Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Niin tehtiin taas maanomistajasta syyllinen, kun oli hihat palaneet. Kysyin tuolla edellä miten viljelijän pitäisi toimia? Jos alueen seura ei pysty pitämään vhp kantaa kurissa tai haluaa tahallaan paisuttaa kantaa, mitä teet? Seura voi käytännössä kaapata maanomistajan maat hirvitalouskäyttöön, vaikka 100 eläintä tuhannelle hehtaarille, eikä maanomistaja, elinkeinonharjoittaja, voi puolustautua mitenkään. Maanomistajalla on metsästysoikeus maillaan, mutta ei ole oikeutta metsästää, ellei ole yhtenäistä yli 500 ha tonttia.
Ei Mikael Wikström ole mikään harjoittelija. On kokenut ja tuottanut mm. kattavasti metsästyksenjohtajien koulutusmateriaalia.
Suorittava porras ymmärsi väärin. Esitin Riistakeskuksen ja Luken laskentamallin elämyksen arvosta, en todellakaan omaa mallia.
Jos olisitte MT:n jutun viljelijä, niin mitä tekisitte?
”Minulla on vain 100 metrin päässä tieltä hehtaarin suuruinen, lähes luonnontilainen vähäpuustoinen räme, jossa on paljon rahkasammalta ja jonkin verran avovettä. Pitäisi keksiä sille jotain rahakasta käyttöä. Mitä ehdottaisitte?”
Huomasin, että Kurki oli kiinnostunut kyseisestä suosta. Tee kuten minäkin, ensin ajattelin käyttää 200kg dynamiittia ja räjäyttää patoavan kallion läpi laskuojan. Sitten järki voitti ja rauhoitin sen kurjelle pesimäsuoksi.
”Minusta sopivan sorkkaeläinkannan määrittämisen ei pitäisi perustua mihinkään vahinkojen keräilyyn, se on liian työlästä ja sisältää mittaamiseen ja mittaajiin liittyviä epävarmuustekijöitä.”
Onhan meillä jatkuvasti käynnissä oleva valmis VMI prosessi, jossa 60 000 koealaa käydään jatkuvasti läpi ja siinä rekisteröidään myös hirvituhot. VMI:lle voisi vaikka lisätä muutaman kepeäjalkaisen henkilön, jotta saadaan lisää reaaliaikaisempaa dataa. Hirvivahinkoilmoituksista ei saa mitään apua. Eräänäkin vuonna koko Varsinais-Suomessa tehtiin vain kolme vahinkoilmoitusta, vaikka se on maan pahinta tuhoaluetta.
60 000 VMI koealaa ja 59 hirvi”talous”aluetta tarkoittaa keskimäärin 1000 koealaa per hirvitalousalue, kyllä siinä aika kattavasti selviää hirvi”talous”alueen hirvituhotilanne.
”..virkistysarvo varmaan maksimoituu kohtalaisen alhaisillakin hirvieläinten määrillä (?), ja alkaa sen jälkeen laskea, kun ajankäyttö metsästykseen ja saaliin käsittelyyn muodostuu kohtuuttoman suureksi..”
Niin sitä luulisi, mutta…
Luken ja Riistakeskuksen laskelmissa metsästyksen arvosta elämysarvon osuus on 2 kertaa lihan arvoa suurempi.
Yhden valkohännän ruhon lihan arvoksi on laskettu keskimäärin noin 250€. Kun metsästäjä ”Virtanen” Urjalassa ampuu 140 valkohäntäpeuraa porkkanakasan päältä, hän kokee siinä 140 x 500 € = 70 000 € arvoisen elämyksen vuodessa. Tämä on sitä hirvi”talouden” tuottoa.
Lieneekö metsästäjä ”Virtanen” Suomen onnellisin mies, elämä on pelkää elämystä.Kiitos Jean! On tuota asiaa tullut mietittyä ja tutkittua vähän joka suunnasta. Ensimmäinen reaktio itsellä taimikon täystuhon jälkeen oli tietysti, että nostin metsästysseuralle hirven pöydälle. Sopimus oli, että saavat vastikkeetta metsästää kaikkea, kunhan pitävät kannan sillä tasolla, että metsätalouden harjoittaminen onnistuu, siis win/win tilanne, joka olisi tavoiteltava ja järkevä.
Ainakin seuran yhteyshenkilö on ihan fiksu kaveri, joka oli aidosti samaa mieltä, mutta valitteli, etteivät voi tehdä enempää koska, aina lupakiintiö on käytetty ja hirviä jää liikaa. Ongelma on se, että alueeellinen riistaneuvosto on asettanut aina tavoitekannaksi yli 4/1000 ha tiheyden, jota kaikki, MMM mukaan lukien, pitävät ehdottomana kipurajana. Riistakeskus myöntää lupia sen määrän, että kanta pysytetään tavoitetasolla.
