Käyttäjän Portimo kirjoittamat vastaukset
-
Eikös tuo ole niin yksinkertaista, että luovutat ladon pois purettavaksi. Sopimukseen määräaika mihin mennessä pitää tehdä. Luovutuksen saaja saa pitää puutavaran ja huolehtii työturvallisuudestaan. Ei kai tässä mitään talkoovakuutuksia tarvita.
Hitto minkä tekivät Kempeleessä. Kuohita ne pitäisi ja sitten laittaa takaisin kotimaahansa.
Liekö niitä samoja, joille Sipilä lainasi oman talonsa. Siinä palkka. Eikö maahanmuuttovirasto saa näitä saalistajia kuriin.
Kattotaan ensin tämän ilmastonmuutoksen jatkuvuus. 1920-luvulla se alkoi mutta päättyi sitten lyhyeen. Täälläkin pohjoisessa tekivät kyntöjä tammi-helmikuulla. Sota-aikaan oli sitten hyvin kylmää. Taas yrittää lämmetä. Ameriikassa ja Venäjällä arvioivat, että auringossa alkaisi kohta muutaman kymmenen vuoden kestävä kylmempi jakso. Se ois ehkä samanlainen pikkujääkausi, jolloin Thames-joella pidettiin luistelukilpailuja ja jolloin ihmisiä kuoli joukoittain nälkään. Joka elää, se näkee.
Sellaista ilmastomallia ei kuitenkaan ole olemassa, joka huomioisi sekä auringon aktiivisuuden että ilman hiilidioksidipitoisuuden kehityksen. Nauttikaamme lämpimistä päivistä.
Metsäkeskuksen sivulla oli tällainen tiivistelmä:
Käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon tai luovutustappioon seuraavissa tapauksissa:
-Metsätila myydään ns. vieraalle taholle
-Metsätila myydään ns. lähisukulaiselle alle 10 vuoden omistuksen jälkeen.Lisäys voi kuitenkin olla enintään 60 prosenttia myydyn metsätilan hankintamenosta. Tällöin metsävähennystä voi tuloutua, vaikka myytävällä tilalla ei olisikaan tehty hakkuita
On Portimo nähnyt sellaisenkin alueen, jossa tyvimutka aiheutui istutuksesta.
Alue oli muokkaamaton. Kuokalla tehty istutuskolo tuli kallelleen. Niinhän se luonnostaan pyrkii olemaan, kun voimalla lyödään kuokka maahan. Taimet tulivat vinoon, josta johtui mutka.
Vielä isompi harmi oli, että istutukolo jäi usein aivan liian matalaksi. Liekö ollut koululaisia töissä. Taimen juuret oli tungettu yhteen sykkyrään. Totesin sen parikymmentä vuotta istutuksen jälkeen, kun joitain puita kuoli. Kun väänsin puun irti maasta, juuristo oli isona tönkkinä. Ilmeisesti juuret hirttivät toisensa hengiltä niin, että koko puu kuoli.
Mettänsä hoitanut kysyi lisätietoja.
Kaikki kuviot olen istuttanut itse ja taimiaines on ollut samanlaista.
Ainoa erottava tekijä oli hirvien aiheuttama latvan vaihtuminen.
Portimo hakkasi 1980-luvulla lähemmäs parikymmentä vajaatuottoista kuviota, jotka aurattiin. Männyntaimet olivat tietenkin niitä paperipottitaimia, joissa myös paperi pantiin maahan. Yhden 7 hehtaarin alueen hirvet söivät jo pienenä. Taimet olivat niin pieniä, että hirvet söivät käytännössä vain uusimman vuosikasvun. Elukka meni siinä keskellä pitkin auranvakoa ja söi kahta puolta. Sain siitä sitten ihan mukavan korvauksenkin.
Muutama vuosi sitten alue harvennettiin. Samalla todettiin, että lähes joka puussa on tyvimutka. Kaikissa muissa saman ajan istutuskohteissa taimet ovat suoria.
Ei tästä voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että hirvivahinko saa taimen kehittymään toispuoleisesti. Oisko niin, että lumi painaa kallelleen tainta, jonka latva on lähtenyt uudelleen jotenkin sivusta. Joka tapauksessa portimo on omien kokemustensa perusteella jämerästi sitä mieltä, että hirvivahingon jälkeen voi syntyä tyvimutka.
Isävainaa muisteli aikoinaan, että sota-aikana Kiestingissä saksalaisilla oli moottorisahat, rynnäkkökiväärit ja maastopuvut. Olen uskonut asian vasta myöhemmin, kun olen voinut varmistaa asiat eri lähteistä. Sota-ajan moottorisaha oli juuri sellainen, jossa terä puksuttaa edestakaisin.
Armeijassa 70-luvulla Sodankylän sissikomppaniassa tuli koulutuksessa vielä monta lapinsodan aikaista tarinaa. Yksi oli se, että saksalainen teki isot tulet ja lämmitteli kaukaa. Suomalainen teki pienet tulet ja lämmitteli lähellä. Arvaa kumpi oli helpompi ampua.
Tulihan noita kairoja porkattua ja kertausharjoituksiakin. Ylilutin napit tarttuivat lopulta kaulukseen. Hyvät muistot on jokaisesta leiritulesta.