Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Rakennuslehti:
Puu on vahva voittaja vertailuissa”Vähähiilisyyteen pyrkiminen materiaalivalinnoissa ei ole helppo asia”, Ilmarisen Tomi Aimonen kertoi vuosi sitten Rakennuttamispäivässä. ”Kyse ei ole pelkästään valintaa puun ja betonin välillä, vaikka puu yleensä onkin varma valinta.”
Sen jälkeen tehdyt hiilijalanjälkilaskelmilla tehdyt vertailut kertovat puun ylivoimasta. Senaatti esimerkiksi vertaili Helsingissä yhdessä A-Insinöörien kanssa Suomalais-venäläisen koulun runkovaihtoehtoja. Valituksi tuli puu. Runko rakennettiin CLT:stä ja liimapuusta, yläpohjarakenteet LVL-viilupuusta, ja julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta.
Samaan päädyttiin Tampereella Toasin Hippos-korttelissa. Vertailussa olivat mukana betonielementti, massiivipuu, puinen rankarakenne ja CLT-elementti. CLT voitti tässäkin kohteessa. Vielä tosin ei ole selvää tilataanko CLT Itävallasta ja mikä merkitys on pitkän kuljetusmatkan hiilipäästöillä.Lidl siirtyi Swecon tekemien hiilijalanjälkilaskelmien pohjalta käyttämään puuta uusien myymälöidensä rakenteissa. Imatralla puolestaan uuden urheiluhallin runkorakenteen valinnasssa päädyttiin samoista syistä puuhun.
Rakennusteollisuus kävi puolustustaisteluun teettämällä äskettäin Gaia Consultingilla selvityksen puurakentamiseen väitettyjen ilmastohyötyjen todenperäisyydestä ottamalla huomioon hakkuiden aiheuttama hiilinielujen menetys eli niin sanottu biogeeninen hiilivelka, jota ei nyt hiilijalanjäljen laskennassa oteta huomioon.
Suomen rikkaimman miehen riistakartanon mailla on ”hyvä” sorkkaeläinkanta, jota hoidetaan jatkuvan kasvatuksen metsissä.
Alueellisen riistaneuvosto asettama hirvitavoite on kyseisellä hirvitalousalueella 5-5,5 / 1000 ha. Talvikanta nyt 6 / 1000 ha. On ”hyvä”.
MTK:n riiistakartano:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.443034
Tässä verkkoluento ja sijoitustuottoja erään ison toimijan ilmoittamana. (Tosin hallitus on ilmeisesti poistamassa metsävähennysoikeuden tältä kasvottomalta sijoittajalta?)
Kyllä erään riistapomon reviiri yltää osin lehdessä mainittuun saareen. Jarilla on hunajapurkki toisessa kädessä ja hillopurkki toisessa, eivät ole kädet vapaana, että voisi allekirjoittaa hirvieläinkantaa suitsivia lakeja.
Niukkuutta on lihasta ja se nostaa hinnat pilviin. En ole eläissäni ostanut noin kallliita lihoja.
https://www.kartanonriista.fi/riistaliha/
”Maatalousministeri Lepän kanta on selkeästi 3 hirveä/ha”
Sitä luokkaa se tuntuu olevan, saisi olla pienempi. Kyse lienee hirvien taimikkotiheydestä. Ainakin täälläpäin hehtaarin taimikosta tapaa melkein aina 3 hirveä.
Eikö rahastojen ja yhtiöiden metsäomistuksesta löytynyt mitään positiivista? Tässäpä jotain.
Nimimerkki ”Suorittava porras” on meitä sadoin vertailevin lukijoiden kuvin opettanut, että yhtiöiden metsät on laadukkaasti hoidettu ja yksityisomistuksessa olevat hoitamattomia piloille menneitä energiarisukkoja.
Toimiiko teollisuuden puuhuolto kuitenkin paremmin näiden suurien yksikköjen toimesta? Yhtiöt ja valtio kiittävät. Isot toimijat kuitenkin työllistävät paikallisia. Artot saavat raivata niin, ettei ehdi terää terottaa kuin kerran viikossa ja korjuuketjun homma sujuu kuin tanssi, kun palstat on taimikkovaiheessa hoidettu ja ennen hakkuuta ennakkoraivattu. Jää katettakin, kun ei tarvitse korjata 40 litran keppejä. Yhteiskunta saa verotuloja, eikä niitä syödä kaiken maailman metsävähennyksillä ja tukiaisilla.
Puun myynti lisääntyy ja myyntiverosta ropisee verotuloja kunnan kassaan.
Hirvituhojakaan ei ole niin paljoa, kun on suuret yhtenäiset palstat ja sama omistaja voi uudistaa suuria aloja kerralla. Kun tuhannen hehtaarin yhtenäisessä palstassa on mäntytaimikkoa 150 hehtaaria, niin kyllä se kolme hirveä kestää.
