Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
Jaa.. Kauppalehti kertoo kyllä, että pääoman tuottamien tulojen verotus olisi kiristymässä. Pääomaa ei mielestäni veroteta onneksi muutoin kuin kiinteistöveron muodossa.
Päättäjillä olisi nyt oiva tilaisuus vähentää selvää veronkierron kanava; verovapaat kilometrikorvaukset. Poliittinen uskallus ei siihen riittäne. Aika surkuhupaisaa mennä höyläämään työmatkojen verovähennystä, kun samaan aikaan nostellaan verottomasti ylilaskettuja korvauksia niin päivärahojen kuin kilometrikorvausten muodossa.
Harrastelija:
>>Joku kesämökkiläinen poimi läheiseltä suolta hilloja ja kiersi sitten niitä myymässä – myös anoppilaan. Minusta oikeuden tuntoani se kyllä vähän särähti.<<Yleisesti ottaen hillan arvo on poiminnan arvo. Maanomistajalla ei ole oikeutta raaka-aineen arvoon. Ymmärrän silti pointtisi. Se on vähän paikkasidonnaista. Minunkin lapsuuden maisemissa oli kirjoittamattomia paikkoja, joihin ulkopuolisen ei suvaittu mennä marjastamaan. Nuo tunnepitoiset asiat tunsi ja tiesi vain paikallinen väestö. Tähän perustuu erimielisyydet jokamiehenoikeudesta. Eri kulttuurien kohdatessa tulee törmäyksiä, joita toinen osapuoli ei vain voi ymmärtää.
Tuossa se SAK:n ehdotus on. Metsämaan kiinteistöveroa perustellaan puun myynnin lisäyksellä, mutta sitä ei kerrota kuka sen lisäyksen käyttäisi ja miksi sellainen lisäys tarvittaisiin.
Njaa… Enpä ole ajatellut moisia ”kultakuusia” ja muita kellertäväneulasisia taimia arvokkaiksi erikoisuuksiksi vaan lähinnä kuivuviksi sairaiksi yksilöiksi, joille olen ensitilassa tarjonnut raivurin terää. Olenkohan ollut liian kapeakatseinen 🙂
Gla:n kysymys siitä, onko ympäristöministeriö relevantti taho ottamaan kantaa jokamiehenoikeutta koskeviin kysymyksiin on erityisen tärkeä, koska nuo kysymykset edellyttävät sekä historian että ihmisluonnon tuntemusta. Ympäristöministeriön sivuilla on erään veronmaksajien verovaroja nauttiva virkamies, joka on ottanut oikeudekseen laatia ympäristöministeriön nimissä lakitekstin tasoista ohjeistusta jokamiehenoikeuksista. Nuo ohjeet mahdollisesti kestää lain tarkastelun, mutta eivät kaikilta osin kestä niiden taustojen tarkastelua, jotka ovat vaikuttaneet Suomessa vallitsevan jokamiehenoikeuden syntymiseen. Sen verran rankkoja ylilyöntejä hänen vastauksistaan löytyy.
Lainaus ympäristöministeriön ylitarkastajan antamasta vastauksesta jokamiehenoikeuksia koskeviin kysymyksiin:
”Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa. …”
Julkisesti annettu neuvo olla noudattamatta liikennemerkkiä on täysin käsittämätön. Useimmiten liikennettä rajoittava merkki metsätiellä on ilman lupaa asetettu, muttei se tarkoita sitä, että merkki olisi perusteeton. Voi hyvä tavaton, minkä vastauksen herra ylitarkastaja menee antamaan! Tällaisia virkaherroja me elätämme.
Taneli:
>>Uudistushakkuita pakko tehdä, (ikä ja aukkoisuus), vaikka ne vääristävät entisestään kehitysluokkajakaumaa. <<Älä ole huolissasi. Valtakunnan metsien kehitysluokkajakauma ei siitä hetkahda eikä yksittäisen puuntuottajan tarvitse siitä välittää.
Ja niissä aiempien vuosikymmenien metsäsuunnitelmissa vaahdotut tilakohtaiset kehitysluokkajakaumat nolostuttaa jo sen aikaisia suunnittelijoita. En usko, että niitä enää nykyisissä suunnitelmissa mittaillaan, minulla ei tuoreita suunnitelmia ole. Mitään järkeä en ideaalikl-tavoitteissa näe.
Puuta tuotetaan siten, että uudistuskypsä uudistetaan, ja harvennuksen tarpeessa olevat harvennetaan. Jos yksittäinen puuntuottaja yrittää muokata 50 hehtaarin tilansa kehitysluokkajakauman vastaamaan tasaista kl-jakaumaa, ja pääsee hetkeä ennen kuolemaansa puoleen väliin tavoitteestaan, perikunta hakkaa vuoden kuluttua paljaaksi puolet pinta-alasta ja sen jälkeen jakaa sen seitsemään osaan.
Jos kl-jakaumaa haluaa tasoittaa, sen tulee tapahtua uusia tiloja hankkimalla. Kun 500 ha on täynnä, yleensä jakaumakin alkaa olla kohdallaan.
Maan on parempi olla kostea, itää paremmin. Jos kuivahtaa liikaa niin ei idä niin helposti. Muuten ei väliä kuten Puun takaakin kertoo. Periaatteessa kai käy syksykin, mutta myyrät syövät siemeniä mielellään. Huhtikuussa olen kylvänyt kuivaa kangasta, joka syksyllä laikutettiin. Ojissa näkyi vielä lunta. Vireä taimikko jo nousee.
C
Tapanani on yleensä ilmaista puuntuotannon määrä kasvukuutioina, mikä ilmaisee toimintaa paremmin. Hehtaarit tuovat mieleen luokka-aikaisen metsänomistamisen.Tolopainen:
>>Eniten vähennyksiä saa maksamalla lapsille palkkaa metsänhoito töistä sen verran, että tulosta ei mene veroa. …<<Nyt en ihan ymmärrä mitä tarkoitat? Varmasti on hienoa että lapset työskentelevät puuntuotannon eteen ja saavat kokemusta, mutta pienet tulothan ovat lapsille verottomia riippumatta siitä mistä tulonhankinnasta ne ovat tulleet. Sinulle taasen metsänhoidon palkkausmenot ovat vähennyskelpoisia riippumatta siitä kenelle ne maksat (allaolevin reunaehdoin). Mikä tekee omien lapsien palkkaamisesta niin edukasta?
TVL 31§, 2.mom.:
"Verovelvollisen tulonhankinnassa työskennelleelle perheenjäsenelle maksetun palkan vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, ettei työstä maksettava korvaus ylitä määrää, joka olisi ollut maksettava palkatulle vieraalle henkilölle. Verovelvollisen puolisolle ja verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle verovelvollisen lapselle maksettu palkka ei ole lainkaan vähennyskelpoinen."