Käyttäjän Portimo kirjoittamat vastaukset
-
Pöllönpoikaset lienevät jo kuoriutuneet. Onko pöntönlaitajilla havaintoja siivekkäistä?
Itse laitoin vuosia sitten pari pönttöä mutta ei tullut seurattua, oliko niissä asukkaita. Sen sijaan olen päässyt seuraamaan pöllön työskentelyä. Pienehkö pöllö lensi kerta toisensa jälkeen pellonmetsitysalueella olevan yksittäisen koivun latvaan. Hetken päästä se iski maahan ja lensi myyrä kynsissään jonnekin pesälleen. Samaa toistui kymmenkunta kertaa illassa.
Pöllön työllä oli varmasti vaikutusta pellon hiirikantaan. Ehkä kyykäärmeetkin menisivät muualle, jos ruoka vähenee. Hyvää työtähän käärmeetkin tekevät mutta vähän ankealta tuntuu, kun niitä saattaa olla useampia kämpän kuistilla ottamassa aurikoa.
Onko palstalaisilla uutta kokemusta siitä, mitä pöllölajia kannattaisi houkutella? Vai pitäisikö ehkä tehdä monenkokoisia pönttöjä?
Portimo on käyttänyt kahta 20 litran öljyämpäriä, muovia tai peltiä.
Säkki apulantaa mahtuu kahteen ämpäriin.Ensimmäisen ämpärin siinä säkin paikalla saat kevenemään, kun heittelet muutaman kauhallisen ympäriinsä. Sitten nostat ämpäriä sangasta oikealla kädellä ja otat sen vasempaan kainaloon. Ensin on raskas mutta kevenee hetkessä, kun lähdet kävelemään ja heittelet lantaa.
Kun ensimmäinen ämpäri selvä, marssit hakemaan sitä toista. Roikotat ensin kahvasta sopivaan aloituspaikkaan, jossa taas teet kevennysheitot. Sitten taas ämpäri kainaloon ja kohti seuraavaa säkkiä.
Portimo lannoitti näi varmaan 40 hehtaaria rämettä parhaana keväänä. Pahin takaisku siinä oli, että yhdellä palstalla hirvet repivät rikki 90 lannoitesäkkiä. Se meni vähän sellaiseksi puuron levitykseksi sateiden jälkeen. Oli kyllä metka katsoa, kun säkiltä toiselle meni vankka polku.
Siinäpä vinkkiä hirvenpyytäjille. Ei muuta kuin jonoon nuolukiviä tai säkkejä niin hirvi saattaa kävellä pitkästikin passipaikalle. Nappi kylkeen ja pakastimeen.
Jäitä hattuun vielä.
Eikös ole niin, että hankkeesta tehdään päätös vasta ensi keväänä.
Edellytyksenä on, että valtio antaa riittävästi tukiaisia eli lypsykierros pitää esin käydä.
Kuitenkin hyvä hanke ja toivotaan, että onnistuu.
Tuo Niko nyt protestoi kaikkia vastaan, jotta saa keskustelua aikaan, yhtä lailla piiperöitä kuin kepulaisia.
Mutta kyllä Sipilä aikamoisen torjuntavoiton sai. Lähinnä kokoomus päätti käyttää hyväkseen kepulaisten hetken heikkoutta ja lakkauttaa kaikki maaseudun kunnat, ajaa alas maaseudun palvelut ja siirtää väestö kaupunkeihin, joissa oppisivat kokoomuksen ja sossujen oppeja. Ei vaan sitten onnistunut. Maaseudulla eletään jatkossakin.
Äläkää nyt viittikö.
Asiantuntijoita ne olivat, kun saivat koirasudet kiinni. Se vaan on niin, että iso kyläkunnan porukka vuotaa aina tiedot. Joku ei malta olla kehuskelematta ja kohta sheriffi kolkuttaa ovea.
Sympatiat on kyllä vahvat, kun kaverit ovat puolustaneet kotiseutuaan.
Yleensä oikeus tulkitsee asiaa heikomman osapuolen edun huomioiden.
Siinä mielessä outoa, että käräjäoikeus otti noin tiukan kannan vanhentumiseen.
Toivottavasti asia tutkitaan vielä ylemmissä asteissa.
Voimia ja menestystä näille kotiseutunsa ja oikeuksiensa puolustajille.
Muuten Portimo on sitä mieltä, että paras hirvi on se, joka asuu pakastimessa. Tai ei kuitenkaan ihan kaikki.
