Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Olen nyt koittanut saada vastausta, missä sijoitusmuodossa markkinariski EI ole läsnä.
”Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä.”
Pyydän nyt vielä kerran muutamaa käytännön esimerkkiä, mikä sijoitusmuoto on immuuni markkinariskille. Tähän asti on esitetty vain esimerkkejä osakesijoittamiseen, joka on äärimmäisen herkkä reagoimaan risahduksiin.
Kysymys on ehkä vaikeasti ymmärrettävä, mutta koitetaan uudelleen.
”Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä.”
Tähän voisi nyt lisätä muutaman käytännön esimerkin. Tai vaihtoehtoisesti oman näkemyksensä, mitä markkinariski tarkoittaa.
”Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä.”
Tähän voisi nyt lisätä muutaman käytännön esimerkin. Tai vaihtoehtoisesti oman näkemyksensä, mitä markkinariski tarkoittaa.
Ne klapit muuten jäi vielä tekemättä. Ei jaksanut/huvittanut.
Sanoma oy omistajat näkyvät ulostetussa tekstissä. Aamulehden linja muuttui hesarin linjaksi metsien uutisoinnissa taannoisen kaupan myötä – no kyllä siellä aika pällejä pääkirjoituksia aiemminkin oli.
Vastaavaa aivopesua uutisoinnissa aihe alueittain kuin itänaapurissakin. Valtalinjasta poikkeavaa ympäristö uutisoitia ei voi kirjoittaa, jos haluaa tuon konsernin palkkoja nauttia.
Mielenkiintoinen näkemys Tolopaisen metsäntuotto. Eli jos myyt puut, saat pääomaa, jonka sijoitat ja sijoitus menettää arvonsa, niin oletko silloin saanut lainkaan tuottoa metsästä?
Täytyisi Tolopaisen kyllä laittaa 30% tuottotavoitteekseen, niin ei tarvitsisi koittaa kituuttaa 10e viikko ruokarahoilla. Vai tuleeko tuo 15% tuotto pääomalle sillä, kun ostaa 1e tölkin, palauttaa sen kauppaan ja saa 15c korvauksen – siis tuoton sijoitetulle pääomalle.
Koska poltinpuiden teko on vielä osittain aloittamatta (kone kyllä kytketty traktoriin), niin ei tuo hankintakuitujen ajokaan ole päässyt edistymään, kun ei oikein viitsisi alkaa irroittamaan klapikonetta. Eihän tuo nyt kovin kummoinen – kaikkineen puolen päivän homma olisi. Täytynee aamusella miettiä, josko nuo puut jaksaisi tehdä.
Joskus laskin suihkusta pariin laatikkoon aikansa haaleaa vettä ja jätin laatikot pesuhuoneeseen lattialämmön päälle yöksi. Varmaan paakut oli +20°C seuraavana päivänä, kun tuli metsään lähtemistä alettua suunnittelemaan.
Mihin aikaan muuten kylvösiementä (mänty) pitäisi laittaa? Nyt, kun lumet on pois, mutta vielä kylmää vai vasta kun maa on jo hieman lämmennyt?
Lähinnä ajattelin, täytyisikö kuitenkin ensin mennä kylvöhommiin ja alkaisi polttopuita vasta kylvöjen jälkeen tekemään, mutta ennen taimien tuloa (toukokuun lopulla). Ne loput kuidutkin kohta ajaa täytyisi, jos paperit löytäisi, voisi katsoa, mihin mennessä se kauppa piti taputeltuna olla.
Olihan noita tuollaista suuruusluokkaa viimekeväänä. Nyt on kait tulossa noin 2000 tainta. Aika vaatimaton määrä niitä sitten sinne kellariin unohtui vuosi takaperin. Pienellä ryhtiliikkeellä olisi voinut ssada ne loputkin heti metsään istumaan. Siis sen löytymisen jälkeen. Jotain alkusyksyä kun sellaiset jotka taimelta näyttivät sinne kävin tökkimässä. Ihmetytti kun ei juurikaan juuret olleet paakuista levinneet kesän aikana laatikoissaan istuessaan.
Voisihan tuolla käydä tutkailemassa, miltä metsässä niitten taimien osalta näyttää. Nythän voisi kohta vapun perästä, jahka poltinpuiden teossa alkuun pääsee ja loput kuitupuut tulee pinoon ajettua tuohon istututus toimeenkin taas alkaa asennoitumaan.
Että kyllä tuollaisen 3000-4000 tainta vallan hyvin siinä kevään ja alkukesän tiimellyksessä pysryy paakku edellä putken leukojen välistä ravinteikkaaseen kivennäismaahan juurtumaan saattamaan. Ja ansiot ovat helposti löydettävissä taas syksypuolesta iltapäivälehtien esiin tuomana suuressa veronumerossa.
