Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Palstalla pimenee taas. Nyt on käyttöön otettu muovisten ketjusieppojen rinnalle jo muoviset ketjujarrutkin…
Ajatuskatko ja rahanarvon muutokset! Siis jos tuosta n. 300mk lähdettäisiin kasvattamaan korkoa korolle, oltaisiin tietysti edelleen markoissa! (tuo vajaa 2000) Jos korkokanta olisi 7% tuolle 300mk 60v ajan, niin puhuttaisiin n. 17000mk kulusta, siis alle 3000e nykyarvosta.
Pitkä aika ja paljon muuttujia, eipä tuosta lopputulokseksi saa kuin numeroharjoituksen.
Jos nykypäivänä laikutus/istutus tehtäisiin n. 800e/ha, niin se vastaisi n. 300mk/ha 1960. Tuolle 3% tuotto 60 vuodelle, niin liikuttaisiin n. 2000e päivän arvossa. Onko tuolloin oltu vielä niin opetteluvaiheessa, tai ettei suuruuden ekonomia vielä näkynyt esim. taimituotannossa? Itsellä ei mitään käsitystä, millä kustannustasolla uudistaminen on tuolloin tehty, mutta lopputulos saadaan helposti tarpeen mukaiseksi.
”ketjusieppo (HUOM: Se on viralliselta nimeltään Turvakannus, arto vaan ei ole vielä löytänyt sitä!) yhden Partnerin sieppo on purusuojaan valettu muovilätkä, jota sinänsä ei voi korjata, mutta enpä ole nähnyt yhdenkään katkenneen. ”
Joo, niinköhän taas onkin? Turvakannus tuo gooklen kautta 5 osumaa, mukaanlukien videoarvostelun Pikkupylly Siemenissä, jossa mainuttu sanat turva….Kannus.
Lisäksi 2 osumaa Metsälehden sivuille, asiantuntijalausunnon antajaa ei tarvitse esitellä anonymiteetin suojelemiseksi.
Stihl, Husku ja Echo käyttävät käyttöohjekirjoissaan ketjusieppo-termiä. Gookle antaisi loppupäiväksi lukemista ketjusiepolla. Mutta ei siinä mitään, aamulla hampaiden pesun jälkeen pieni pyöräytys pallopullolla, puhdas paita päälle ja palstalle pätemään risulukkojen ja turvakannusten kanssa. Aina tarpeen mukaan.
Echo 361 ja Husku 339 näyttää olevan muoviset ketjusiepot, muissa alumiinia. 1kpl noita muovisia mennyt tähän päivään mennessä, ei ollut monen euron arvoinen hilpe.
Eli kyseessä on kaasuliipaisimen varmistin! Miksi tuohon ei löydy vastausta edes netistä, ainoastaan sikiövaiheen kehityshäiriöihin tulee viittauksia tuolla risulukko haulla. Aina sitä viisastuu.
Koska porukka on tietämätöntä, olen pyrkinyt gooklen hakutuloksien perusteella luomaan mielikuvan risulukosta. Risulukko on turvavaruste, joka voidaan nostaa esiin keskusteltaessa joko moottori- tai raivaussahojen työturvallisuudesta tai eroista. Risulukon voi myös teipata kiinni. Risulukosta keskusteltaessa voi tuoda esiin muiden tietämättömyyden, tyhmyyden ja osaamattomuuden. Tiettävästi vain 1 palstalaisista on selvillä siitä, mikä risulukko on.
”Semmoinen sanonta on että ”sian kärsän tonkasu syksyllä on parempi kuin kyntö keväällä”.
”Sian tonkima syksyllä on parempi kuin miehen kyntämä keväällä”
Koskee varmasti savimaita, joissa kapilaarinen vedennousu katkeaa täysin ja maa kuivuu ” tiiliskiveksi” eikä muokkaannu. Talvella routa rikkoo rakenteen ja maa asettuu, jolloin kosteus nousee pintaan asti. Sama mätästyksessä, liian kuohkeat mättäät lätsähtävät talven vaikutuksesta, jolloin taimet eivät jää ”ilmaan”, vaan juuri saa koko ajan pohjakosteutta.
Mikä on risulukko?
Sama asia suunnilleen kuin kasvupaikkatyypin määrittäminen. Eli jos päätehakkuukuusikko Etelä-Suomessa huitelee lähempänä 40m pituutta ollaan lehdossa/omt pohjalla, kun jossain kuivahkolla kankaalla jäädään 20m pituuteen. Itse en keksi, miten tuon avulla harvennusmalleja pyörittäisin muuten, kuin että voisi vetää lähemmäs alarajaa rehevällä pohjalla, kun kasvu on rajumpaa.