Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
Jos tuo sattumanvaraisesti Itä-Lapista valittu karttalinkki sattuu aukeamaan, siinä nousua n. 20m sadalla metrillä. Lieneekö tuota jyrkemmät rinteet enää tehollisen metsätalouden piirissä mitenkään, kun puuta on riittävästi saatavilla helpommistakin paikoista.
Huski:
>>…mitä mättäisiin tullee koskaan ei ole pottitaimi kuivunut mättääseen jos se on oikein päin istutettu…<<Multavalla ja kivennäismaalla, josta risut on poistettu, tainta onkin vaikea saada hengiltä. Mutta oksien päälle kiviseen maahan sammaleesta tehty mätäs alkaakin olla jo haastava kasvupaikka pottitaimelle.
Ammattitaitoinen kaivurimies välttää risuja työntämällä kauhan kärjellä ensin rivuja eteenpäin 1-1,5m ja vetämällä sitten mättään putsatulle maalle. Kivisellä maalla on arpapeliä mitä sieltä risujen alta löytyy. Silloin jälki onkin usein Peten edellä mainitsemaa "ronkkimista" ja laikutusta. Kivisyys vaikuttaakin paljon siihen miten innokkaasti haluan keräyttää risut pois.
Mättään sisällä olevat oksat ovat ongelma. Tuollainen mätäs ei ole tiivis, vaan siihen istutetun taimen juuret saavat helposti ilmaa ja taimi kuolee nopeasti.
Miten tarkkoja olette potin tiivistämisen kanssa? Putki on aina pottia isompi, joten sen ympärille jää ilmakehä. Usein mättäässä ei ole tarpeeksi irtonaista kivennäismaata, joka täyttäisi kehän. Miten suhtaudutte siihen? Vähän pelottaa että taimi kuivuu, ellei tule sadetta muutaman päivän aikana istutuksen jälkeen.
Ilmakuvasta katsottuna tuo Paskolammin tie näyttää oikein hyvin hoidetulta koko matkalta, vaikka tuolla käätöpaikan ja koukkumutkan jälkeen tie näkyykin kapenevan jonkin verran. Tunnollinen tienhoito näkyy yläilmoissakin 🙂
Puuntuottajat ovat alentuneet siihen, että heidän asiakkaansa määräävät hinnan. Toki pohjimmiltaan näin tapahtuu niin maitokaupassa kuin autoliikkeessäkin, mutta ei ihan yhtä alistuneella asenteella kuin puuntuottajilla, jotka tekevät itsestään hieman hölmöjä kyselemällä asiakkailtaan paljonko puusta tänään saisi.
>>Yleensä parhaita hinta/laatusuhteelta ovat taimikot, ei huippuhoidetut nuoret metsät ja päätehakkuukuusikot.<<
Samaa mieltä. Taimikoiden hyvyys pätee etenkin, jos on ennestään metsävähennyskiinteistöjä, joissa on hakattavaa. Näin metsävähennystäkin pystyy heti hyödyntämään vaikkei taimikosta tulekaan hakkuutuloja.
Omistajatietojen kysyminen tiskiltä varmasti onnistuu, onhan tuontasoisen palvelun jälkeen saatu aikaan mm. telehvoonilaite, jota veivaamalla kylän sentraalisantra yhdistää telelaitepiuhat siten, että puheen voi kuulla toinen henkilö jopa toisessa kylässä, jos hänelläkin on samanlainen telehvoonilaite.
Tätäkin järjestelmää on vielä myöhemmin kehitetty, mutta maanmittauslaitos ei ole vielä päässyt näinkään pitkälle. Ei siitäkään huolimatta, että kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain mukaan maanmittauslaitoksen on annettava KTJ:n tietoja maksutta niitä haluaville.Pähkäilijä:
>>Yhteystiedot on helposti kaivettavissa, just testaan maanmittauslaitoksen systeemiä kun eilisellä iltalenkillä löytyi 4 tuollaista kohdetta jotka kuvasin ja kaivoin rekisteritiedot esille. <<Miten saat omistajan yhteystiedot kiinteistötunnuksen perusteella? Tuolle mahdollisuudelle minullakin olisi käyttöä.
Ostaamyy:
>>…pitäisi olla mahdollisuus myydä tontti valtiolle.<<Onhan tuo vaihtoehto olemassa. Myyminen on mahdollista kenelle vain, ja hintakin on sovittavissa markkinatalouden mukaan.
Metsänvartija:
>>Sitten pitäs muka vielä elvyttää taloutta, millä elvytät?<<Puuntuottaja voisi elvyttää luopumalla Kemerasta. Se oli pitkälti poliittista tulonsiirtoa mm. metsänhoitoyhdistyksille. Tienteon osalta siitä voidaan myös luopua. Metsäkeskuksen kautta tehdyt tiet ovat tasan Kemeran verran kalliimpia kuin naapurin kaivuri-kallella teetetty tie.