Käyttäjän Portimo kirjoittamat vastaukset
-
Kaikkein helpoimmalla pääset kun isket kirveellä taskuja tai teet ne moottorisahalla. Sitten tipautat haavaan vähän glyfosaattia esim. rounduppia. Luontoon ei mene paljon torjunta-ainetta mutta haavat kuolevat heti eivätkä veso. Puun pitää olla sula käsitellessä.
Harrastelija laittoi perusteellisen listan matkavänennyksistä.
Onko näistä jotain verottajan ohjetta esim. ”Auto ja metsätie 34 c/km” ?
Meilläkin Pohjois-Pohjanmaalla pakkohakattiin harsintana. Varmaan sitä oli puolikymmentä hehtaaria. Surkea oli jälki vielä 1990-luvullakin.
Isä oli sitä mieltä, että hakkuukohteiden valintaan sisältyi mielivaltaa. En tiedä kuka kohteista päätti mutta isän mukaan jonkinlainen hyväveliverkosto ilmeisesti suojasi joidenkin metsät.
Muistelkaapa. 30 vuotta sitten tietokoneet auttoivat yksinkertaisissa laskentatehtävissä kuten kirjanpidossa tai ihmisten ja asioiden rekisteröinnissä. Mekaaniset kirjoituskoneet ja laskukoneet olivat käytössä.
Paljon on tuosta kehitytty. Mutta ajatelkaapa kehitystä tästä hetkestä 30 vuotta eteenpäin. Tietotekniikan kehitys kiihtyy koko ajan. i.
Ei varmaan mene 30 vuotta, kun monitoimikone kehitetään niin pitkälle, että se pystyy tekemään itsenäisesti töitä. Kone laserkeilaa jokaisen rungon erikseen ja pääsee parempaan tulokseen kuin nykyisen motokuskin silmäarvio. Päästään optimaaliseen katkontaan, joka on taatusti sopimuksen mukainen. Siinä vaiheessa pieninpiä ongelmia ovat koneen rasvaus ja ketjujen vaihto. Isommassa ongelmassa kone lähettää huoltokutsun.
Kyllä kai lähikuljetuskin on yhtä lailla automatisoitavissa. Sehän on niin helppoa, että robotti ajelee gepsiin rajatulla alueella ajouria, laserkeilaa puukasat ja arvioi puut ja nostelee kyytiin. Ei mene tukkia kuitukasaan, kun kone mittaa laserilla. Lanssissa sitten nostelee pois.
Ei kai kaukokuljetuskaan niin vaikeaa ole. Helppo homma, että kone nostaa puut kyytiin. Se kai on jo selvää, että tulevaisuudessa rekat ja junat ajavat ilman kuljettajaa. Osaahan kone kääntyäkin lanssissa nopeammin kuin ihmiskuljettaja.
Hakkuu-, ajo- ja kaukokuljetuskoneessa on tietenkin lämpökamera, joka tunnistaa ihmisen ja eläimen niin, että vahinkoja ei pääse syntymään.
Eli koko ketjuun ei tarvita kuin muutama ostoasiamies ja monikansallinen urakoitsija opastaa koneet kohteelle.
Tässä tulevaisuus. Koko yhteiskunnassa käy vastaava kehitys. Nythän tämä toimii jo niin, että meidän robottejamme ovat Intiassa ja Kiinassa töitä tekevät köyhät. Jatkossa sitten koneet. Olemmeko tulevaisuudessa hyvinvoivia vapaaeläviä. Vai olemmeko kurjia työttömiä. Itse ainakin olen eläkkeellä mutta kuka sen eläkkeen maksaa, jos robotit tekevät työn.
Uskokaa vain, että koneiden vallankumous on ihan kulman takana tekemässä tuloaan.
On muuten valtava kasvuero muokkaamattomaan maahan ja muokattuun maahan syntyneiden taimikoiden välillä.
Oiskohan jopa niin, että jos muokatussa maassa nuoren metsän kasvu on vaikkapa 15 m/3 vuodessa niin muokkaamattoman maan olosuhteissa vain puolet siitä. Ainakin ne näyttävät niin kituliaalta samaan aikaan kun äestys tai aurausalueet puskevat puuta hurjaa vauhtia. Ainakin täällä Jyväskylästä ylöspäin kasvut ovat yllättäneet.
Tätä kokemusta peilaten uskon edelleen nykyiseen hyväksi todettuun metsänhoitoon. Jatkuvaan kasvatukseen uskon siltä osin, että valtapuuston alle saattaa joskus syntyä kehityskelpoinen taimikko, jota kannattaa kasvattaa.
Kärsivällisyyttä !
Onhan tiedoissa paljon parantamisen varaa. Oishan se toisaalta ihme ollutkin, jos kaikki olisi tällaisessa laajassa hankkeessa mennyt kerralla putkeen. Mutta ihan kiva siellä palvelussa on käydä katsomassa ehdotettuja kuvioita ja ilmakuvia. Palstojen tulostaminen pitäisi vielä saada toimimaan.
Palvelualtista porukkaa palvelussa tuntuu olevan. Jos jotain kysyy, tulee nopeasti vastaus. Samoin palaute tehdystä toimenpideilmoituksesta.
On siellä tietoa sen 60 euron edestä.
Jos puusto oli hakkuukypsää, kysymykseen tulee ihan normaali puun hinta.
Jos kauppahintaa ei ole ehditty maksaa naapurille, ostajayhtiön kanssa pääsee varmaan sopimukseen.
Hankalampi juttu sitten, jos puut on jo maksettu naapurille. Ei yhtiö ala niitä kahteen kertaan maksamaan. Eikös julkisuudessa kerrottu taannoin tapauksesta, että firma hakkautti väärän palstan. Isäntä vei asian oikeuteen mutta hävisi jutun. Oikea käräjäkumppani olisi kai ollut naapuri, joka sai perusteettoman edun.
Hei.
Kattoppas, kun Ruåttissa joku arvostettu proffa oli ottanut perusteltua kantaa:
Ei tää jatkuva kasvatus taida niin huippuhommaa ollakaan. Lisäksi tulee riskit siitä, että myrsky kaataa tuulelle valmistautumattomat alustpuut.
http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/tiedotteetlookup/E08B8E8EC1EC10EFC225735300474668
Minun mielestäni Kujala laskee korkokulun totaalisesti väärein.
Ajatellaan, että sinulla on 100 000 euron metsä. Kun hakkaat aavaksi, saat heti 100 000 euroa käteen vähennettynä 4 000 euron uudistuskululla eli 96 000.
Jos taas hakkaat Kujalan tyylillä vaikkapa 50 000 euroa pois, sinulla jää puustoon kiinni 50 000 euroa.
Nykymallissa korkokulu pitää laskea sijoitetulle uudistamiskululle 4 000 eurolle. Kujalan mallissa korkokulu pitää laskea sille 50 000 eurolle, joka jää kiinni puustoon.