Mielenkiintoista! Kaikkien tutkimusten mukaan naiset ovat huomattavasti huolestuneempia ilmastonmuutoksesta kuin miehet. Kun neuvottelijoista 80% on naisia, Suomen neuvottelijoiden ilmastohörhöys nousee ikäänkuin toiseen potenssiin ja miesten potenssi laskee.
Suomen uusi pääneuvottelija kansainvälisissä ilmastokokouksissa on 1.5.2021 alkaen Marjo Nummelin, missi (Ms) hänkin, korvaa Honkatukian.
Kurki: ”Metsärahastoilta poistuu metsävähennys ensi vuoden alusta.”
Uutisessa ei lukenut poistuu, vaan rajoitetaan:
Kehysriihen tulos ”Hallitus rajoittaa metsärahastojen metsävähennyksen käyttöä”Löytyy pääasiassa neljäntyyppisiä metsään sijoittavia puulaakeja, jotka haalivat isompia metsäomaisuuksia. Miten rajoittaa niissä metsävähennyksen käyttöä, että ne kasvottomat ulkomaiset sijoittajat nostavat sahan takakonttiin ja häipyvät?
Osakeyhtiöt
Osakeyhtiöt eivät ole oikeutettu metsävähennykseen, lakimuutos metsävähennyksen poistosta ei vaikuta toimintaan.Esimerkki:
Tornator Oyj ostaa metsätiloja sen päätoimintaa on puun tuottaminen ja hakkuuoikeuksien myynti.Suurimmat omistajat: StoraEnso, eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Eläkevakuutusyhtiö Varma, OP-hankivakuutus, OP-metsänomistaja erikoissijoitusrahasto, OP-eläkesäätiö…jne. kotimaista omistustaAvoimet metsään sijoittavat erikoissijoitusrahastot
Rahastot eivät ole verovelvollisia puun myynnistä, vaan veron (pääomavero) maksaa rahaston osuuden omistaja saamastaan tulosta. Lakimuutos metsävähennyksen poistosta ei vaikuta toimintaan.
Vaatimukset erikoissijoitusrahastojen puun myynnin verollepanosta (ei kehysriihen vaatimus) johtaisivat kaksinkertaiseen verotukseen.Esimerkki :OP-Metsänomistaja
OP-Metsänomistaja-rahastolla ei ole minimimerkintäsummaa. Kotimaiseksi ”metsänomistajaksi” pääsee summilla, joilla ei voi tai ole järkevää ostaa omaa metsätilaa. Tämä taitaa kasvattaa ja suojata kotimaista omistusta?Yhteismetsät
Esimerkiksi UPM Yhteismetsät: Itä-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, ”Timpan” yhteismetsä ja yli 500 muuta.
Yhteismetsät toimivat verotuksen suhteen ”toisinpäin” kuin erikoissijoitusrahastot. Veron maksaa yhteismetsä.
Yhteismetsä antaa oman veroilmoituksensa ja maksaa omat veronsa. Yhteismetsä maksaa verotettavasta tulostaan 26,5 prosenttia veroa.
Yhteismetsän osakkaalle ylijäämä (saatava tulo) on verovapaata tuloa. Kyse on kaksinkertaisen verotuksen estämisestä. Yhteismetsät voivat hyödyntää metsävähennystä. Lieneekö hallituksen tarkoitus poistaa metsävähennysoikeus yhteismetsiltä? Sillä niillä on mahdollisuus koota suuri yhteismetsä metsävähennystä hyödyntäen ja myydä koko potti ulkomaille.Henkilöyhtiöt
Henkilöyhtiössä, esim kommandiittiyhtiössä (KY) vastuullisia yhtiömiehiä voivat olla luonnolliset henkilöt.
Esimerkki:
UB Forest Fund KY
Toimii kommadiittiyhtiönä, hyödyntää yhteismetsän pienempää verokantaa ja metsävähennystä ja ehkä edellä ”Panun” mainitsemaa kaksinkertaisen varainsiirtoveron välttämistä. Luultavasti tämä omistusmalli on se, joka närästää eniten.En tiedä auttaako kaavailtu lakimuutos tähänkään, koska koska KY:n vastuullisia yhtiömiehiä voivat olla luonnolliset henkilöt.
”Honkosen mukaan keskusta vaatii tuloverolain metsävähennyksen rajaamista vain sellaisille yhteismetsille, joiden osuudenomistajat ovat luonnollisia henkilöitä.”
Tuloverolaki
55 §
Metsävähennys”Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella (yhteimetsällä) on oikeus tehdä metsävähennys maatilana pidettävältä kiinteistöltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta ennen 56 §:ssä tarkoitettujen vähennysten tekemistä.”