Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 3,410)
  • Planter

    ”Yhtenä keinona Matala esittää hirvikannan vähentämistä. Toisena männyn viljelyn lisäämistä. Voi kysyä, mitä tutkijan päässä liikkuu kun vaihto-ehdot ovat noin äärilaidat ja toinen niistä aito aivopieru.”

    Kyllähän tuo Matalan laidunnuspaineen ja tuhojen pienentäminen toimisi, jos pystyisi rykäisemään kerralla laajoilla alueilla mäntytaimikot vaikkapa tuplaksi ja samalla hirvikanta pysyisi samana. Se ei kuitenkaan onnistu.

    Kävin patikoimassa MTK:n metsätilalla, likimain yhtenäinen noin  2000 ha tila. Mäntytaimikot olivat yllättävän hyviä. Siellä on tehty voimakkaita hakkuita, ja suuria yhtenäisiä pinta-aloja uudistettu männylle. Jos yhtenäisellä 1000 ha:n alalla on mäntytaimikoita vaikkapa 100 ha ja hirvitiheys 3 / 1000 ha, niin kyllä 100 ha taimikot jotenkin 3 hirveä kestää.

    Täällä kuitenkin tilat ovat tyypillisesti vain 20 ha luokkaa, joten pitäisi ajoittaa ja koordinoida pahimmillaan 50 naapurin kanssa uudistusmentelmät hirvenkestäviksi, joka on tietysti mahdotonta.

    Planter

    ”Aidat ympärille ja päälle verkot.”

    Kyseessä ei ole mikään takapihan puutarha.  Edellä olevan jutun Rannikolla on erikoisviljelmiä noin 250 ha. Vaatisi samanlaisen aidan kuin moottoriteiden varsilla, mitkään muovikepit ja nauhat eivät pidättele. Viljelmät ovat erillisillä palstoilla ja osa lienee vuokramailla. Tarvittaisiin varmaankin 50 km riista-aitaa ja lukuisa määrä portteja, joista myös ulkopuoliset pääsisivät kulkemaan palstojen läpi omille mailleen. Pitäisi virittää tuulen/ myrskyn kestävää verkkoa 250 ha vähintään parin metrin korkeuteen, että alla mahtuu työskentelemään.

    Miltä tuntuisi tällainen aitaus/verkotusprojekti?

    Planter

    Vahinkoja on  paljon enemmän kuin korvaustilastot näyttävät. Monet, kuten itsekin, ovat hakeneet korvausta vain kerran, koska ovat huomanneet, ettei korvausta todellisista vahingoista saa. Päälle jää vain itutus. Korvausjärjestelmä on tehty sellaiseksi, että niihin varatun rahan on riitettävä, joten korvauskriteerit tehdään niin tiukoiksi, että pysytään budjetissa.

    SSS 18.5.2021:

    rannikko1

     

    Planter

    Eiköhän metsätiloille tule auton katsastusta vastaava tarkistus ja päästömittaus tietyin väliajoin. Jos pirulainen olet aukon tehnyt, päästöt ovat liian suuret, eikä mene katsastuksesta läpi. Metsäsi käyttö kielletään.

    Enemmän pitäisi saada järjen ääntä EU-kielillä suoraan sen ytimeen. Yksi ei riitä. Ei auta, jos kotimaisella kiroilee kaakossa, kerää sudenpaskoja ja toteaa kuten sorkkaeläinasiassa, että ongelmat tiedetään eikä ole reilua, mutta ei ole tarkoitus tehdä mitään asian korjaamiseksi.

    https://www.petrisarvamaa.eu/sarvamaa-suomen-metsia-vedetaan-taas-kuin-passia-narusta/

    Planter
    Planter

    Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja tehtävät:

    Metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.

    Jäsenet valitsevat mhy:n valtuuston:
    Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston.

    Jäsenten valitsema valtuusto valitsee hallituksen:
    Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, johon kuuluu valtuuston valitsemat jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

    Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut vakituisessa työsuhteessa yhdistykseen olevat toimihenkilöt.

    Iltalehti:
    ”Näin Eskolinin mukaan Lounametsässä myös tapahtui, ja kun hän piti metsänomistajan puolia esimiehiään vastaan, annettiin hänelle potkut.”..
    ”Minun olisi siis pitänyt taivuttaa metsänomistaja siihen, että hän ottaa 14 000 euroa pienemmän hinnan, Eskolin sanoo.”

    Metsänomistajien vaaleilla valitsema hallitus (metsänomistajat) siis päätti erottaa Eskolinin, koska hän piti metsänomistajien puolta.

    Voiko tässä tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että yhdistys hoitaa valtuuston ja hallituksen jäsenten puukauppapalvelut mallikelpoisesti ja valtuutetut ovat autuaan tietämättömiä, että muita huijataan.
    Tai tietävät ongelmasta, mutta eivät välitä, koska omat asiat hoituvat hyvin.

