Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tuohan on hyvin samanlainen kuin Spinnova….jonka kurssi laskee kuin lehmän häntä.
Tiirola sen arvosteluryöpyn teki, minä vaan peesasin, kun ensin tarkistin, että ”perunakuopasta” tuli kerrankin oikeaa tekstiä.
Tässä vaan olen kertonut miten hirvikannan säätelyjärjestelmä toimii ja miten sen pitäisi toimia. Olisi muidenkin hyvä tietää.
Niin, metsästäjien ajatusmaailma on vähän sekaisin, näin jahtikauden kynnyksellä, käydään ylikierroksilla, se avautuu meille vihityillekin.
”Osoite on kuitenkin väärä. Kannan rakenteen vinoutuminen ja yllätykset johtuvat niistä metsästäjistä ,jotka eivät noudata annettuja suosituksia.”
Luepas kun tuolla edellä juuri selitin, etteivät riistaherrat saa tavoite haarukaan ylärajalle tultaessa irrottautua Luken ohjeistuksesta ja siirtää kollektiivisesti vastuuta metsästäjille. ”Saatte käyttää omaa harkintaa”.. ja hehän sitten käyttävät, eivätkä noudata suosituksia.
”No mihinkäs se malttiin kehottaminen johti?
Minäpä tarkistin. Vesterinen & Houhala kirjoituksessa oli vuosi (2021) siinä viitattiin viimeisiin hirvitiheysarvoihin, jotka olivat edellisen vuoden (2020)
Näköjään kaikki hirvitalousalueet ovat nousseet pois tavoitehaarukasta vuoden 2020 osalta, niin kuin arvelin käyvän korjaavan takaisinkytkennän (=takaisinlaskennan) vuoksi. Ensi keväänä 2020 vuoden määrät nousevat lisää jos tapahtuu samoin, kuin kaikkina edellisinä vuosina.
Vaikka näennäisesti määrät laskevat, niin eivät todellisuudessa laske, kun takaisinlaskenta siirtää vertailukohtaa ylemmäs.
Hirvikata pieneni 6,8% edelliskaudesta ja sen seurauksena ollaan lähellä haarukan alarajaa ja kolmas neljästä alueesta pääsi sovitulle tasolle.”
No ei olla lähellä haarukan alarajaa, kun se edellisen vuoden vertailukohta nousi vähintään sen saman 6,8 %. Sen nyt näkee niistä aikasarjoista. Tarkista viimekevään aikasarjat ja vertaa edellisen vuoden aikasarjoihin.
Eihän tästä tule mitään kun suollat hurjaa tahtia paikkaansa pitämätöntä tekstiä, mutta et lue mitä kirjoitan, etkä keskity mihinkään. Yritä ryhdistäytyä hyvä mies, ettet menetä sidosryhmänsi luottamusta.
Tulevaisuuden visiointi on tietysti kiintoisaa. Jos harrastajat loppuvat, ehkä lainsäädäntöä löysätään. Muutama kaupallinen porukka maakunnassa drooneja ja muuta teknologiaa hyödyntäen kerää hirvet hollille, tappaa, suolistaa ja vie kylmäkuljetuksessa teurastamoon. Me sitten ostamme s-marketista tarjouksesta Atrian karvattomia hirvinakkeja 4,99/ paketti.
Tai leivotaan nuolukiviin estrogeeniä ja progestiinia, jotka estävät munasolun irtoamisen tai ostetaan armeijan ylijäämävaraston jarrua Varustelekasta ja leivotaan jarrua nuolukiviin. Sivareille tiedoksi, jarrulla ”rauhotettiin” varusmiehiä, se tekee uroksesta lerpun. Meidän yksikössä sitä huhujen mukaan lisättiin keltaiseen jälkiruokakiisseliin, jolla oli gastronomin makuhermoja hivelevä nimi ”vääpelin räkä”.
Siirrytään kuitenkin nykypäivään, jolloin harrastajia on vielä liikaa hirvimäärään nähden. Hirvijahti on alkamassa, metsästäjiä huolettaa ”hirvien vähyys” ja aiheuttaa suurta katkeruutta, ettei kaikille riitä niitä. Näin on ainakin uutisoitu…siis takaisin säätämään.
”Kuvitteleeko Planter…..”
