Käyttäjän Pokara kirjoittamat vastaukset
-
Olen etsiskellyt näppärän pientä kuorimakonetta jo jonkin aikaa omien polttopuiden tekoon. Sopivan kokoinen pölli vain kuorettomaksi ja pinoon kuivumaan. Keskuslämmityskattilalla kun polttelee, niin ei tarvitse olla silpuksi asti pienittyä. Usein pelkkä kuormiminen riittäisi. Rankapinot on helpompi peittää kuin klapit ja rankojen käsittely nopeampaa kuin pienten kalikoiden. Kuorettomasta rankapinosta voisi sitten tarpeen mukaan pätkiä HYVIN kuivunutta puuta käyttöön.
Mitä ihmeen puupulaa metsäteollisuus pelkää? 2000-luvun alkupuolella kokonaispuunkäyttö Suomessa oli jo noin 80 milj. mottia. Sen jälkeen tehtaita on suljettu ja viime vuodet on naputultu 70 milj. motin pinnassa vaikka metsien kasvu on vain kiihtynyt. Parikin Äänekoskea saa tulla ilman puupulaa. Vaikka muutama kalikka poltetaankin.
Kuitupuun hinnan nousua metsäteollisuus pelkää eikä puun loppumista. Sinänsä kumma kun ”korkeamman jalostusasteen” puunkäytöttö ei ole pystynyt tuottamaan mitään lisäarvoa metsänomistajalle. Kuitupuun hinta on reaalisesti vain laskenut, vaikka kuinka korkeasti on jalostettu.
Pieniruokasia nuo nykysahat kaikki. Tulee sahurille pitkät ryypynvälit.
Metsäpäähän maksettavat tuet (esim. Kemera) on tarkoitettu puun saamiseksi markkinoille kohteista, joista sen korjaaminen tulee niin kalliiksi, ettei se sieltä muuten liikkuisi ja nämä kohteet jäisivät hoitamatta. Nämä kohteet ovat syntyneet usein metsänomistajan laiminlyöntien vuoksi – valitettavasti.
Hallituksen esityksessä on kyse voimalaitokselle maksettavasta sähkön tuotantotuesta, joka parantaa yleisellä tasolla metsähakkeen asemaa voimalaitoksen polttoaineena verrattuna kilpaileviin energialähteisiin. Tätä tukea ei valvo metsäkeskus vaan maksatuksen ja valvonnan hoitaa Energiavirasto. Tuen saa nyt kaikki suoraan metsästä toimitettu metsähake. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa pitää tietää runkopuun osalta millaiselta kohteelta se on hakattu. Eli osa puusta olisi tukikelpoista, toinen samalta näyttävä puu ei. Tuki maksetaan (ja peritään takaisin?) voimalaitokselle, joka on kolmannen osapuolen tietojen varassa oliko hakkuukohteen jäävä puusto 15,8 cm vai 16,2. Tästä saadaan uusi loistava tarkastajahimmeli sääntö-Suomeen!
Energiapuun tuen ohjaaminen pienikokoisista kohteista hakattuun puuhun johtaa juuri Ammatti Raivoojan moittimaan risukoiden kasvattamiseen. Siinä on laiskalle ja välinpitämättömälle metsänomistajalle tekosyyn jättää varhais- ja taimikonhoidot tekemättä ja maksattaa korjuu energiapuun tuotannon nimissä verovaroista. Jos ostajien mielenkiinto / maksukyky kohdistuu vain järeämpiin kohteisiin, metsänomistaja joutuu miettimään parikin kertaa kannattaako metsä hoitaa järeytyvään asentoon ajoissa vai ei.
Hallitus näyttää valitsevan kannattamattomien energiapuupöpelikköjen kasvattamisen ja kilpailua sekä kehitystä rajoittavan tien. Ei meillä runkopuusta ole puutetta edes näkyvissä, jos metsät hoidetaan ajallaan ja oikein. Kyse on puun hinnasta ja markkinoiden hallinnasta!
MTK:n täystyrmäys hallituksen esitykselle tuli kilpailua rajoittavasta syystä. Jokaisen metsänomistajan kannattaa lukea esitys läpi. Se löytyy TEM:in sivuilta. Suorastaan surkuhupaisaa kilpailun rajoittamista! Esityksessä hallitus kirjoittaa ”Puuta arvioidaan olevan riittävästi kasvaviin tarpeisiin energian tuotannossa, metsäteollisuudessa ja valmistavassa teollisuudessa”. Eli hallitus myöntää, että puusta ei Suomessa ole pula. Mutta pointti on kuitupuun hintasääntely, mistä valtiovalta on nyt tekemässä laillista. Asia sanotaan esityksessä myös ilman kiertelyä ”erityisesti turpeen saatavuuteen liittyvien ongelmien takia lämpö- ja voimalaitosten maksukyky metsähakkeesta voi nousta, jolloin kantohinta voi LÄHESTYÄ metsäteollisuuden kuitupuusta maksamaa kantohintaa”.
