Metsänvartija:
>>Oletus 0,25 c/km, saa nähdä nouseeko vai ei. Bensan hinta kyllä nousee mutta vähennyksen määrä pysyy samassa.<>Millä ohjelmalla golleekat tekee veroilmoituksen, itse olen käyttänyt Metten kirjanpito-ohjelmaa.<<

Excel on käyttökelpoisin tällaiseen yksinkertaiseen muistiinpanojen hallintaan. Teen sillä oman puuntuotantoni, jota on n. 1000 m3/v, sekä vanhempieni, sisareni, ja kahden muun sukulaisen, sekä kahden tutun muistiinpanot, jotka ovat uskoneet työt haltuuni. Näillä jokaisella myös puuntuotanto n. 1000 m3/vuodessa.
Tällaisiin hommiin ei kannata mitään maksullisia erillisohjelmia käyttää lainkaan. Joskus kaupattiin muistiinpanovihkoa, josta pyydettiin monta kymppiä (mk). Silloin käytin vielä ruutupaperia, joka riitti vallan mainiosti.

Asiakkaan ei kannata maksaa koivutukista kovin korkeata hintaa, koska asiakas ei hintaa nostamalla saa mitään lisäarvoa. Koivutukkia kertyy leimikoista aina marginaalimäärä sivutuotteena, eikä tukin määrä ole yhtään suurempi vaikka ostaja maksaisi siitä enemmän.

Toinen puoli asiasta on puuntuottajien laiskuus. Valtaosa puuntuottajista ei oikeasti ole tuottajia lainkaan vaan passiivisia metsänomistelijoita (vai mikä se hassu nimitys olikaan). Heillä ei ole mielenkiintoa hinnoitella tuotteitaan, eivätkä he ole oikesti järjestäyneet, joten alalla on ajauduttu siihen, että asiakas määrittelee yksin hinnat.

ja rivinelosen käyttämä taulukko löytyy kirjoittamalla Googeliin sanat ”puutavarapölkkyjen mittaus” ja naputtelemalla PageDown sivulle 6.

Näitä aloituksessa mainittuja seikkoja usein on listattu kun lehdissä ym. mediassa kirjoitetaan jokamiehenoikeuksista. Näistä siten muodostuu myös suuren yleisön mielipiteet jokamiehenoikeuksiin liittyen.

Omasta puolestani näen asiat aivan toisella tavalla. Omille tiluksilleni tulkoon vaikka koko Suomen marttakerhot keräilemään pajunkissoja, ja kransseihinsa havuja ja sammalia. Tulkoon saunaseurat koko maan kattavasti ja tehköön vihtansa myös seuraavan vuoden tarpeiksi. Tulkoon paltiolaiset nuotioineen viikoksi ja kerätköön risuja mielin määrin, olisipa maillani kerrankin jotain liikettä. Viimeisen 30 vuoden aikana en ole siellä juuri ihmisiä tavannut, (hirviä kylläkin).

Se missä itse näen törmäyskurssin suhteessa jokamiehenoikeuteen, on yksityisen metsätieverkon käyttö siten että tiehen jää painumia. Keväällä lumien sulettua monilla on vastustamaton tarve tunkea autoillaan metsäteille ”katsastelemaan” ja ehkä myös pääsemään eroon kevätsiivouksen myötä kertyneistä romuista, joille etenkin maaseudulla tuntuu olevan vaikea löytää sijoituspaikkaa kun oman pikkukunnan kaatis on suljettu jo aikoja sitten.

Näistä minun näkemistäni ongelmista ei kuitenkaan puhuta. Ympäristöministeriö teki julkisin varoin aiheesta oppaan, jossa nämä oleelliset seikat, etenkin tienkäyttö, ohitetaan lähes täysin. Huomio kiinnitetään aivan toisarvoisiin asioihin.

Rane:
”Ranen mielestä eläin ei voi olla yhtäaikaa sekä uhanalainen että yleinen riesa.”

Metsuri motokuski:
”Kyse on ns lauman hajoittamisesta joka vaatii jo ministeriön luvan. Se lupa onkin tiukassa.”

Susi on sosiaalinen laumaeläin, joka metsästää sille ominaista ravintoa luonnollisen laumansa voimin. Uhanalaisena laumoittumista ei pääse tapahtumaan, jolloin yksittäiset sudet evät pysty käyttämään luontaista ravinnonhankintatapaansa vaan joutuvat nälissään harjoittamaan jopa kannibalismia syömällä biologisesti samaa lajia olevia koiria.

Susilauman hajoittaminen onkin todella älytön ajatus, sillä juuri laumojahan Suomeen pitäisi saada lisää. Susikannan tarpeelliseen kehitykseen meillä on todella otollinen tilanne hirvikannan ollessa noin tuhat kertaa suurempi kuin sata vuotta sitten. Hirvimiesorganisaatio on osoittanut haluttomuutensa huomioida harrastustoiminnassaan muuta yhteiskuntaa millään tavalla, joten ehkäpä sudet hoitavat homman kuntoon.