Että kyllä istutus hommalla tienaa.
Juu, kyllä lakko loppuu huomenna. Siellä on liiton johto jo menettänyt täysin kasvonsa ja pääsee sitten torille puhujapönttöön esittelemään omaa tärkeyttään pienen työntekijän pyyteettömänä puolustajana.
Veikkauksia, onko ministereitä taas liuma mustissa jakkupuvuissa vakavina seuraavalla lakkautettavalla paperitehtaalla?
Täydentäviä kysymyksiä muuten Tolopaiselle. Eivätkö Malta ja Kypros kuulukaan Eurooppaan? Mitä tekemistä peltopuolen laskennallisilla Eu tuilla on maidon hinnan kanssas? Eivätkös ne tuet tule jos pellot viljelee, oli lehmiä tai ei? Oletko nyt aivan varma tuosta Valio joulukuun lisätilistä? Kysyin aiheesta ja sain vastauksen, että jossain osuuskunnassa voi olla, mutta heillä ei. Miksi Eu tilastot näyttävät Suomen maidonhinnaksi korkeampaa, kuin sinun lukusi ja silti Suomen hinta olisi alle eu keskiarvon.
Suomessa ei ole Euroopan korkein maidon tuottajahinta, siitä voinemme olla yhtä mieltä?
Toistaiseksi puiden ajoa siirretty hamaan tulevaan. Työnjohdon ohjeistusta noudattaen tuli kytkettyä klapikone traktorin perään. Nyt kun se kerran metsästä kotiutui. Ohjeistuksen yhtenä perusteena oli, etteivät västäräkit ehtisi tällä kertaa pesäänsä rankakasaan tehdä. Niitä muuten on jo.
Joinain vuosina tosiaan tullut tuota klapihommaa tuon pesimärauhan takia venytettyä. Josko huomenna siivoilisi putuja trukkilabojen alta pois, niin pääsisi ilma kiertämään taas esteettä kasan alta. Ehkä kolmannes jäi polttamatta toisesta puoliskosta. Viime keväisiä onkin toisella puolen liiteriä selkeästi matalampi kasa. No, jos loppuvat ja takaseinä tulee vastaan, niin siitä on helppo takareunalta kantaa takanreunalle puita toisesta puolikkaasta.
Laajennetaan vastausmahdollisuutta muillekin palstalaisille (mielellään siis traktorin ja puutavaraluormaimen omistaville). Miten pitkän matkan päästä kannattaa ajella palstalle päivittäin traktorilla, jos autokin on käytössä?
Itse ennemmin käyn metsätöissä lähimetsissä kävellen, kelkalla, autolla veneellä kuin traktorilla. Kun käyn ajamassa puita, niin tällöin käyn ja palaan metsästä traktorilla. Seuraavien palstojen etäisyys on tuota mainitsemaani n. 10-15km luokkaa ja tuolle etäisyydelle ei tosiaan huvita mennä traktorinopeuksilla. Ja tulla takaisin. Päivittäin.
”Eipä ole moista ennen nähty että jättäisin traktorin metsään turhan takia. ”
Millä etäisyydellä tolopaisen mielestä palstan täytyisi olla ettei enää kannattaisi ajaa traktorilla palstalle ja pois palstalta.
”Pakkasella käytetään lohkolämmitintä, ei käynnisty muuten. Eikä kannata käynnistää. ”
Näkee, että toisilla käynnistysakun hankinnassa on samat kriteerit kuin tuokailutottumuksissa. Mahdollisimman halvalla mitä vaan pas… Jos ei itaruudeltaan pysty investoimaan 40-50€ halvinta mahdollista akkua enempää, niin joutaakin vetää johtoja traktorin kylkeen. Kannattaa katsoa paljonko ilmoitetaan akun kylmäkäynnistysvirraksi. Se, että akulla saa sitkeästi pyöritettyä starttia ei todellakaan tarkoita, että startti virta olisi riittävä.
Omassa traktorissa on siis kunnollinen akku ja lisäksi toimiva imusarja hehku. Ei käynnistysongelmia ollut n. -10°C lämmössä. Tuolloin oli luvattu runsaita lumisateita, ja ajattelin ajaa tehdyt puut pois. Muulloin tulikin ajeltua öämpimämmällä ilmalla. Ei niitä tavattomia pakkasia ollut ja kun kelin voi valkata. Ei rasitu ihmiset eikä koneet.
”Kun ei ole koskaan traktoria omistanutkaan vaikea tuota on tietää.”
Miksi ihmeessä tänne sitten täytyy kommentoida?