Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Olisi tavattoman mielenkiintoista päästä näkemään Tolopaisen konehuone, missä kauppaa käydään. Etenkin tietokone, mistä löytyy napit ”osta” ”myy” ”myy lyhyeksi” No, sattuuhan sitä.
Eikä se nyt ollut se pääpointti, vaan se ikävä tunne, mikä syntyy aina silloin, kun kuulijalle jää tunne, ettei olla vähäisimmässäkään määrin puhuttu totta.
Jos 3.1.2025 kiinteistörahastoketjussa rinta rottingilla kehutaan seuraavaa: ”Viime kuussa minä ja Anttonen olimme suurimmat Nesteen tankkaajat. En ostaisi mitään suomalaista rahastoa millään hinnalla.”
Niin silloin tuo ”Nesteet möin jo viime vuonna tietenkin. Eipä noista paljon tappiota tullut, kun on noita pääomatuloja, joista voi vähentää. Ei ole tapana istua turskaläjän päällä.” alkaa kuulostaa jo lähes kuulijan aliarvioimiselta.
Pöhköintä tässä tilanteessa on tietenkin, ettei nyt pysty päättelemään, onko Neste nyt vahva osta vaiko myy.
Miksi ei voi vaikka pysyä totuudessa. Tarkistaa asia jos se on helposti tarkistettavissa. Otetaan vaikka tuo SSAB. 10v näen suoraan, ostot ovat olleet seuraavasti
B 4.12.2015 2,5e
B 21.12.2015 1,94e
A 13.12.2018 32,46sek
A 28.9.2020 2,79e
B 18.12.2024 3,96e
Tai vaikka Thyssenkrupp 27.12.2024 3,92e
Helppoa, ei tarvitse edes koittaa muistaa niitä tuhansia kauppoja, kun voi tarkistaa asian. Eikä jää palstalaisille käsitystä, että jonkun puheeseen ei voi luottaa.
Jaa, palstamme lyhyt askelinen kevytnimimerkki aikoo selvästi väistellä esitetyn kysymyksen.
Miksi ei jaksa yllättää.
Nesteet möin jo viime vuonna tietenkin. Eipä noista paljon tappiota tullut, kun on noita pääomatuloja, joista voi vähentää. Ei ole tapana istua turskaläjän päällä.
Siirsin tänne tuolta yleisestä.
Tämä vaan hämmentää niin kovin. Kaveri, joka on mollannut ko yhtiötä palstalla, miten tuolla häviää rahaa etc.
Millä analyysillä/perusteella päädyit hankkimaan kyseistä yhtiötä. Miten päädyit myymään yhtiötä? Mikä tässä oli aikajana? Ihan kaikille oppimisprosessiksi.
Milloin möit Nesteet?
Rikkokaa säästöpossut! Palstamme oraakkeli on antanut ylivertaisen ostosignaalin! Vähintään 4 nousun vuotta edessä!
Suorittava tietää vallan hyvin, että taimikoiden palokuormaa pienentää eniten hirvet jotka roikkuvat kylmiössä.
Toiseksi eniten hirvi, joka roikkuu kylmiössä.
Niin se Leena vaan näkyy piikkikoroillaan sotkeneen isoja saappaita, että on kirjoitus tuulivoimasta kadonnut. Kyllä tällä palstalla sana on vapaa, toisten vaan vapaampi kuin toisten. Ei kaikkien itsetunto kestä, nähty on.
On suojeltava taimistoja ja nuorta metsää myös jaksottaisessa.
Eli mitään eroavaisuutta ei ole, kun näitä mahtavia 2-4m3 puita kaadellaan 8v välein palstalla, jossa pitäisi olla myös taimet, nuori metsä ja varttunut metsä – josta taas 8v kuluttua hakataan pelkkää tukkia 6mm vuosilustoilla.
Verrattuna tilannetta, jossa ensiharvennus tehdään n. 120l tasakokoisessa puustossa, jossa ei tarvitse pelätä, että kaatuva puu murskaa tulevan puusukupolven ja tulevat tuotot.
https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/
Tuosta GLA jakamasta kolarikartasta pääsee tekemään muokkausta piirakan kautta, valitsemaan esim. vuosia.
Näkee paremmin kehityksen, eikä pelkästään ” on kauheeta”.
Oman alueen tienpätkä kuvaa mielestäni hyvin tämän hetken tilannetta.
Aiemmat vuodet olleet keskimäärin 7 osumaa peuroihin, 2 viimeisintä olleet 2 osumaa ja viimevuonna lisäksi 1 hirvi. Peurat vähentyneet, hirvet lisääntyneet, mikä on myös oma näkemys.
Jostain syystä kaikki kolhut eivät tuolla näy, ainakin 1 kauris puuttuu tilastoista.
Se, mikä voi aiheuttaa vinoutunutta käsitystä kaadoista on tuo esille tuotu ”hakekaa lupia riittävästi” ohje. Lupia kkäyimme suuruusluokkaa reilu 60%, mikä oli jopa enemmän kuin itse ajattelin.
Naapuriseurassa harkitaan jo välivuotta peurajahtiin, omassa seurassa on tullut ensimmäinen ”maat sanotaan irti jos on tarkoitus kaikki peurat tappaa”. Uskoisin, nyt ollaan tällä alueella lähellä tavoite tilaa.
Riittääkö, jos käyttää lähteenä pelkästään verottajaa?
- Tuuli- ja aurinkovoimalaitokset käsitellään verotuksessa samalla rakennustyypillä, joten niitä ei voida tilastoissa eritellä.
- Kuten muistakin rakennuksista ja rakennelmista, tuuli- ja aurinkovoimaloista aletaan maksaa kiinteistöveroa heti, kun rakennustyöt on aloitettu.
- Tuulivoimalan jälleenhankinta-arvoksi katsotaan 75 prosenttia sen tornin (perustusten, rungon ja konehuoneen) rakennuskustannuksista. Aurinkovoimalan jälleenhankinta-arvo perustuu perustusten ja tukirakenteiden rakennuskustannuksiin.
- Keskeneräisen voimalan verotusarvo kunakin verovuonna on sen valmiusastetta vastaava osuus jälleenhankinta-arvosta. Valmiusaste määräytyy verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen mukaan.
- Kun voimala valmistuu, valmistumisvuotta seuraavasta verovuodesta alkaen sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset, jotka tuuli- ja aurinkovoimaloilla ovat 2,5 prosenttia. Käytössä olevan voimalan arvoksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 40 prosenttia sen jälleenhankinta-arvosta.