Kannattaa huomata, että esityksessä ollaan siirtymässä vain takaisin jo 2011 ja 2012 voimassa olleeseen tukijärjestelmään. Silloinkaan ei havaittu tuen nostavan kuitupuun hintaa. Mutta metsäteollisuus pelkää niin asemansa ja halvan raaka-aineensa puolesta, että varmuuden maksimoisiseksi on etukäteen rakennettava mekanismi, joka sementoin olemattoman kilpailun kuitupuusta.
Hyviä rönsyilemään nämä keskustelut. Tässäkin ketjussa otsikon vero- ja tukipäätöksistä lähtenyt juttu levisi tukki / kuitupuuprosenttien kautta hirvipolitiikkaan ja harvennusvoimakkuuteen.
Mutta palataan alkuperäiseen aiheeseen. Sinänsä hyvään ja oikean suuntaiseen päätökseen sisältyy tosiasiallisesti riski metsähakkeen käytön pienenemiseen – ja samalla pieniläpimittaisen puun kysynnän hiipumiseen. TEM:n nettisivuilta lainattua: ”Muutos edellyttää metsäteollisuuden puun raaka-aineen saannin turvaamisesta huolehtimista esimerkiksi rajaamalla korkeamman jalostusasteen tuotteiden (sellu, ym. biotuotteet) raaka-aineeksi kelpaava puu pois hakkeen syöttötariffin piiristä.” Metsäteollisuus on nähtävästi herännyt puolustamaan omaa etuaan – kuitupuun hinnan pysymistä alhaalla. Tänä päivänä kuitupuukokoisen puun polttaminen on yleistä ja rankapuu on varmasti nopeimmin kasvava energiapuutavaralaji. Mikäli kuitupuun laatuvaatimukset täyttävä puu rajataan jatkossa ulos metsähakkeen tuen piiristä, voimalaitokset eivät pysty enää käyttämään kilpailukykyisesti sitä. Tilannetta heikentää vielä Kemera-tuen poisjäänti ja tilalle ehkä tulevien korvaavien tukien heikkeneminen.
Metsäteollisuudelle tyypillistä selkeää ylireagointia. Kuitupuun hintakäppyrät eivät ole tähänkään päivään mennessä edes värähtäneet, vaikka kuitupuun suhteellinen osuus metsäenergiasta on lisääntynyt. Mutta metsien hoitotilannetta, sahojen asemaa ja kotimaisen uusituvan energian tilannetta ylimääräisen puun polttaminen on parantanut.
Hirven aiheuttamat tuhot metsätaloudelle ovat kiistämättömät. Avaimet niiden estämiseen on metsästäjien käsissä. Maanomistajalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa hirvituhoihin järkevin kustannuksin. Mutta hirviporukoiden ukkoutuminen ja cityityminekö on syynä, että hirvikantaa pidetään niin korkealla tasolla, että vuotuinen kaatomäärä pystytään ampumaan teiden varsille eikä olla valmiita etsimään saalista työläämmin ”erämaista”.
Ylisuuri hirvikanta ylläpitää myös suureksi lisääntynyttä hirvikärpäskantaa. Naisväkeä ei saa enää edes marjanpoimintaan lapsista puhumattakaan, kun pelkäävät hirvikärpäsiä. Hirvikannan pudottaminen murto-osaan nykytasolta parantaisi myös metsien virkistyskäyttöarvoja. Alueilta, joilla hirvikanta on pieni ovat myös hirvikärpäset lähes kadonneet.
Itse sekoitin puutarhan urealannoitteesta (rakeista) jokinlaisen liuoksen, kun en muuta äkkihätään saanut. Levitin sen hakkuun yhteydessä litran suihkupullolla havurunkojen kannoille. Suihkupullo oli asennosta riippumatta toimivaa mallia. Suihkutus välittömästi kaadon perään, minkä jälkeen nakkasin pullon seuraavaksi käsittelyyn tulevan rungon tyven lähistölle. Ei kulunut aikaa kantojen etsiskelyyn. Aikaa tosin tuhraantuu hiukan ylimääräistä, mutta ei kohtuuttomasti.
Löytyyköhän jostakin vielä vanhoja kantokäsittelylaitteita, jotka sopisivat uusiin raivaussahoihin? Olen miettinyt kantokäsittelyn laajentamista myös järeisiin kuusentaimikoihin ja ehkä männyntaimikoille.