Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Montako entistä kuntaa nuo 2 pitävät sisällään?
Tolopainen, ei kukaan rupea niin hurjaa puhelinta raahaamaan metsäään, liekö sellaista edes tehty?
Ne hevoskastanjat, jalokastanjat, tammenterhot ja PLATAANIN (kiitos Annelille) siemenet muuten odottavat vielä ulkoeteisen kaapissa. Piti tökkiä niitä keväällä maahan, sitten tuossa 1kk takaperin.
Koska olisi oikea aika moisten upottamiselle, syksyllä siten, että ehtivä itää, synksyllä (nyt), kun epätodennäköistä, että itää vai aikaisin keväällä?
Ajattelin käydä laittamassa niitä yhteen kunnon lahosööriin, missä ei ollut kuin reikäkuusta. Saisivat hirvetkin vaihtelua ruokapöytäänsä!
Laidunalueet ovat asia erikseen, mutta niissäkin erottuu maaperä. Ehkä vieläkin voimallisemmin. Jos on oikein multava ja rehevä alue, ei lahoa juurikaan ole. Jos pohja on tuota kivennäimaan oikein soran ja saven seosta, sora enemistönä, niin laidunalueet ovat järjestään lahoja.
Laho on ongelma, johon mielestäni vaikuttaa erittäin paljon pienilmasto, eli lämpö- ja kosteusolot. Lisäksi sopiva maaperä, niin helvetti on valmis.
Tällä alueella isompien järvien ympäristöt ovat täyttä höttöä, mutta kun siirrytään n. 15km ”sisämaahan”, niin lahon määrä putoaa muto-osaan. Nämä ovat paikallisen sahalle hakkaavan motokuskin kommentteja. Ja tuota lahoa on sitten helposti se 30%, eli päätehakkuulla tukki% voi jäädä alle 50.
Joku tuolla naureskeli Planterin kuvalle ja meinasi, ettei muutama % hirvien aiheuttamia taimivahonkoja mitään vaikuta. Itse toimin aiemmin vastaavasti. Istutin lahopuiden ympärille mäntyä. Enää en ole istuttanut. Jos edes muutama % noista männyistä olisi jäänyt syömättä, mutta mitään ei ole jäljellä. En ole kyllä kuustakaan istuttanut. Yleensä maapohja näissä pahimmissa kohteissa on mäkimuraa, joka kyllä ottaa koivua rikottuna luontaisesti. Ja paljon. Sille kun ei tee mitään perkausta, niin jotkut yksilöt selviävät muiden ylle.
Miten tähän tilanteeseen on tultu? Jos peijaisissa (maailman kalleinta soppaa) puheessa mainostetaan hirvikannan hoitoa tyyliin: uroksista ammutaan vain alle xxx piikkisiä, naarailta ammutaan vain kaksoisvasoista toinen, 1 vasaisia ei ammuta lainkaan ja yksinäisiä naaraita ei ammuta lainkaan. Tähän perään todetaan, miten hienoa on, kun metsässä on riistaa! Ja miten tärkeää työtä metsästäjät tekevät kolarihirviä lopettaessaan. Kun näillä ohjeilla mennään ja väärän eläimen ampujia rankaistaan päästään lopuksi vielä toteamaan, että vain muutama lupa jäi käyttämättä.
Haistakaa paska!
Tuollainen pieni tarkentava kysymys, paljonko se lusto keskimäärin paksunee enemmän lannoittamattomaan nähden, jos vaikka jossain 10m tai viimeisen tukin latvoja mittaillaan?
Puuki:”Minulla esim. kun laskee vaihtoehtoisen sij. laskentakorolla sähkön kokonaishintaa, niin selviää, että 10 vuoden perspektiivillä olisi sähkön hinta nykyhinnoilla n. 39 300 € :a . Jos omavaraiseen sähkön tuottosysteemiin käyttäisi 25 000 € nyt, niin olisi yli 1,5 tonnia edullisempi ratkaisu 10 vuoden aikana kuin verkkosähkö. ”
Toisaalta tuo 25k€ ja kuuluisa 7% tuotto tarkoittaisi 49000€ 10v kuluttua…. Eipä siinä, itsekin olen miettinyt paneelien laittoa. Vaikka itse energia onkin ollut vielä halpaa, niin kyllä se verotus sinne pyrkii siirtymään.
” Joka kesä eräällä tanssilavalla järjestetään Metsäiltamat………. Pienen opastuksen jälkeen alkoi nuorisoa kertymään jonoksi asti laitteen ääreen.”
? Tämä kuulostaa kyllä niin hauskalta, että täytyisi nähdä jo omin silmin. Tanssilava, metsäiltamat ja yläasteikäistä nuorisoa…. Mikä ei kuulu joukkoon? ?
Rennie, lähde olisi hyvä mainita näissä suorissa lainauksissa.
Tuolla sahatavaran lahonkestolla ei luultavasti ole merkitystä muualla kuin Suomessa rakennettaessa. Jos täällä jätetäänkin systemaattisesti sääsuojaus tekemättä ja tämän jälkeen rakenteet umpioidaan muovin sisään, ei se tarkoita sitä, että muualla niin tehtäisiin.