Käyttäjän Pokara kirjoittamat vastaukset
-
Et Raivooja onnistunut vakuuttamaan minua puun käytön lisäysfaktoillasi. Ne perustuvat edelleen huhuihin ja lööppeihin.
Käy katsomassa http://www.forestenergy2020.org/openfile/271 Metlan Olli Salmisen esityksestä dia 10. Siinä näkyy sinisellä viivalla kuinka raakapuun käyttö Suomessa on ollut 2000 luvun alussa huomattavasti korkeammalla kuin nykyään. Se hipoi parhaina vuosina lähes 80 miljoonaa, kun nykyisin ollaan 60 miljoonan kuution paremmalla puolella. Eikä silloinkaan ollut puupula! Metsien kasvu on kiihtynyt vielä lähes 10 milj. mottia per vuosi.
Ja muista se mitä kirjoitin johonkin toiseen viestiketjuun – hoitamatonkin metsä tuottaa kuitupuuta sellutehtaille.
Mihin tulee 10 miljoonaa lisää puunkäyttöä vuoteen 2017 mennessä?
Äänekosken tehdas lisää puun käyttöä heidän omien nettisivujen ilmoituksen mukaan n. 4 milj. m3. Pieni kaneetti vielä tuohon, että samaisella nettisivulla lukee, että puu hankintaan PÄÄOSIN Suomesta. Siinä mielessä rehelliset sivut. Kuopio ja Kemijärvi ei ole vielä edes lähtökuopissa. 10 milj. ????
Raivooja – todista nyt ihmeessä, missä meillä on puupula???
Kuitupuuerille ei saa edes tarjousta ellei suurin osa ole koivukuitua. Kukaan ei osta! Enää ei edes energiapuuksi kelpaa. Puun kasvu on inventointien mukaan vain kiihtynyt. Kasvu ehtii vielä lisääntyä saman verran kuin ensimmäinen lisäinvestointi tarvitsee puuta. Sen verran hitaita nämä tehdasprojektit ovat. Mutta muistetaan samalla, että vielä ei teollisuus ole oikeasti lisännyt yhtään puun reaalikysyntää. Huhuja tehdasinvestoinneista vain pyöritellään. Huhut ei vielä lisää puun käyttöä.
Ihme on jos teollisuus ei saa muutamaa miljoonaa mottia puuta lisää tästä maasta, kun se oikeasti vaivautuu tekemään edes vähän omaakin ostotyötä.
Maailmanpolitiikassa on menossa trollaus-buumi. Ihan sama meno on tällä pastalla. Muutaman nimimerkin kannanotot ovat niin metsäteollisuusnäkökulmaisia, että ne voisivat tulla vaikka suoraan Snelmanninkadulta Helsingistä. Mutta onhan se sallittua ja tuo vaihtelua palstan sisältöön. Lukija olkoot mediakriittinen.
Metsäteollisuus ei ole vuosiin ollut oikeasti aktiivinen oman ostotoimintansa markkinoinnissa. Tai se markkinointi on ajastaan jälkeen jäänyttä. Lehtimainontaa, työnäytöskahveja, asiakaslehtiä… Teollisuus on vain keskittynyt valittamaan puun hintaa ja puupulaa. Tähän on varaa kun puuta on joka nurkka täynnä. Kiitos poliittisen päätöksenteon jatkossakin markkinointi ilmeisesti hoidetaan lainsäädännön, raippaverojen ym. pakkokeinojen avulla. Myönteisemmän ilmapiirin luomiseksi ostajan ja myyjän välille asia voitaisiin hoitaa myös markkinaehtoisemmin ja nykyaikaisemmin. Passiivisia metsänomistajia ei herätetä lehti- tai tietokonemainoksilla. Eihän nämä passiivit edes tiedä metsänsä mahdollisuuksia – miksi he siis ottaisivat yhteyttä puun ostajaan! Mainontaa on lisäksi nykyisin niin paljon, että suurin osa suodattuu automaattisesti pois.
Olen varma että aktiivisempi henkilökohtainen yhteydenotto, puhelinmarkkinointi ym. suoramarkkinointi tuottaisi varmasti tulosta erityisesti näiden passiivitilojen osalta. Eikä se sen kalliimmaksi tule. Itse olen kaivannut että edes kerran tulisi soitto sieltä ostajan suunnalta – kiinnostaisiko puukaupan teko. Edes yhden kerran! Ja jos toisessa päässä olisi kaupan teon hallitseva henkilö, niin luultavasti kauppakin syntyisi. Mutta kun puuta ei oikeasti tarvitse hankkia – sitä tulee tarjolle luonnostaankin ylituotantomarkkinasta, niin miksi vaivautua.
Puupula on teollisuuden masinoima hybridisota puun hinnan pitämiseksi kurissa. Tilastot, omat kokemukset ja viestit yleisissä medioissa kertovat aivan muuta.
Metlan, tai mikä Lucky Luke se nyt on, mukaan puuta kasvaa Suomessa jo yli 105 milj. kuutiota per vuosi. Realistisesti ajatellen lisäkäyttöä ei ole odotettavissa kuin Äänekosken ja mahdollisesti / toivottavasti myös Kemijärven verran. Eli puun kasvu hipoo aivan eri miljoonissa kuin tulevaisuuden käyttö.
