Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Jos aiheeseen ihan oikeasti haluaisi perehtyä, niin voisi vaikka lukea siitä, esim. 30.3 julkaistusta lehdistötiedotteesta, niin ei tarvitsisi arvailla. Tai epäillä toimittajan lisäilleen omiaan. Tai jonkun palstalaisen.
Se, mikä jää avoimeksi on jyyrä71 oma verotus ja rahan tarve. Laukeaisiko luovutusvoittoveroja myynnissä – onko varallisuus, säästöt ja tulot siinä asennossa, että voisi tehdä lahjoituksen?
Jos tuota 4 kehitysluokkaa ei ole ihmeemmin, niin mitä jos muuttaisi sen itse kannokoksi, jonka jälkeen uusi metsäarvio uudistusrästeineen, niin taas voisi tehdä uusilla luvuilla laskelmaa. Helposti 1ha aukko tuossa laskelmassa veisi reilun 10 arvoja alas.
Tarkoitin, että tämä ei ihan taivu enää omaverossa, mutta kokonaisuuden kautta tuloja/menoja jenkaamalla (lue väärentämällä) saa lopputuloksen sinne päin. Eli verottajan pakeille, jos isomman pystykaupan ennakonpidätys metsävähennyksen kautta pielessä ja raha ei ehdi odottaa. Seuraava lainaus verottajan sivuilta.
”Jos puun myyjä esittää erityisesti puun myyntituloa varten annetun verokortin, ennakonpidätys on kuitenkin toimitettava verokortin ennakonpidätysprosentin mukaan.”
Jeessi ja muut kuulolle, jotta ei tarvitse ihmetellä ja kehuskella liioilla ennakoilla ja veronpalautuksilla. Pystykaupan ennakonpidätyksen voi hakea alennettuna, jos on metsävähennyspohjaa käytettävissä. Eihän tuolla pikkunökkösten kanssa ole kuin työllistävä vaikutus, mutta jos kassa tiukilla ja satasestakin kyse, niin kyllä sillä jo hetken taksilla ajelee. Tai jos maksaa itse ennakkonsa, niin käy säätämässä sieltä lopputuloksen paremmin kohdilleen.
Vihdoinkin Joovaan sai tehtyä loppuyhteenvedon!
”Puolustetaan reviiriä, jota oikeasti ei ole olemassa.”
”Mikä tuossa huonotuottoisen metsän omistamisessa niin paljon kiinnostaa, että palstoja viitsii hankkia ympäri pitäjiä.”
Ei mikään.
Omat palstat ovat enää 6 kunnan/kaupungin alueella. Kiitos liitosten. Erillisiä tiloja hieman toistakymmentä. Pinta-alat vaihtelevat n. 4-30ha välillä, saman rajaisia on 2, tosin osin niiden välissä on järvi, jota joutuu kiertämään reilu 30km.
Mikä taas kyliin tulee, niin niillä ei ole tässä tilkkutäkissä mitään merkitystä. Nuo samanrajaiset tilat sijaitsevat samassa kunnassa, mutta eri kylissä. Naapurikunnan puolelta löytyy taas 45km päästä edellisistä edelleen samasta kylästä täysin eri tila. On varmaan maamittareilla ollut isojaon aikaan hauskaa.
Itse en näe mitään vaikeutta teetättää koko tilalle kerralla harvennusta. Samalla kaupanteolla on tullut tehtyä myös harvennukset 2 eri tilalle, jotka eri kunnissa, mutta saman metsätien varressa. Vain 2 tilaa välissä. Koneet pääsevät siirtymään ajamalla ja käsiteltäväksi alaksi saa helposti 10-20ha. Kiinnostaa ostajia paljon enemmän, jos samoilta sijoilta on tarjota kerralla edes reilu 1000m3 puuta.
Mutta koitappa esittää ostajalle, että nyt olisi tarjolla 3 eri paikkakunnalla harvennettavaksi yhteensä x hehtaaria metsää, josta tulee arviolta xxxx m3 puuta. Jos ostolla ei logiikka riitä käsittelemään tuota yhtälöä, eikä saa sorvattua kokonaistarjousta, niin aika pian on työtön osto.
”Lähes sata pystykauppaa.”
Monenko vuosikymmen aikana, jos niissä haavikoissakin on nyt ollut 20-30v hakkuut odotuksessa. Niillä lopuilla hehtaareilla on ollut kyllä aika sutina. Joku muu olisi saattanut tehdä kerralla hieman isomman leimikon mutta harvemmin ja saada määrän kautta hieman paremman hinnan. Jos harvennuksesta kyse, pyrin aina niputtamaan koko palstan kaikki kuviot samalle kerralle kun kone tulee.
Herneet likomaan yöksi, pakastimesta palvipeuranluut kattilaan ja koko komeudelle haudutusta.
”Pitääkö raivaussahan ilmansuodatin puhdistaa, kun en ole vielä kertaakaan putsannut 10v aikana.”
Ei tarvitse putsata. Mutta jos joskus otat sahasi käyttöön, niin silloin voisi olla hyvä esim. kauden jälkeen putsata se suodatin ja laittaa tulpanreijästä hyvä suojaöljy, niin kestää taas varastoida seuraavat 10v.