Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
Taneli:
<<Vaikka asiaa miten saivarrellaan, niin nykyinen käytäntö kilometrikorvausten verottomuudessa ja tuo 25 senttiä tyämatkakilometreiltä on aika perusteltu juttu.<<Aavistuksen olisin toista mieltä näiden kontrastista, joka on varsin räikeä. Matkustusasetuksella määrätty verottomuuden yläraja 45c/km löytyy matkakorvauksena lähes jokaisesta TESsistä mitä olen tutkinut. Näin siitä huolimatta, vaikka sen on tarkoitus olla suurin verovapaa yläraja, jota olisi ajatus käyttää vain poikkeusolosuhteissa. Todellisuudessa moottoritietä porhaltava myyntitykki kuittaa 45 senttiä verottomana taskuunsa 30 sekunnin välein. Sopimuksia tehtäessä työnantajat ovat säännönmukaisesti joutuneet taipumaan työntekijöiden vaatimukseen km-korvausten määrässä.
Jos asiaa verrataan kodin ja työpaikan välisistä matkoista saatuun verovähennykseen, "korvaus" ei ole 25c/km vaan marginaaliveroprosentin verran tuosta; keskimäärin n. 11 c/km. Tuon verran "saa" työssä käyvä palkansaaja, jolla lisäksi omavastuuosuus. Puuntuottaja "saa" vain 8c/km.
Minun mielestäni ero on liian suuri, ja sitä on yritetty kohtuullistaa pienentämällä verovapaata ylärajaa. Ajatus on erittäin järkevä ja linjassa muun veronkierron kitkennän kanssa. Sopimuksiin valtio ei voi vaikuttaa, mutta verovapauden rajoihin voi.
Aalto:
<>Omille lapsille ja sisaruksille myydessä tilanne on siitä hyvä, että käytetyt metsävähennyset eivät tuloudu verotettavaan luovutusvoittoon, koska sovelletaan TVL 48§.
Niinhän sitä sanotaan; hyvät tuotteet myyään, huonot syyään.
Viro sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä, Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Tuo selittänee jo suuren osan lehtipuiden laatueroista.
Abietis:
<>Paljaan maan arvioitu keskimääräinen arvo Etelä-Suomessa VT-tyypin maapohjan ohjearvon Metsähallituksen mukaan 247€/ha ja Tapion mukaan 241€/ha.
(Lähde: Maanmittauslaitoksen julkaisu, Summa-arvomenetelmä markkina-arvon määrittämisessä 2008 s.42)Puun takaa:
<>Ymmärrän pointtisi. Tarkoitat että puu kasvaa hitaasti, ja jos raaka-aineen hinta tulevaisuudessa kohoaakin voimakkaasti, niin laiminlyödyt uudistustyöt kostautuvat menetettyinä tuloina.
Pysyn silti väitteessäni. Emme elä enää säätely- emmekä säännöstelytaloudessa. Jos tuottajat ja sijoittajat uskoisivat tällaiseen hinnan nousuun, uudistuksiin kyllä panostettaisiin.
<>
Miksi ylläpitäisimme rataverkkoa jolla ei ole käyttöä? Taas turhaa hukkaan heitettyä rahaa. Tiheämmin asutulla alueilla rataliikenteellä on enemmän käyttöä mutta Suomen olosuhteissa sen kilpailukyky on kovin heikko.
<>
Näkyvien yritysten keulahahmojen palkkoja seurataan julkisuudessa. Menestyneimpänä ja luotettavimpana pidetään yritystä, joka maksaa parhaiten. Näin se vain menee, eikä ökypalkkoja paheksuvat kommentit tätä tosiseikkaa juuri hetkauta.
<>
Perinteisen metsäopetuksen olisi voinut ajaa alas jo kauan sitten. Emme tee mitään ”asiantuntijoilla” jotka tietävät kertoa kannattaa tällä kuviolla kasvattaa 1.300 vai 1.500 runkoa hehtaarilla, koska tällä seikalla ei ole mitään merkitystä. Asiantuntija ei saa leipäänsä tällä viisaudella enää huomenna ellei hän tämän tiedon lisäksi osaa ajaa motoa tms.
Pähkäilijä:
<>Oikein päätelty. Perintövero on niin pieni, ettei se vuoksi kannata tehdä mitään erityiskiemuroita noin vähäisen omaisuuden kanssa.
