Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys Tolopaiselle tähän kommenttiin liittyen.
”Tietenkin yhtiö hyötyy jos sen kurssi nousee, sehän on yhtiön lippu ja osoittaa miten sen toiminta on onnistunut. Kurssikehitys näyttää yhtiön taloudellisen suunnan. Yhtiö voi myös käyttää omia osakkeitaan yritysostoihin, kuten Nokia teki kun osti Alcatel Lucentin, ei kauppoja voi tehdä heikoilla lapuilla, ei ne kelpaa kenellekään. Yhtiöllä ja omistajilla on sama etu, koska osakkeenomistajat omistavat kaiken yhtiön omaisuuden. Jos yhtiö myydään rahat jaetaan osakkeenomistajille. Eli yhtiöllä ei mitään omaa etua edes olekaan kyse on aina omistajien rahoista.”
Ei kovin montaa päivää aiemmin saimme palstalla lukea täys tyrmäyksen koskien metsämaan hinnan nousun hyötyä. Miten ihmeessä näet nyt yhtiön arvon nousun hyväksi asiaksi. Mielestäni tämä tilanne on täysin absurdi. Metsä on meidän yhtiömme ja olemme itse sen omistajia. Puhut ja ajattelet täysin ristiin.
Vielä äsken tuo aurinko oli vain aistien tuottama harha, että ei se mitään kärvennä.
Ei taida paljon perintöverot tollon perikuntaa rasittaa, kympillä öljyä ja suodatin. Kaikki muu on loppuun käytetty. Muistelevat lämmöllä. On sekin jotain.
Ei kai se nyt noin paljon voi maksaa, jos öljyt ja suodattimet ovat jo varastossa?Nehän ovat silloin ilmaisia!
Jos tollo ei näe mitään hyötyä metsämaan arvon nousussa, ei se sitä tarkoita, etteikö muut voi nähdä siinä hyötyä.
Täytyykö olla tollo, jotta saa hommat kannattavaksi? ”Hiukan yläkanttiin tuo kuljetuskustsnnus. Jos menisi vaikka 300l löpöä sen nettokulut on 150€.”
Joku muu voisi kuvitella, että ajohommissa kuluu muutakin kuin polttoainetta tai että tienaa helposti etelänmatkan, kun tulot ovat bruttona, menot ovat nettona ja ass-kauppa tarjoaa bensat.
”Minusta parhaiten kannattaa kun naapuri tekee rajalle rien.”
Onkohan tollolla metsää nykyisen Saastamalan kauppalan alueella, siellä hieman hymyilyttää, kun palstalle ajellessa on 2 tietä rinnan vajaan 100m matkalla. Ei ole tuolloin tainnut kannattaa naapurin tienteko?
Länsisuomenkarja, kyytöt ja lapinlehmät. Oliko muita alkuperäisrotuja suomenmaassa? Geeneistä sarvettomuus on dominoiva, ei montaa kertaa nutipään tarvitse päästä pukille, kun alkaa päät muuttumaan luuttomiksi.
Täällä ei ole ollut kuin omien rajojen sisäistä leimikon rajan hämärtymistä. Nauhoitettua aluetta, paperille (tulostettu suurennettu kartta) väritetty alue, mistä sai poimia kuuset mäntyjen alta niin pitkälle kuin yltää aukolta. Samalla rajalla piti kaikki aukon puoleiset männyt jättää.
Kävi hyvä tuuri, kun tuli lasten kanssa illalla niitä kuskatessa poikettua palstalla. Yötuurin kaveri oli juuri aloittanut tuollaisen parin kuidun kuusikon puinnin koivujen alta, vasta pari aaria oli ehtinyt. Parikymmentä metriä matkaa leimikon rajalle. Oli ilmeisesti alkanut edellisen kuskin ohjeiden mukaan tekemään katsomatta paperia. Alle 100m kuitenkin pielessä paikka. Eikä yhtään mäntyä muuten jäänyt pystyyn. Eivät kuulemma ole enää ainakaan täällä päin urakoimassa.
Autonomista ajoa pyritty saamaan liikenteeseen ja nyt myös maastoajoon. Luultavimmin siis sotateollisuudessa on jo pitkälle kehitetty teknologia.
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a2700=133491
Itse muistelen maatalouteen liittyvää uutisointia jo tuolta – 90 luvulta, miten pienikokoiset kevyet robottitraktorit tekevät tauotta peltotyötä. Eivät tee vieläkään, vaikka maasto-olosuhteet ja työnkuva ovat aivan jotain muuta kuin metsässä. Automaattiohjaus ja työkoneiden ohjaus- ja valvonta-automaatio ovat jo tätä päivää, mutta kyllä kuski silti vielä tarvitaan.
Ja voisi olla mielenkiintoinen oikeustaistelu edessä, kun robottimoto puisi pinoon ensimmäisen petäjään kahliutuneen hyttytytön…