Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
Onko kukaan laittanut metsästysvuokrasopimukseen vuokraehdoksi, että vuokralaisen on ilmoitettava vuosittain myymänsä hirvenlihan määrä vuokranantajalle?
Kuinkahan moni Riistakeskuksen hirviluvista päättävistä virkamiehistä on hirvimies?
Yksinkertaisin, halvin ja pitkän kokemuksen mukaan myös toimivin ratkaisu kertoa että tielle ei haluta ajoliikennettä on laittaa näkyvä ranka tai pölkky tielle poikittain. Se ei nostata tunteita eikä intohimoja herkkähermoisissa samalla tavalla kuin lukittava puomi, koska ranka on aina siirrettävissä pois. Ranka kuitenkin kertoo omistajan tahdon ja se on tässä asiassa olellinen seikka. Itse käytän tätä kelirikkopainumien ehkäisyyn ja tuntuu toimivan hyvin.
Takoittanet sitä, että kiinteistökauppa on ns. lahjanluonteinen kauppa, jossa kauppahinta on ollut <75% kiinteistön arvioidusta käyvästä arvosta?
Kyllä, ostaja saa lukea kauppahinnan hyväkseen metsävähennyspohjaa laskettaessa. Lisäksi ostaja saa käyttää myyjältä mahdollisesti jäänyttä metsävähennystä siltä osin, kun kiinteistökauppa olikin lahja. (TVL 47.5§)
Korpituvan Taneli:
<>Niin. Asetin väitteeni varovasti, koska en ole siitä aivan varma. Se vähän riippuu siitäkin ovatko nykyiset Kemera-avustuksen rinnastettavia näihin vanhoihin metsänparannusvaroihin, joista tässä oikeustapauksessa KKO:1991:30 oli kyse. Niiden myöntäminen ei vaikuttanut pumitusoikeuteen vuonna -91.
Pähkäilijä:
”Jos on tiellä useampi osakas niin eikös silloin jyvitetyssä äänestyksessä saa yli puolet omistava maksimissaan 40% päätäntävallan? Eli yksipuolisia päätöksiä ei voi tehdä osakaskuntien tiellä?”Tarkoittanet Pähkäilijä tätä YTL 7.luku 66§, 1.mom:
”Äänet tiekunnan kokouksessa lasketaan kunkin tieosakkaan tieyksikköjen mukaan. Kenenkään osakkaan äänimäärä ei kuitenkaan saa ylittää kolmeakymmentä prosenttia kokouksessa edustettuina olevien osakkaiden yhteisestä tieyksikkömäärästä. …”
Tuolla tiellä on useita osakastiloja, joten päätöksen tekee tiekunta, ei yksittäinen osakastila. Tienhoitoon julkista avustusta saavan tien käyttöä ei voi puomilla estää. Myös rakentamis- tai peruskorjaukseen julkista rahoitusta saaneella tiellä on 10-15 vuoden esto käytön rajoittamisessa.
Käsittääkseni Kemera-rahoitus ei ole sellaisa julkista rahoitusta, jonka saaminen estäisi tien käytön rajoittamisen. Toisaalta Kemera-rahoituksen saaminen velvoittaa jopa yksittäisiä puuntuottajia (ei siis tiekuntaa) huolehtimaan tien pysymisestä kunnossa (tukien takaisinperinnän uhalla) esim. estämällä puomein sen käytön kelirikkoaikana (KemeraL 2.luku 15§).
Tervas:
<>Aivan oikein muistat. Se perustuu tähän TVL 48§ 1,3:ssä mainittuun säännöksen yhteen ainoaan ”harjoittamaansa” -sanaan. Ohessa tuo pykälä räätälöitynä jokseenkin luettavaan asuun:
”Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa… …harjoittamaansa … metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta… …ja saajana on… …hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.”
Verottaja on tulkinnut tätä TVL:n kohtaa niin, että yhtymä on ”harjoittunut” metsätaloutta vasta kun se on toiminut puuntuottajana tietyn aikaa. Heti jaon jälkeen tehty luovutus ei tulkinnan mukaan täytä ehtoa, koska yhtymä ”ei ole ehtinyt harjoittaa” metsätaloutta.
Tätä sanoisin lain varsinaiseksi tulkinnaksi isolla Teellä. Onko tulkinnassa mitään järkeä, voi jokainen pohtia tykönään.
Taneli kiinnitti huomiota ihan oikeaan asiaan kyseenalaistaessaan linjakatujen korvauksien suuruuden. Ne ovat todella alhaiset, mitä verkonrakentajat tarjoavat ”listahintana”. Puuntuottajien edunvalvojilla ei ole ollut innostusta puuttua asiaan, joten kohtuullisen korvauksen saaminen jää puuntuottajan oman aktiivisuuden varaan.
Jo olemassa oleva sähkölinja on jo olemassa eikä siitä aiheudu juuri muuta haittaa kuin kantohinnan alenema puuta myydessä. Muille harrastelijoille mahdollisesti aiheutuva hyöty on upea asia, mutta minä en puuntuottajana anna linjakatua verkonrakentajalle ilmaiseksi siitä ilosta, että hirvimies pääsee teurastamaan hirviä linjalle. Mielestäni hän saisi kustantaa tämän ilon omasta pussistaan.
Parasta kuvailla tilannetta esimerkkilaskelmin:
Puuntuottajan metsätalouden pääomatulo on 10.000 euroa, josta tulovero 30% 3.000 euroa.
Tuottajan käyttäessä metsävähennystä, se on 60% eli 6.000 euroa, joten tuloveroa maksetaan vain 4.000 eurosta eli 1.200 euroa.