Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Riistaruokintatuki otettiin käyttöön 2009 mm 300€/ ha riistapeltotuki. Sillä opetettiin valkohäntäpeurat, että pelloilla kuuluu syödä. Hyvin ovat oppineet, eivät vaan tee enää eroa sille, onko kyseessä riistapelto tai muu erikoisviljelmä. 2009 taittuikin sitten edellä ollut käyrä pystysuoraan nousuun.
Mitä siitä kanta-arviosta on hyötyä, kun lupia saa enemmän kuin tarpeeksi?
Kannatan maaseudun pitämistä asuttuna, enkä kannata metsäomaisuuden valumista ulkomaiseen omistukseen. Kyse on siitä onko näillä kaavailluilla toimenpiteillä mitään vaikutusta.
”Olisiko se kohtuuton vaatimus, että yksityiset elinkeinonharjoittajat eli metsäyrittäjät olisivat verotuksessa samalla viivalla kuin rahastot, yhteismetsät ja osakeyhtiöt? Sama metsävähennysoikeus ja sama pääomatulon veroprosentti.”
Metsäyrittäjä voi perustaa yhteismetsän tai yhtiöittää liiketoimintansa, jos katsoo sen itselleen edullisemmaksi.
Metsärahaston voitonjaosta maksetaan sama pääomatuloveroprosentti kuin puunmyynnistä.
Yhteisöveroprosentti (20%) ei koske rahastoja vaan rahastoja hallinoivia rahastoyhtiöitä. Maksaa sitä niistä kaikkien, myös muiden kuin rahastojen kuin metsärahastojen hallinoimisesta kerätyistä palkkioista.
Onko ulkomainen metsäomistus todellinen ongelma, vai käyttääkö MTK Putinin taktiikkaa profiilin nostamiseen?
Ulkomainen uhka, mörkö, saa joukot järjestykseen, sillä tykkäyksiä uutiseen tuli paljon, vaikka ei oikein tiedetä mitä se tarkoittaa.Ensin piti parantaa kotimaisten metsänomistajien asemaa, mutta kun metsävähennyksen nostaminen ei mennyt läpi, pitää yrittää heikentää rahastojen asemaa, vaikka ne ovat suurimmaksi osaksi kotimaisessa omistuksessa.
Olisiko paras taktiikka heikentää puuntuotannon kannattavuutta, niin ettei se kiinnosta sijoittajia?
Tunnistaako joku listalta metsärahastojen omistamia yhteismetsiä tai rahastoyhtiöiden omistamia, onko niitä?
https://www.metsapremium.fi/Files/2020_suomen_yhteismets%C3%A4t_08012020.pdf
”Minimisijoitus isompi, vain pari kertaa vuodessa mahdollisuus sijoittaa jne..”
Kyllä ihan yhteen puuhunkin voi sijoittaa rahaston kautta. Välillä saattaa kyllä joutua sulkemaan uusilta merkkinöiltä, kun rahaa kertyy enemmän kuin ostettavaa.
”OP-Metsänomistaja -erikoissijoitusrahasto
Nyt pääset metsänomistajaksi pienelläkin summalla – OP-Metsänomistaja-rahastolla ei ole minimimerkintäsummaa.”——————
”Miksi ei yhtä rahastotyyppiä, tässä tapauksessa erityissijoitusrahastoa, voisi kohdella eri tavoin.”
Erilaisia erityissijoitusrahastoja on valtava määrä, esim muihin raaka-aineisiin kuin puuhun sijoittavia. Tässä pitäisi valita erityissijoitusrahastoista yksi erityinen, jolle voidaan värkätä laissa erilainen verokohtelu. Saattaa olla haastavaa perustella.
Erityissijoitusrahastot poikkeavat luonteeltaan esimerkiksi avoimista osakesijoitusrahastoista. Tämän vuoksi osuudenomistajien vähimmäislukumäärä on 30, jotta rahasto tulkitaan avoimeksi ja verovapaus toteutuu. Rahastoilla lienee myös voitonjakopakko, tällä on yritetty suitsia, ettei rahastoja perustettaisi pelkästään verosuunnitelutarkoituksessa.
