Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ottakaapa välillä toinen näkökulma, mitä on kannattavuus metsänomistajan näkökulmasta.
Niitä pieniä koneita käytetään ensiharvennuksilla tai energiaharvennuksilla. Mikä on metsänomistajan tavoite ensiharvennuksessa? Tulot siitä ovat joka tapauksessa kiertoajan tuloihin nähden hyvin pienet. Minusta ensiharvennuksen tavoite pitäisi olla laadukas harvennus, jolla varmistetaan maksimitulot myöhemmistä harvennuksista ja päätehakkuusta.
Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella muistaakseni jopa kolmannes harvennuksista ei ole täyttänyt suosistuksia.
Jos pienellä koneella urakoiva voisi taata erittäin laadukkaan ensiharvennuksen, voisin tinkiä hakkuutuloista urakoitsijan hyväksi. Voisi olla koko kiertoajan tulojen kannalta perusteltua teettää ensiharvennus jopa nollatuloksella, jos hakkuutulot myöhemmistä harvennuksista ja päätehakkuusta näin saadaan selkeästi nousemaan.
Saako pienillä koneilla paremman ensiharvennuslaadun, sitä en osaa sanoa.
”…ensimmäiset tulet uuniin tänä syksynä, kun sisällä alkoi tuntua vähän kostean nihkeältä. PILP jakaa lämmön tasaisesti joka huoneeseen ja pumppu enimmäkseen huilailee muutaman päivän.”
En nyt ihan ymmärrä. Kun laitoit tulet takkaan tuli taloon lisälämpöä. PILP:n lämpöpumpun kuuluisi ottaa nyt lämpöpumpulla talteen tämä lisälämpö poistoilmasta ja käydä melko ahkerasti. Nyt kuitenkin pumppu huilailee muutaman päivän? Eli esimerkiksi käyttövesi lämmitetään nyt vastuksilla, eikä pumpulla, kun poltit takassa tulta? Ennen takan käyttöä pumppu toimi ja lämmittti käyttövettä hyvällä hyötysuhteella.
ps. Ilmalämpöpumpussa (ILP) on kosteudenpoistotoiminta. Painat kauko-ojaimesta pisaran kuvaa, niin sisäyksikön kenno kylmenee siksi aikaa, kun toiminto on päällä, kosteus tiivistyy kennoon ja vesi johdetaan ulos.
Saksalaisille pitäisi markkinoida Suomalainen häkäpönttöidea. Isoja häkäpönttöjä kaasuasemille, joissa kaasutetaan ne kuolleet kuuset. Häkäpöntöistä saatava hiilimonoksidi johdetaan kaasuverkostoon. Sekoitetaan jotain pierun hajua sekaan, joka sekin on palavaa, muuten hajuton tappava kaasu on liian vaarallista tottumattomille.
Omakotitalo asuintilat 125 m2 kokonaisala 180 m2. Kaksi asukasta.
Varaava takka, ilmalämpöpumppu, puilla lämpiävä kiuas,
suorasähköpattereita, kaksi massavaraajaa, pesutiloissa sähköinen lattialämmitys, suurimmaksi osaksi hajonnut kattolämmitys.Painovoimainen ilmanvaihto, ei lämmön talteenottoa.
Korvausilman saanti makuuhuoneiden kautta, joihin halutaan raikasta viileää ilmaa, sähköisesti säädettävissä. Ei sähköistä tuloilman lämmitystä vaan ”mekaaninen sekoitus” lämpimään huoneilmaan, jolloin ei vedontunnetta.Pesutilojen poistoilma saman hormin kautta jossa takka. Kuuma hormi vetää talvella ilmaa ulos kohisten, joten ilmanvaihtoa saa pienentääkin talvella, hyvin kuivuu pesutilat.
Näistä valitaan säätilan, elämäntilanteen ja energian hinnan mukaan sopiva yhdistelmä.
Nyt kaikki sähköiset lämmönlähteet muutettu ajastettaviksi aloituksessa esitetyllä tavalla. Caruna yösähkönsiirto.Vuosikulutukset:
2018- 7672 kWh
2019- 7787 kWh
2020- 7443 kWh
2021- 8756 kWh
2022- 5942 kWh 28.9 mennessäJoulukuu 2021 -1087 kWh
Ennen ilmalämpöpumpun hankintaa, kun sähkö oli halpaa, eikä puitakaan kannattanut polttaa vuosikulutus oli 16 000 kWh paikkeilla. Eli ilmalämpöpumpulla ja takan aktiivisella lämmittämisellä kulutus on puolittunut.
Nyt Helen 99% ydinsähkö. 5,29 c/kWh perusmaksu 0.
Itse omasta metsästä tehtyjä ylivuotisia, kuivia sekaklapeja
kuluu arviolta 5-6 pinomottia vuodessa.”En oikein usko, että kukaan olisi niin hullu, että kovilla pakkasilla pitäisi ilmanvaihtoa yhtä suurellaan kuin lauhalla kelillä,”
Tämä on juuri se mitä yritin edellä selittää. Kun PILP ottaa sen lämmön poistoilmasta ja kovilla pakkasilla säädetään ilmavaihto pienelle, niin kennon läpi virtaa vähemmän lämmintä poistoilmaa, josta saisi lämpöä. Mylly kajauttaa päälle sen 7 kW vastuksen.
Pääasia on kuitenkin, että on itse tyytyväinen omaan lämmitysjärjestelmään ja mahdollinen puol iso, silloin se on hyvä.
Samaa mieltä kuin Seppo. Eikä poistoilmalämpöpumppu (PILP) ole oikeastaan lämmityslaite. Se ottaa poistoilmasta lämmön talteeen. Jollain se poistoilma pitää lämmittääkin. Jonkun verran tulee hellan, kylmälaitteiden ym käytöstä lämpöä, mutta eivät ne pakkasella riitä, ellei ole jotain muuta lämmitysjärjestelmää. PILP alkaa käyttää niitä vastuksia lämmittämiseen, ellei ole sitä takkaa koko ajan lämpimänä lämmittämässä poistoilmaa. Muussa tapauksessa pelkkä PILP muuttuu kovemmilla pakkasilla lähelle suorasähkölämmitystä hyötysuhteeltaan. Sellaista suuntaa motivan testitkin näyttivät.
”Tämä tapahtui muutama vuosi sitten ,kun olin uusimassa vuorasopimuksia seurafuusion vuoksi .
Tämä tilanne tuli meille molemmille seuroille täysin puskista.. Kauriista ei ollut edes havaintoja.”Uutinen muutama vuosi sitten (2017):
Taidetaan lämmittää myös vettä, eikä vastus ole koko ajan päällä, ilmeisesti on niin suuri, että saa nopean vasteen.
Törmäsin myös tapaukseen, kun kaveri sanoi, että viime talvena hänen maalämpöpumpussaan oli kovilla pakkasilla lisälämmitys vastus (6kW) kytkeytynyt päälle, kun teho ei riittänyt. Miten paljon mahtaa olla alimitoitettuja maalämpöjä. On annettu edullinen tarjous ja porattu liian matala reikä. Kun kovalla pakkasella näitä maalämpö- ja poistoilmalämpö varavastuksia alkaa kytkeytyä päälle, niin siitä se kulutuspiikki tulee.
