Monet lukijat saavat asiat kuulostamaan todella helpolta. Että keväällä kierretään rajat ja tarkistetaan pyykkien näkyvyys. Ja kaikki tämä vielä naapurien kanssa. Uskomatonta ylellisyyttä. Nauttikaa siitä, jotka tähän pystytte.

Minun kohdallani tämä on täysin epärealistinen ajatus. Vaikka puuntuotantoni määrä onkin vain n. 1.000 m3/v, niin pyykkejä on aivan järkyttävän monta. Joskus laskin että niitä on n. 150 kpl. Rajanaapureita useita kymmeniä, lähempänä sataa, joista tunnen alle kymmenen. Ja noista alle kymmenestä ehkä kolme-neljä on sellaisia, jotka edes periaatteessa voisivat maastoutua kanssani rajakävelylle. Kun vielä huomioidaan, että itsekin pääsen tuotantoalueilleni vain n. 30 päivänä vuodessa, on kaikkinainen suhdetoimintaretkeily osaltani suljettu pois. Metsäpäivät käytän tehokkaaseen toimintaan jossa sahan tehollinen käyntiaika on oleellisen tärkeä.

Siitä huolimatta rajat ovat tyydyttävästi auki. Kaikkia pyykkejä on ole löytänyt. Kerran tai kaksi olen huomannut myös naapurikiinteistön toimesta rajalinjaa avatun.

Mitähän tuossa MT:n artikkelissa tarkemmin ottaen kerrottiin YM:stä? Itse en syvällisesti tunne tuota ministeriötä muuten kuin erään ylitarkastajana toimivan virkamiehen sooloilun osalta jokamiehenoikeuksia koskevissa kysymyksissä, mutta olen luullut sen olevan poikkeus ministeriössä. Onko YM:öön pesitynyt enemmänkin virkamiehiä, jotka ajavat omia poliittisia ja yksilöllisiä mielihalujaan mielivaltaisesti? Jos on niin miten tuollainen on voinut tapahtua? Yleensä jokaisessa organisaatiossa on omavalvontajärjestelmä, jolla epäasillinen toiminta kitketään pois. YM toimii meidän yhteisillä varoilla, joten siellä kysymys ei voi olla yrityksen omasta asiasta vaan sen tulee kantaa hyvin tarkasti vastuuta koko yhteiskunnan suuntaan. Onko asia todella näin miten Puun takaa ja Hemputtaja kertoo?

>>Mitenkähän sitten hakemitassa (paikanpäällä haketus) ja tehdasmitassa <<

Tuntuisi loogiselta, että asiakkaan hakkaama ja tienvarteen toimittama aines olisi asiakkaan vaaranvastuun alla vaikka mittaus tapahtuukin vasta myöhemmin haketettaessa tai tehtaalla.

Mutta suurpetokantaahan juuri pitääkin kasvattaa, koska se vähentää ihmiselle vaarallisen suurta hirvieläinkantaa. Pedot eivät ole ihmiselle vaarallisia lainkaan, mutta hirvet tappavat ja aiheuttavat lukuisan määrän loukkaantumisia vuosittain. Lisäksi ylisuuri hirvikanta aiheuttaa paljon muita kustannuksia yhteiskunnalle ja ammatinharjoittajille.

Petoeläinten lisääminen on juuri oikea tapa, koska riistahallinto on osoittautunut kyvyttömäksi vähentää hirvikantaa metsästyksen kautta, mikä sinällään on aika omituista. Johtunee siitä, että riistahallinnolla on jonkinlainen yhteys hirvenmetsästyksen harrastajiin.

Jatkaakseni vielä Mettäpojan vastausta, kiinteistön myynti sisarusten kesken on vielä luovutusvoiton verosta vapaata, mutta tämä koskee vain kun myynnin kohteena on kiinteistö tai sen osa(TVL 48§ 1,3). Kuolinpesän tai sen osan luovutuksesta verovapautta ei saa.