Käyttäjän Portimo kirjoittamat vastaukset
-
No sannoopa nämä viisaat sitten mistä tierahat otetaan, jos ei verosta.
Pitäisikö tierahat ottaa vanhustenhoidosta tai lapsilisistä. Mitä?Portimo tässä vielä pähkäilee aloittajan laskelmia.
Google kertoo, että vuonna 1975 suomalaisen keskipalkka oli 350 euroa kuukaudessa. Eikä metsänviljelyssä siihen varmaankaan päästy.
Jos oletetaan, että joskus 1972 keväällä metsätyöntekijän palkka sotuineen matkakuluineen oli 350 euroa. Se tekee tuollaisen 16 euroa päivässä. Jos kuokkalaikutukseen ja kylvöön meni neljä päivää, se tekee 64 euroa. Siemenet siihen lisäksi 16 euroa niin tulee yhteensä 80 euroa hehtaarille.
Portimo yritti laskeskella, että neljän prosentin korkoa korolle laskettuna tuo 80 euroa olisi nyt 42 vuoden kuluttua 415 euroa. Jos tuossa ajassa on puuta kasvanut (vain) 89 kuutiometriä, yhden motin kustannukseksi tuli 4,7 euroa.
Eikös huonokin viljely ala tuntumaan aika kannattavalta. Oikeasti viljelymetsien tuotto on ainakin kaksinkertainen siihen mitä aloittaja sanoo. Täällä Oulun takanakin pääsee 150 mottiin jo alle 30 vuodessa.
En jaksanut kelata tätä ketjua läpi.
Eikös se mene suurinpiirtein niin, että nykyistä 1 300 euron uudistuskustannusta vastaava määrä muutettuna vuoden 1972 kustannukseksi on luokkaa 170 euroa.
Mutta koska kasvu on ollut noin heikko, maanmuokkausta ei ole voitu tehdä. Ilmeisesti kylvetty kuokalla tehtyyn laikkuun. Eli käytännössä miestyötä 4 pv/ha ja männynsiemenet. Veikkaisin, että viljelykustannus on ollut luokkaa 90 euroa/ha.
Voisiko aloittaja tai joku muu tehdä uuden laskelman siltä pohjalta, että viljely maksoi 540 markkaa eli 90 euroa hehtaari.
Jos ois tehty kunnon maanmuokkaus ja istutus, kasvua olisi 42 vuodessa paljon yli 200 m3. Koskea myös Pohjois-Pohjanmaata.
Tulipas tästä vilkas keskustelu.
Tällaiselle manuaalivaihteiston käyttäjälle on iso etu, että tiukassa paikassa pystyy usein heijaamaan edestakaisin kytkimellä. Monesti se on pelastanut pinteestä. Mahtaako nykyajan automaateissa olla samanlaista ominaisuutta.
Minulla oli ennen vanhaan Pajero, jossa oli tosi tunnoton automaattilaatikko. Kun laittoi vaihteen päälle, meni puoli sekuntia, jonka jälkeen vaihteesto nykäisi oikein kunnolla eteenpäin. Pakilla sama homma. Auto ei edes ehtinyt liikahtaa, kun jo rattaat pyörähtivät lumessa tyhjää. Ei auttanut vaikka oli neliveto päällä. Sillä ei passannut pysäyttää mihinkään, missä juuttumisen vaaraa. Ohueen lumeenkin saattoi jäädä kiinni.
Noita ylivuotisia pinoja näyttää olevan teiden varressa. Taisi viime talvi olla niin lauha, että osa jäi käyttämättä. Vaikuttaa varmasti hintatilanteeseen.
Täällä metsäajossa vanha King Cap vuosimallia 89. Ei tarvitse enää varoa risukossa tulevia naarmuja mutta toisaalta monenlaista näpräämistä siinä välillä on. Nelivetoinen lava-auto on mettämiehelle aivan ehdoton. Pitäisi varmaan vaihtaa parin vuoden päästä nuorempaan.
Omatoimisuus tässäkin palkitaan. Vieraalla teetettynä ennakkoraivaus saattaa vaikeissa oloissa maksaa 250, jopa 300 eur hehtaarilta. Siinä ei enää myyjälle paljon jää kantorahaa. Mahdollisesti saatava nuoren metsän hoidon tuki helpottaa vähän.
Ojitusmätästys on aivan ehdoton täällä tasaisilla moreenipohjilla. Hyvää mätästäjää on vaan vaikea saada. Nämä nykyajan konemiehet on kuulemma opetettu, että kunnon ojia ei saa tehdä ja noita naveroitakaan ei saisi johtaa mihinkään. Mätäs pitää yrittää tehdä mahdollisimman ohueksi. Jotkut konemiehet osaa nätisti valuttaa maan kauhasta. Varsinkin savimailla kuusen taimen juuret pitäisi saada läpi mättäästä. Jos isketään paksuun savimättääseen, taimi saattaa kuolla helteellä tai sitten se juroo vuosia.