Näin Sotkamolehti: ”Riista- ja kalatalouden laitoksen emeritustutkija Kaarlo Nygrén sanoo Suomessa suden olevan sananmukaisesti hukassa.
– Meillä ei ole enää oikeastaan ollenkaan puhtaita susia. On koirien ja susien risteytymiä ja susiksi luultuja koiria. Parikymmentä vuotta sitten, 1990-luvulla tapahtui susillemme jotain.
Ilomantsissa asuva Nygrén perustaa havaintonsa tieteellisten tutkimusten tulosten lisäksi Itä-Suomessa otettuihin valokuviin susista. Susia on kuvattu haaskoilla, pannoituksen yhteydessä ja muutama kuva on saatu riistakameroista.
– Selkeästi näistä kuvista on nähtävissä, etteivät eläimet ole puhtaita susia. Eikä susien käyttäytyminen ole enää lajille tyypillistä. Nykyajan sudet eivät pelkää ihmistä kuten ennen. Ne tulevat melkein ihmiseltä kysymään, etteikö olisi jotain annettavaa.
Uusimmassa Metsästys- ja Kalastus -lehdessä Kaarlo Nygrén kertoi Venäjän tiedeakatemian Vavilov-instituutissa tehdystä tutkimuksesta. Tutkittavana oli 1970-luvulla susista otetut kudosnäytteet, kolmesta Perhossa ammutusta sudesta otetut kudosnäytteet ja Pöytyällä 2012 ammutun Auli-suden verta.
Sokkotestissä 1970-luvun näytteet todettiin susiksi, Perhon näytteet koirasusiksi ja Auli koiraksi.
Sotkamossa eliminoitiin myös kesällä 2012 pannoitettu koirasusi. Eläin muistutti ulkonäöltäänkin enemmän koiraa kuin sutta.
Nygrénin mielestä tilanne on huolestuttava.
– Euroopan Unionin direktiivin mukaan susien ja koirien risteymät on poistettava luonnosta välittömästi. Erikoista, että susien uhanalaisuutta koskevaan direktiiviin vedotaan joka käänteessä. Tämä toinen direktiivi on julkisessa keskustelussa unohtunut täysin.”
Maaseudun Tulevaisuus kertoo asiasta näin. EU on muuten määrännyt, että koirasudet tulee poistaa luonnosta välittömästi.
”Viime vuoden tammikuussa Perhossa laittomasti tapettuja kolmea sutta venäläiset tutkijat väittävät koirasusiksi, suomalaiset susiksi.
Metsästysrikoksista epäillyt henkilöt ovat toimittaneet tappamistaan eläimistä dna-näytteet Venäjän tiedeakatemian Vavlov-instituuttiin. Samalla on lähetetty näyte myös tammikuussa 2012 Pöytyällä ammutusta Auli-sudesta.
Venäläistutkijoiden mukaan Perhon eläimet ovat koiran ja suden risteymiä. Pöytyän Auli oli venäläisten mielestä koira.
Oulun yliopiston professori Jouni Aspi on määrittänyt sekä Perhossa tapetut eläimet että Pöytyän Aulin susiksi. Aspin määritys perustuu noin 500 suomalaisen ja lähialueen suden geenipankkiin. Vanhimmat näytteet ovat 1800-luvulta.
Suomessa on 2000-luvulla tapettu kolme koiran ja suden risteymää. Parikymmentä vuotta sitten Perhossa tapettiin useita koirasusiksi epäiltyjä petoja.
Asiasta kertoi Metsästys ja kalastus -lehti maaliskuun numerossaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Hongisto on tehnyt eduskuntakyselyn koirasusista.”
Tuo rautahepohan taitaisi olla huippupeli lannoitushommissa. Kuinka se on kapea se peltilava, jossa hirvejä kuskataan? Mahtuuko se hyvin puiden välistä?
Tuolla taitaisi olla hyvä keikutella piensäkit metsään. Voisi varmaan kierrellä kivet ja kannnot. Entä jos tekisi lavalla lankusta kehikon ja kiinnittäisi siihen sähkötoimisen 100 litran säiliöllä levittimen, joka tekee leveää kaistaa. Lavalla olisi säkkejä, joista voisi kipata uuden, kun levitin on tyhjä. Traktorin akulla levitin pyörisi päivän.
Ajatusleikiksihän tämä varmaan jää mutta kyllä rautahepo olisi monessa paikassa mukava, kärryn kanssa ja ilman.