Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Katsotaan nyt mihinpäin se auringon aktiivisuus kääntyy, voi olla taas pian hyvinkin kylmää.”
Ilmatieteenlaitoksen informaatio:
Tuo sivun yläreunassa linkittämäni riistainfo on metsästyksenjohtajien koulutusmateriaali ja siellä valistetaan metsästäjiä näin:
”Tilanne on huomattavan erilainen Pohjois-Amerikassa, missä tiheys on yleensä 150 – 500 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla ja paikoitellen yli 1 000 eläintä tuhannella hehtaarilla.”
Eli siellä perustaso olisi yleensä 150 – 500 / 1000 ha ja tihentymäalueilla 1000 / 1000 ha. Biologinen kantokyky olisi muka 380 / 1000 ha. No problems. Näin koulutetaan metsästäjiä.
Jossain HS:n palstalla ilmeisesti näin koulutettu metsästäjä kommentoi, että kun Michiganissa 380/ 1000 on ekologisesti kestävä taso, niin Suomessa 200 / 1000 ha olisi hyvinkin kestävä taso. No ei tietenkään pidä paikkaansa, kysykää vaikka Suomen tihentymäalueiden 100 / 1000 ha ihmisasukkailta.
Muista lähteistä katsottuna: Michiganissa niitä esiintyy koko osavaltiossa. Osavaltion pinta-ala on 250 000 km2. Vuoden 2019 arvio valkohäntäpeurojen määrästä oli 1.75 milj, eli 70/ 1000 ha. Tavoite on ollut pudottaa kanta miljoonaan ( 40 /1000 ha), koska ylipopulaatio on vaikuttanut niiden omaan ja muiden eläinten elinympäristöön hävittämällä tiettyjä kasvilajeja kokonaan.
Valkohäntäpeurat aiheuttavat vahinkoja metsissä ja taimikoissa. Valkohäntäpeuran on Pohjois-Amerikassa todettu estävän metsänuudistumista, kun tiheys nousee 30–50 yksilöön/1000 ha (esim. Frelich ja Lorimer 1985). Linkin tuoreemmassa dokumentissa varsin arvovaltaiset tahot, yliopistot ja US valtion metsäntukimuslaitokset ovat todenneet merkittäviä muutoksia Pohjois-Amerikan metsäluonnossa, kun tiheys nousee yli 58 / 1000 ha. Varsinais-Suomen keskimääräinen vhp-tiheys on jo tällä tasolla, ylikin, mutta täällä ei tutkita mitään, ihan samantekevää miten metsien tai monimuotoisuuden käy.
”Tree seedling abundance generally decreased as deer density increased above 5.8 deer km2 for all forest type groups with the exception of oak-dominated forests”
https://www.fs.fed.us/nrs/pubs/jrnl/2017/nrs_2017_Russell_001.pdf
Riistakeskus nimenomaan perustelee ”kannanhoitoa” ja metsästyksen pinta-alarajoituksia sillä, että reviiri olisi laaja. Kuitenkin metsästys ruokintapaikoilta perustuu siihen, että ”omia” peuroja ruokitaan, ei toisten. Reviiri on käytännössä hyvin pieni, ravintovaroista riippuva. Myös saaristossa reviirit ovat pieniä. Tuhannen hehtaarin saaressa reviiri on tuhat hehtaaria, kahdensadan hehtaarin saaressa kaksisataa hehtaaria, kunnes ne kuusetkin on syöty. Valkohäntäpeura näkyy olevan opportunisti, sellaiset kasvit, jotka eivät kymmenen vuotta sitten kevanneet, syödään nyt. Vasta sitten kun lähes kaikki vihreä on syöty, lähdetään etsimään ruokaa muualta. Rannassa kasvava orjanruusukin, jossa piikit ovat kuin kukon kannukset oli kynitty puhtaaksi.
”Jotta valkohäntäpeurakannan säätely toimisi,
kantaa on hoidettava riittävän laajalla alueella.
Valkohäntäpeuroilla on suhteellisen laajoja vuosi-
kotialueita ja niiden pinta-ala riippuu pitkälti kan-
nan tiheydestä. Mitä tiheämpi kanta on, sitä pie-
nempiä vuosikotialueita valkohäntäpeuroilla on.