Puun takaa:
<>Mielestäni suunta on tässä mielessä odotettu. Markkinatalous määrää mitä kannattaa tehdä. Jos puusta saatava tuotto-odote on kovin vähäinen, ei ole paljoa järkeä ostella kalliita konetunteja, taimia ja työtunteja tekijöiltä ja asiantuntijoilta. Se on hukkaan heitettyä rahaa. Asia olisi erilainen, jos puu olisi arvokasta raaka-ainetta, josta on pulaa. Silloin sen eteen kannattaa tehdä ja investoida.
Voimassa olevan lainsäädännön on seurattava vallitsevaa aikaa. On korkea aika päästä eroon siitä säätelystä, jota epäilemättä tarvittiin Suomen ollessa vasta matkalla kehitysmaasta teollisuusmaaksi -50-luvulla.Hienoa, että metsästyslain soveltamisongelman on huomannut muutkin.
Mehänpoika:
<<Voimassa olevaa metsäs§§tyslakia voidaan nimittäin soveltaa käytäntöön hyvin monella tavalla. Voidaan esimerkiksi hirvien vuoksi vahinkja kärsineet jättää liian vähälle huomiolle, vaikka metsästyslain mukaan kenenkään ei pitäisi hirvien vuoksi joutua kärsimään kohtuuttomasti.<<Niinpä. Metsästyslain 26§ vaatii, että hirviä on oltava niin paljon, että kanta ei metsästyksen vuoksi vaarannu. Sama pykälä vaatii, että vahinkojen on pysyttävä kohtuullisella tasolla. Jos vuodessa kuolee 10 ihmistä, ei ole hyväksyttävää, että hirvikolarien uhriluku putoaisi vaikkapa viiteen koska se saattaa vaarantaa uljaan hirvenmetsästyharrastuksen. Sama asia taimituhoissa. Taimia on tuhouduttava kohtuullisesti. Tätä on lain tulkinta, ja hirvimie… eh.. tarkoitan tietenkin riistaviranomainen tulkitsee asiaa juuri näin. Liikenteessä pitää kuolla, jotta me saamme paljon lihaa, halvalla ja helposti. Harrastuksemme ei ole kivaa jos ei saa ampua. Meidän pitää saada ampua. Pum-pum.
Raimo:
<>Juuri näin, mutta vain muilta kuin kodin ja metsätilan välisiltä matkoilta. Perustuu KHO:n päätökseen (02.06.1999/1362 KHO:1999:29).
Metsänvartija:
<>Ehkä enemmän veronsaaja. Verottaja toimii vain välittäjänä.
Tässä on kysymys suurimman verovapaan korvauksen alentamisesta. Itse korvauksen määrään poliitikot eivät voi vaikuttaa koska kyse on työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta. Osapuolet voivat täysin vapaasti sopia sellaisesta korvauksesta kuin itse haluavat ilman minkäänlaista ylärajaa.
Verovapaan kilometrikorvauksen rajaamista on toivottu monelta taholta jo pitkään, koska siitä on keskitettyjen tuloratkaisujen aikana kehittynyt vain keino kiertää verotusta. Järjestelmä on tukenut niin työnantajia mutta aivan erityisesti yhtä joukkoa työntekijöitä. Korvaus on ollut monelle osa palkkaa, josta ei tarvitse maksaa veroa eikä palkan sivukuluja. Keinottelujärjestelmän kärsijöitä ovat olleet kaikki ne jotka eivät ole päässeet nauttimaan näistä ylellisyyskorvauksista.
Kuten avaajankin viesti, veron määrää lisäävät toimet on helppo tyrmätä. Ihmiset ovat yllättävän tyhmiä kun populistit syöttävät valikoituja argumentteja Mersun hankintahinnasta ja pissapojan nesteen kalleudesta. Pari vuotta sitten jopa perintöveroa onnistuttiin alentamaan sillä perusteella, että perittävästä omaisuudesta muka on jo verot maksettu. Vasta lain tultua voimaan päätöksen tehneet poliitikot tajusivat, että vielä yksikään kuollut ihminen ei ole perinyt omaa jäämistöään. Nolona tätä sitten jotkut selittelivät, mutta tämä osoittaa sen mitä varten etujärjestöt toimivat; vain omaa etuansa varten.