Tuolla edellä jo totesin, että olen perehtynyt pragmaattisesti hirvikannan säätelyjärjestelmään, en kuvittele mitään. On parempi, etten ole hirvenmetsästäjä, jolloin ei ole mitään ennakkoasennetta asiaan. 40 vuotta hirvestystä harrastaneelle tämä saattaisi olla mahdotonta, koska luutuneita asenteita ei siinä vaiheessa muuta mikään.
Tässä säätöjärjestelmän tutkimisessa ei oteta kantaa onko hirviä liikaa tai liian vähän, ainoastaan siihen miten säätelyjärjestelmä toimii ja miten sen pitäisi toimia. Tämä on työpöydällä kuten mikä tahansa säätöjärjestelmän suunnittelu, joita olen tehnyt. Säätelyjärjestelmän tutkiminen on pelkkää raakaa matematiikkaa sekä mittaus-ja säätötekniikkaa, eikä siinä kuvitella yhtään mitään.
Toinen erillinen keskustelun aihe on tavoite, eli mihin hirvitiheyteen säätelyllä pyritään. Siinä tulevat mielipiteetkin mukaan, kuka tekee päätökset ja minkälaisin perusteluin päätöksiä riistaneuvostoissa pitäisi tehdä. Silloin nousee ”tapetille” VS2, ei säädön osalta.
Yritetään vielä kerran toisenlaisella esimerkillä säätää, jos avautuisi:
Otetaan esimerkkinä kaksi hirvitalousaluetta, joissa molemmissa oli kolme vuotta sitten hirviä 3000.
Molemmille alueellinen riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi 2000, ylärajaksi 2500, alarajaksi 1500.
Luke on laskenut rhy:ille verotussuositukset, joilla arvioidaan päästävän tavoitteeseen 2500 hirveä.
Viime syksyn jahdin jälkeen Luke on laskenut arvion, että toisessa on hirviä 2600, toisessa 2400. Ei näitä saa käsitellä eritavoin niin, että 2400 tapauksessa lopetetaan säätäminen ja karrikoidusti laitetaan kiväärit narikkaan ja 2600 jatketaan ”tehokkaasti”. Molemmissa tietysti jatketaan normaalisti samalla tapaa Luken veroitussuositusten mukaan, kukin seura parhaansa mukaan sitä seuraten. Ei haarukan yläraja ole kohta, jossa siirrytään Luken verotussuunnitelmasta paikalliseen harkintaan.
Suorittava porras edellä: ”Ohjeissa kehotetaan selvästi pyrkimään tavoitehaarukkaan niillä hirvitalousalueilla ,joilla ei vielä olla tavoittessa. Koskee K-S ykköstä. En millään löydä saamastani ohjeesta kehotusta jarrutella metsästystä. Hirvitalousalueilla ,joissa tavoitteeseen on päästy kehotetaan noudattamaan harkintaa.”
”Planter kaiveli esiin jutun viime syksyltä. Tarinasta valitettavasti unohtui yksi tärkeä asia. Jutussa esiintyneiden henkilöiden sanomasta puuttui alkuperäisessä tekstissä esiintynyt ohje METSÄSTÄÄ TEHOKAASTI ,niillä alueilla ,joden hirvikanta on tavoitehaarukan yläpuolella.”
Vesterinen&Houhala alkuperäisestä mielipidekirjoituksesta, copy-paste Sisä-Suomen Lehti 5.10.2021:
”Tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia. Maakunnan kolmesta hirvitalousalueesta kaksi on jo ahtaassa tiheystavoitehaarukassa 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kolmaskin alue on enää hieman yli tavoitteen.
Kestävän riistatalouden periaatteen mukaisesti kahdella tavoitteen saavuttaneella hirvitalousalueella voidaan metsästää pelkkä tuotto, pääomaan ei ole järkeä kajota. Mahdolliset tihentymät on syytä purkaa alueista riippumatta.”
.https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427
”Unohtunut” ”METSÄSTÄÄ TEHOKAASTI ,niillä alueilla ,joden hirvikanta on tavoitehaarukan yläpuolella.….ei löydy mistään kohtaa mielipidekirjoitusta, erityistä malttia vaaditaan.
Yllä oleva numeroesimerkkini vastaa varsin hyvin Keski-Suomen tilanneta, kaksi aluetta niukasti tavoitehaarukan sisällä yksi saman verran ulkona.