Kun tilastot ei tue puupulavirttä, niin avuksi otettaan selitys, että osa metsistä on talouskäytön ulkopuolella. Haittaako se? Nykyinenkin joukko puun aktiivituottajia on jo onnistunut tuottamaan kuitupuuta markkinat tukkoon! Järjetön ajatus, että tällaiselle markkinalle luotaisiin vielä pakkomyyntilainsäädäntö.
Hoitamattomat passiivitilat ovat mitä parhaimpia kuitupuun tuottajia. Harventamaton metsä kasvaa biomassaa enemmän kuin harvennettu ja se biomassa on pääosin kuitupuuta. Sen niukkuutta tai hinnan nousuahan teollisuus pelkää. Tällainen hoitamaton puupankki on kuiduttavan metsäteollisuuden etu. Sieltä ei tule riesaksi tukkipuuta. Puu saadaan tiukan paikan tullen liikkeelle näiltä passiivitilojakin, kun teollisuus tosissaan niin haluaa. Se vaatii vain nykyistä aktiivisempaa ostotoimintaa. Ja porkkanaa – ei keppiä.
En kanna huolta siitä, että näitä passiivitiloja syntyisi lisää. Hetkellisesti vielä ehkä, mutta tilanne tulee muuttumaan aivan luonnollisen kehityksen kautta. 70-luvun lopulla syntyneillä ja niitä nuoremmilla sukupolvilla ei ole vanhempiensa kaltaista suhdetta metsään. Monelle se on todellakin perintö, jonka hyödyntämisestä ei ole mitään käsitystä. Mitä tehdä perinnöllä, josta ei mitään ymmärrä tai josta ei ole mitään hyötyä? Yhä useampi perinnön saanut vaihtaa tulevaisuudessa hankalan peräkylällä sijaitsevan metsäpalstansa mieluusti rahasto- tai osakesalkkuun. Sellaisen hallinta sopii bittiaivoille huomattavasti paremmin kuin suurpetoja ja itikoita kihisevän metsän.
Minä en näe minkäänlaista huijausta laskutuksessa. Jäsenen velvollisuus on maksaa sääntöjen mukainen jäsenmaksu. Miksi siis laskussa olisi pitänyt olla teksti vapaaehtoisuudesta? Eri asia on, että jäsenyys sinänsä on vapaaehtoinen. Mutta jäsenyydestä eroamisesta on tiedotettu takuulla riittävän hyvin. Jos jäsenyyden irtisanomisesta huolimatta on tullut aiheeton lasku, niin en siitä kyllä meteliä nostaisi. Aiheettomia laskuja tulee säännöllisesti monelta muultakin taholta, erityisesti lehtifirmoilta. Ja jopa niinkin säntilliseltä taholta kuin verottajalta! Ei tässä siis mitään uutta tai mullistavan erikoista ole.
Itse käytän vähän puoleisesti mhy:n palveluita. Mutta sen verran paljon halvempi on tämä uusi systeemi, että pysyn jäsenenä jatkossakin. Jäsenetuna oleva alennus metsän palo- ja myrskyvakuutukseen sekä kotivakuutukseen näyttää tuovan lisähelpotusta vielä niin, että jäsenmaksun nettovaikutus puolittuu entisestään. Jos tämä oikeasti myös näin toteutuu, niin tilanne parani minun kohdalla oleellisesti.
Mielenkiintoista, kuinka näitä uutisia puunkäytön jätti-investoinneista ja ”puupulasta” tulee julkisuuteen kuin liukuhihnalta juuri samaan aikaan, kun metsäteollisuus painostaa hallitusta säätämään monopoliin oikeuttavan lain puumarkkinoille. Sattumaa vai ei…
Puun energiakäytön tuet eivät ole energiateollisuuden tukemiseksi maksettavia tukia. Energiateollisuus voi ja pystyy käyttämään bisneksellisesti järkevämpiäkin polttoaineita. Kuten hiiltä. Tukien tavoite on ohjata voimalaitokset valitsemaan markkinahinnoiltaan kannattamattomampia polttoaineita, kuten puuta raaka-aineeksi. Tuilla parannetaan energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta, uusiutuvan energian osuutta ja ennen kaikkea vaihtotasetta. Sivutuotteena sattuu syntymään muutama sata uutta työpaikkaakin, mutta se nyt tuskin ketään haittaa. Puun energiakäytön tukemisessa ei siis ole kyse energiateollisuuden ja metsäteollisuuden kilpailuasetelmasta, vaikka metsäteollisuus näin antaa ymmärtää.
Jos jokin tuki ohjataan hoitorästien kuntoon saattamiseen, antaa osa metsäomistajista laiskuuttaan ja nuukuuttaan tietoisesti tällaisia rästikohteita syntyä. ”Ko niihin saa sitten sen energiapuun korjuutuen”. Näin se vain valitettavan usein on. Kun tukea ei jyvitetä minkään tietyn tyyppisen metsäkohteen mukaan vaan tuki menee kysynnän kasvattamiseen, ohjaa se puunkorjuun taloudellisesti järkevimpiin ja kannattavimpiin kohteisiin. Silloin metsänomistajan on pakko huolehtia, että metsät on ajallaan hoidettu. Rääseikköjen omistajien puut voi jäädä myymättä kokonaan ja vähäisetkin lantit saamatta.