Omalta kohdaltani en näe, että voisin metsästysvuokrasopimukseen kirjata jotain, mitä seura ei voi toteuttaa, koska se on riistahallinnon taholta estetty. Muualla saattaa olla toisin. Omalla tontilla syyllinen on aivan ehdottomasti Riistakeskus ja toisena MMM, jonka riistahallintolain mukaan kuuluu valvoa Riistakeskuksen toimintaa. Ei valvo. Metsälehtikin lähetti ministerille kysymykseni, pitäisikö MMM:n ryhdistäytyä alkaa valvomaan Riistakeskusta. Ministeri ei vastannut vaan välitti kysymyksen Riistakeskukselle, jonka vastaus oli suurin piirtein, että ilmoja sitä vaan piisailee.
Hirvieläinten määriin ja tavoitetiheyksiin perustuvat mallit eivät koskaan tule onnistumaan, sillä ei niitä saadaa riittävän tarkoiksi. Pienempin hirvieläinten kohdalta se on käytännössä mahdotonta ja hirvien kohdalta muista syistä. Hirvihavaintojen ilmoittaminen on vapaaehtoista ja oikeitten havaintojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Ainoastaan saalisimoitus on lakisääteinen ja pitää tehdä ja oikein.
Suurin osa metsästäjistä ihan asiallisia, ja tekevät oikein, mutta tietty osa pukkeja kaalimaan vartijoina voivat pilata koko järjestelmän. Varsinkin, kun juuri heillä on pyrkimys edetä ylemmäs riistaorganisaatiossa asemaan, jossa on ”editointioikeudet”.
Hirvieläinten laskeminen ja määristä kinastelu on ihan loputonta ja turhanpäiväistä. Itse kannatan vahinkoperusteista kannan säätelyä. Ei minua kiinnosta yhtään paljonko hirviä on, vaan se, että vahingot pysyvät tasolla, joka mahdollistaa suositusten mukaisen metsien kasvatuksen. Niin kauan nappia otsaan, että taimikko selviää kasvatuskelpoisena ja vahingot kohtuullisina, esim 70% kasvatettavaksi tarkoitetuista taimista vahingoittumattomina taimikkovaiheen yli.
Tämä on metsästyslain noudattamista, joka sanoo, että kanta on pidettävä tasolla, jossa vahingot ovat kohtuullisia. Vahinkokorvaus niin suureksi, että se kannustaa pitämään kannnan kohtuullisena. Metsäomistaja voi teettää vahinkojen korjauksen ulkopuolisella ja lasku odotusarvolisineen Riistakeskukselle. Mitään sanktioita ei saa kohdistaa yhteen seuraan, vaan koko riistaorganisaatiolle yhteisvastuullisesti, varsinkin kun suurin ongelma on ”herratasolla”.
”Säätelemällä vuokran suuruutta maanomistajat pystyvät riittävällä joukkovoimalla ohjaamaan myös niitä tavoitekantoja, …”
Tähän on Riistakeskuksen malli, jossa vuokran suuruus riippuu saaliin suuruudesta, joka tiedetään ja lienee jotenkin verrannollinen eläinten määrään. Voisin perustellusti laittaa vuokraksi 8€/ha hirvi+valkohäntäsaaliin perusteella ja käyttää rahat taimikoiden suojaamiseen, mutta ei taida riittää siihen ja seura saattaisi kipuilla vuokran kanssa.
Tilanne on todella huolestuttava. 75v tuttu hoitaja on edelleen jatkuvasti töissä vahustenhoidossa, ottavat mieluummin kuin nuoren. Leikattiin juuri jokin kasvainkin vatsasta ja heti kun sain itsensä kammettua pystyyn oli taas töissä.
Kävin viikolla mummin kanssa verikokeissa. Jonossa oli yli 30, näytteen ottaja oli eläkeläinen, joka oli hälytetty töihin, nuoret eivät pysy liian kova tahti. Eläkeläinen kyllä otti näppärästi näytteen, mutta sitten tökkäsi. Ei saanut kirjattua koneelle puuttuvan salasanan vuoksi. Seikkaili aikansa toisissa kopeissa ja sai kirjattua jonkun muun koneelta, aika paloi ja jono kasvoi.
Saappaat ja suorat jalat ovat täälläkin toivelistalla.
Aloite on juuri jätetty, mutta se ei ollutkaan näpit irti turpeesta:
https://www.sll.fi/2021/04/20/irti-turpeesta-kansalaisaloite-luovutettiin-eduskunnalle/