Vesterinen irrottaa kaksi hirvitalousaluetta Luken säätelystä. Ei haarukan yläraja ole kohta, jossa tehdään päätös irrottaua Luken verotussuunnitelmasta. Kaikilla kolmella alueella pitäisi jatkaa normaalisti, ilman mitään ylimääräisiä ohjeita. Luken arvio kyllä jarruttaa suositeltua lupamäärää, kun lähestytään tavoitetta, jonka jälkeen se pyrkii pitämään määrän haarukan sisällä. Jos jonkin virheen vuoksi määrä luiskahtaisi alarajalle, siinä vaiheessa vasta on aihetta puuttua paikallisesti asiaan, ei ylärajalla. Kun nyt annetaan ohje metsästää vain tuotto, ei koskaan päästä tavoitteeseen. Jos jälleen takaisinlaskenta korjaa jälkikäteen, ettei oltu käyty edes ihan ylärajalla, niin kanta lähteekin nousuun.
Ylärajan tarkoitus on, että pyritään pysymään sen alapuolella sen jälkeen, kun on päästy sen ohi haarukan sisälle. Suuressa osassa hirvitalousalueita on reaaliaikaisen arvion mukaan päästy tavoitehaarukkaan, joten toivottavasti sieltä ei panikoida ulos.
Mutta kun niissä Luken Rhy:ille lähetetyissä verostus suunnitelmissa on laskettu verotuksen vasa-ja urososuudet, joilla haluttuun kantaan päästään. Ne perustuvat metsästäjiltä jahtikaudelta saatuihin havaintoihin kannan rakenteesta. Miksi te lähdette niitä omin päin sotkemaan joksikin muuksi…lopettakaa hyvät ihmiset sättääminen!
Vuoden takaa, jonka tuloksena reaaliaikainen kuva edellä. Riistakeskus on vastuussa joukoistaan.
.https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvipomojen-sooloilu-sai-metsanomistajat-poyristymaan/#0b1aa960
Anneli: olla kompromissi, eli tavoitehaarukan keskikohta.
Reaaliaikainen tietojärjestelmä on tukeva työkalu kannanhallinnassa.
On se kun käytettäisiin. Jo vuosi sitten ks-riistaherrat kehottivat säästämään lupia ja vedättivät punaisen 2021-viivan tähtäimessä sininen tavoitelaatikko ja jatkossa kehotetaan säästelemään lupia!
On rossipohjia ja rossipohjia. Kun korkeutta on minimissään puoli metriä ja pilari siellä täällä, eikä mitään kissanluukkuja, niin tuuli käy läpi eikä mitään mahdollisuuksia homeelle. 25 vuotta ollut talvet kylmillään ilman ongelmia. Säästetään talvella sähköä!
”Metsästäjät pyrkivät omatoimisesti korjaamaan tilannetta alentamalla metsästyspainetta. Näin kävi 10 vuotta sitten. Ei käytetty edes niitä lupia ,mitä oli laskelmien perusteella tarjolla.”
Tätä juuri tarkoitin, kun metsästäjät jo oma-aloitteisesti alentavat metsästyspainetta, niin minkä ihmeen takia riistakeskus lyö lisää löylyä lähettämällä paimenkirjeen, että ei tarvitse käyttää kaikkia lupia.
Varovaisuusperiaate toimii näköjään vain toiseen suuntaan. ”Ei ole suinkaan kysymys ylipotkimisesta. Riistahallinnolla on vastuu siitä ,että pysytään tavoitehaarukassa eivätkä hirvityhjiöt kasva liian suuriksi.”
”Planter väittä ,että riistahallinto olisi ongelmien takana ohjeistaessaan varovaisuuteen..”
Nyt pitäisi olla varovainen, ettei kolmen vuoden kuluttua ole taas 30 000 elukkaa yli tavoitteen, kenellä siitä on vastuu, ellei riistahallinnolla?
”Miten sidosryhmien toiveet sopivat tuohon Planterin kuvaamaan säätöjärjestelmään?”
Sidosryhmät eivät säädä mitään, metsästäjät säätävät kantaa ampumalla hirviä tai olemalla ampumatta. Sidosryhmien ”toiveet” sisältyvät (tai niiden pitäisi sisältyä) alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvikantatavoitteeseen, ”termostaatin” keskikohtaan, johon säätimellä pyritään. Sidosryhmäkokouksessa tavoite pitäisi ”säätää” paikalleen ottamalla huomioon vahinkotilanne ja vahingonkärsijöiden näkemyksetkin.