    Planter

    Allekirjoittaisiko kukaan tällaista valtakirjaa, jos kyseessä olisi esimerkiksi asunnon myynti? Välittäjä tajoaisi ehtoja, että saa yksinoikeudella myydä mihin tahansa hintaan ja ehdoilla, jotka katsoo itselleen parhaaksi.

    louna

    Planter

    Kun vilkaisin keskustelupalstaa eilen, mhy-uutinen oli poikinut kommentointia useaan keskusteluketjuun ja jossain oli pyyntö, että saa poistaa ylimääräisen ketjun (olikohan Annelin kommentti?). Lähtivätkö sitten kaikki, sitä en ole seurannut.  Uutiset ja blogit osastoa vilkaisen päivittäin ja siellä  uutinen ja linkki Iltalehden juttuun ainakin oli koko ajan ja on edelleen.

    En nyt kuitenkaan usko mitään salaliittoteoriaa Metsälehden osalta. Toimittajat/henkilökunta taitavat moderoida ketjuja kukin vuorollaan ja yksittäisen henkilön näkemys voi tietysti yliherkistää sormen jollekin asialle.

    Asia on kyllä puimisen väärtti. Sellainenkin mahdollisuus tuli mieleen, että olisiko Tatjana jotenkin työnantajan kannalta ”ongelmatapaus”, koska on tiheään tahtiin vaihtanut työpaikkaa. Kuitenkin Lounametsä teki hänen kanssaan sopimuksen, kun vei jutun oikeuteen. Jotain hämärää on ollut, jota ei haluta julkisuuteen.

    Planter

    …”taso, sen määrittelevät sidosryhmät”… Niissä sidosryhmissä on sitten niin kirjava joukkio akkaa ja ukkoa, että valmista ei tule ikinä. Soudetaan ja huovataan.

    Meillä on kuuden vuoden ajan sidosryhmien (metsänomistajat, viljelijät, liikenneturva, metsäkeskus, rhy metsänomistajat ym) kanta ollut täysin yksimielinen ja perusteltu, hirvitiheys tasolle 2,5 / 1000 ha. Airoja ei ole ollut käytössä.

    Muutama riistaukko sanoo eikun 5 / 1000 ha, eikä kukaan mahda heille mitään.

    Varsinais-Suomessa kaadettiin hirvieläimiä 2020 näin:

    Hirvi: 2-3 / 1000 ha

    valkohäntäpeura: 23 / 1000 ha

    metsäkauris: 7 / 1000 ha

    Yhteensä kaadettiin siis noin 32 hirvieläintä tuhannelta hehtaarilta. Kannat ovat edelleen kasvussa, joka tarkoittaa, että niitä on yli kaksinkertainen määrä kaadettuihin nähden. Siis keskimäärin ainakin 70 / 1000 ha.

    Määrä noin 1,5 kertaistuu keväällä vasonnassa 105:een, kun 35  ammutaan pois jää 70. Ei tarvita Bayesilaista tilastomatematiikkaa karkeaan arvioon.

    Kun piirtää kartalle 1,8 km säteisen ympyrän sen sisälle jää keskimäärin 70 sorkkaeläintä. Tämä on keskimäärin, esimerkiksi Turun torilla ja kantakaupungissa niitä on vähemmän. Kun metsän keskelle tekee aukon ja siellä alkaa horsmat kasvaa, on se sellainen laidun, joka vetää puoleensa tuota keskimäärää enemmän. Ei siellä puita kasvateta. Tilanne on oikeasti ihan kestämätön.

     

    Planter

    ”Joko nyt alkaa vaikutusmahdollisuudet parantua, kun MMM käynnistänee lähiaikoina säädösten valmistelun?”

    Ei ala, eikä käynnistäne. Tämä MTK:n kirjoitus oli HS lukijoille tarkoitetulla mielipidepalstalla. Ei se tietenkään johda mihinkään. Mekin olemme sentään saaneet aikaan kansanedustajien kautta nipun lakialoitteita, eivätkä nekään ole johtaneet eivätkä johda mihinkään.

    On aika erikoista, että metsänomistajien etujärjestön vaikuttamiskanava on mielipidepalsta. Muut etujärjestöt ajavat jäsenistönsä etuja vähän eri tasolla, eri tavoilla ja erilaisin saavutuksin.

    Kymmenen vuotta sitten jo MTK ilmoitti, että tavoite on 1-2 hirveä / 1000 ha, se oli silloin aivan selvää. Sittemmin on siirrytty selittelylinjalle. Onhan tilanne parempi kuin kaikkein pahimpaan aikaan ja parempi kuin Ruotsissa, vaikka tilanne on huonompi kuin kymmenen vuotta sitten.

    Näkyy riistakeskuksen tavoite ainakin vuoteen 2025 asti olevan hirvikannan pitäminen 100 000 tasolla, MTK saattaa ”jyrähtää”.

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 3,410)