Harvan valkohäntäpeurakannan urosten vuosiko-
tialue on yleensä noin 5 000 – 7 000 hehtaaria ja
tiheän kannan uroksilla noin 1 000 – 4 000 heh-
taaria. Naaraiden vuosikotialueet noudattavat
samaa kaavaa, mutta ovat yleensä hieman uros-
ten vuosikotialueita pienempiä.”https://www.riistainfo.fi/wp-content/uploads/2017/11/1a-valkohantapeuran-biologia-2018.03.13.pdf
Keskustelua aiheesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2020+3.aspx
”Mitäpä jos vaan poistettaisiin valkohäntäpeuralta kaatolupa järjestelmä ja yhtenäisen 500ha alueen vaatimus?”
Onhan näitä lakialoitteita jätetty pinta-alan pienentämisestä ja poistamisesta kymmenen vuoden ajan. Nytkin pyörii prosessissa. Homma etenee jotenkin näin, että aloite menee eduskunnan maa-ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, joka pyytää lausunnon maa-ja metsätalousministeriöltä, joka puolestaan pyytää aiantuntijalausunnon riistakeskukselta. Riistakeskuksen asiantuntijalausunto on, että ei käy.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_5+2020.aspx
SP: ”Planterilta kysyisin ,oletko ottanut huomioon ,että kannan kasvun aliarvioiminen voi johtua pelkästään riittävän tiedon puuttumisesta?”
On se merkillistä, että tällaisella harrastusmielessä hirvieläinkantaa seuraavalla on huomattavasti tarkempi tieto, kuin päätyökseen hienoilla populaatiomalleilla laskevilla. Metsästäjien arvioihin perustuva laskenta menee pieleen. Saaliiseen, kolaritilastoihin ja muihin varmoihin tietoihin perustuva arvio antaa huomattavasti tarkemman tuloksen.
Tästä ketjusta voi katsoa parin vuoden takaisen kommenttini, alla kopio siitä.
Tuon kommentin jälkeen on tullut Luken arvio:
27.3.2020
”Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi.
Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2019–2020 oli noin 109000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000 – 114000) yksilöä. Kanta väheni edellisvuodesta 2,5 %.”Tämän keskusteluketjun alusta:
Planter
4.9.2019, 11:46
”On esitetty arvio, että valkohäntäpeurojen talvikanta olisi 111 000. Arviointi on tietysti vaikeaa. Jos ajatellaan, että arviointi menisi likimain samalla tarkuudella kuin hirvikannan viime vuosina, niin arviot olisivat aina noin 20% alakanttiin. Ei ole oletettavaa, että metsästäjät yliarvioisivat kannan. Talvikanta saattoi siis olla esimerkiksi 133 000. Kun lupamäärä ja kaatotavoitteet asetetaan 111 000 arvion mukaan ”kannan kasvun pysäyttämiseksi”, kanta tulee kasvanmaan edelleen.Kun riistahallinnon hemmo A-studiossa kertoi, että kannan kasvu ensin pysäytetään ja sitten pienennetään, niin korvat heiluvat niin lujaa, että paperit putosivat pöydältä 200 km päässä.
Aika hauska kannanotto tässä ketjussa, että talviruokinnan lopettaminen johtaisi kannan levittäytymiseen. Jos Paraisten saaristossa lopetetaan talviruokinta, niin eläimet vaeltaisivat tietysti Saarijärvelle hyvälle riistapellolle?”
Riistakeskukseen kuuluva alueellinen riistaneuvosto Etelä-Savo päätti näin:
”Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena on vahinkotilanne huomioiden kannan hallittu leviäminen ja kasvu.”
https://riista.fi/hirvielainten-pyyntiluvat-myonnetty-etela-savoon-2/
Pahimpia tihentymäalueita saatetaan leikata, mutta riistahallinnon tavoitteena on valtakunnan tasolla kannan lisääminen ja levittäminen.
joten : ”keskusteluissa on pommitettu pääasiassa riistahallintoa ,joka voi vain seurata voimattomana sivusta seurojen edesottamuksia.”
