Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
putte 29.8.2014, 18:11
Puunmyyntitulojen kohdalla ongelma voitaisiin kiertää helposti ja oikeudenmukaisesti luomalla tasausvarausjärjestelmä tai korottamalla menovarausmahdollisuutta. On hyvinkin järkevää, että kertaluonteisia tuloja nauttivilla puuntuottajilla ja myös luovutusvoittoja saavilla tahoilla verotusta tasattasiin. Tällöin korkempaa tuloveroa voitaisiin periä vaikka jo alemmistakin tuloista.
putte 29.8.2014, 18:05Tuossa olisi hyvä tilaisuus kokeilla monen (joka ei ole viitsinyt tutustua nykyiseen EOL:iin) kauhistelemaa naapurin etuosto-oikeutta käytännössä. Harmi vain, että nuo tilat lienevät vähän liiankin suuria naapureiden ostettavaksi käytännössä.
MV, mistäpäin haluaisit sen suometsäsi. Kelpaako Satakunnasta räme?
putte 23.8.2014, 20:06>>Tienvarsikaupassa verot maksetaan bruttotuloista ja vuosimenot vähennetään erikseen. Hankintakaupassa hankintatyön kulut vähennetään tuloista. Siksi esimerkissä metsävähennyspohja saadaan käyttöön.<<
Tulovero maksetaan AINA tulojen ja sen hankinnasta aiheutuneiden menojen erotuksesta. Näin toimitaan myös metsätalouden verotuksessa. Sen sijaan brutto- eli tässä tapauksessa puunmyynnistä saatujen tulojen jälkeen tehtävien vähennysten tekemisellä on oma järjestyksensä. Parhaiten tämä selviää tarkastelemalla 2C-lomaketta.
Ensimmäisenä vähennetään hankintatyön arvo (hankintakaupassa).
Seuraavaksi lasketaan ja vähennetään metsävähennys ja menovaraus.
Lopuksi vähennetään muut tulonhankinnasta aiheutuneet kulut.
Viivan alle jääneestä maksetaan tulovero.putte 21.7.2014, 20:10MJO:
>>Eikös keskustelun avaaja sitä hiukan toivonut?Mitä etuosto-oikeus käytännössä tarkoittaisi ja mitä se sitten mahdollistaisi? <<
Muistaakseni toivoin aloituksessa jotain sen suuntaista, että naapuritilan puuntuottajalle annettaisiin etuosto-oikeus samankaltaisine rajoitteineen kuin etuostolaissa.
Ko. lakia soveltaen rajanaapurilla olisi määräajan kuluessa oikeus lunastaa myyty puuntuotantoon tarkoitettu kiinteistö, lunastajan aseman ollessa sama kuin ostajalla. Perintökaaren mukaan perillisasemassa olevien kauppakumppanien kohdalla oikeutta ei olisi kuten ei EOL:ssakaan, joten MJO:n ja hänen setänsä välinen kauppa olisi automaattisesti jäänyt lain sovelluksen ulkopuolelle.
putte 19.7.2014, 22:45MJO:
!
>>Onneksi etuosto-oikeutta ei ole enää.En olisi minäkään saanut ensimmäistä tilaani hankittua lapsettomalta setältäni, sillä naapurin ukko olisi tullut väliin ihan piruuttansa.<<
Niin. Tosin tässä ketjussa sellaista ei kukaan haikailekaan. Eikä etuostolaki sellaista edes mahdollistaisi.
putte 29.6.2014, 19:22Todella hienoa, että saadaan positiivista uskoa metsäalalle. Tavoite on kova, mutta se voi antaa merkittävän positiivisen leiman. Koko ala on mennyt liian pitkään liian kapealla tuotevalikoimalla. Passiivisista omistajista ei ole ollut alaa kehittämään. Tarvitaan aktiivisia puuntuottajia ja ideoijia. Tarvitaan toimia, joilla metsäpoliittisessa selonteossa esitettyjä seikkoja ryhdytään toteuttamaan. Tilarakennetta pitää järkeistää. Varainsiirtoveron maksaminen tulouttamattomattomasta puustosta pitää kyseenalaistaa. Tukikemerasta pitää päästä eroon. Poliitiikan tekeminen on vihdoin muuttunut. Ennen sanottii, ei-ei. Nyt sanotaan kyllä-kyllä. Hyvä, hienoa!
putte 26.6.2014, 03:46Panu:
>>@putte Ei se nyt ainoa ole, kuten kirjoitin voi myös kannustaa pakottamisen sijasta. Jos pakottamaan lähdetään niin kyllähän silloin keinovalikoimaa piisaa. <<Ajatus naapurin etuosto-oikeudesta on kaukana pakottamisesta. Se edellyttää kahden vapaaehtoisen toimen samanaikaista toteutumista. Ensin kiinteistön omistajan on vapaaehtoisesti luovuttava kiinteistöstä. Toiseksi naapurin on samanaikaisesti oltava halukas ostamaan myyty kiinteistö. Mielestäni tämä on keinovalikoimassa hyvinkin vapaaehtoisuuden kriteerit täyttävässä päässä.
putte 25.6.2014, 18:18Pete:
>>Kunnan tai valtion etuosto-oikeus on perusteltua kunhan lunastushinta on riittävän korkea. Naapureille ei tällaista oikeutta pidä antaa.<>Käsittelyalan koko ratkaisee paljon enemmän kuin koko tilan koko.<>Tilakoon kasvattamista rajoittaa se, että moni haluaa omistaa metsää vaikkapa sitten pienen alan.<>Yhteismetsää merkkinoidaan yhtenä tekijänä isomman tilakoon tuomien etujen saavuttamiseksi.<<Sirpaleisen tilakoon kasvu tuskin palvelee juuri ketään, kun perimmäinen tarkoitus olisi parantaa ja kasvattaa tilarakennetta. Tähän ainoa järkevä lääke on naapurin etuosto-oikeus.
putte 19.6.2014, 18:54Panu:
>>”Osuuspääoman korkojen verovapaus poistumassa”http://yle.fi/uutiset/7236069 <<
Onko tästä jollain tuoretta tietoa? Mikä on muutosesityksen pääpointti? En ymmärrä mitä lisäarvoa toisi yksinkertaisen asian monimutkaistaminen.
Aiemmin esitettiin myös vähäisten osinkotulojen verovapautta, ja peruste oli loistava: Suomalaisia pitäisi aktivoida sijoittamaan, yrittämään, ottamaan vastuuta itsestään, näkemään ja oppimaan jotain talouden kiertokulusta. Miten esitetty muutos palvelisi tätä tarkoitusta, ei mielestäni millään tavalla.
Hiukan pelkään, että tässä on takana poliittinen peli. Samanlainen kuin osinkotulojen viimeisessä muutoksessa, jossa Jutta sai ylpeänä sanoa omilleen, että "nyt tässä maassa ei enää jaella verottomia osinkoja". Noh, jos hänen kuulijakunta on niin yksinkertaista, että puolue tällä pysyy hengissä niin olkoon sitten niin. Pieni kokemus elävästä taloudesta voisi avata silmiä siellä missä ne vielä ovat rääpässä.