Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki maat, myös Suomi, laskevat ja todistelevat, että me olemme tehneet tarpeeksi ja työntävät vastuun muille. Ilmastonmuutoksen torjunnan voi unohtaa.
Australia on yksi maailman suurimmista fossiilisten polttoaineiden viejistä ja useiden ilmastokriisin pahentamien katastrofien uhri. Viime vuosina maa on kärsinyt voimakkaasta kuivuudesta, historiansa suurimmista tulipaloista, tulvista ja rannikkoeroosiosta muiden katastrofien ohella.
kuitenkin..
”Australian pääministeri Scott Morrisson torjuu tuoreen ilmastoraportin kehotukset laatia kunnianhimoisempia päästötavoitteita. Hänen mukaansa maa tekee jo tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”
Timppa: ”Ihmettelen, koska meillä päin 20-vuotias metsä on niin sulkeutunut, että sieltä mustikka häviää muutamaksi vuosikymmeneksi. Jos siis 20-vuotiaasta metsästä löytyy parhaiten mustikkaa, niin joku on pielessä. Metsänhoito tai tutkimus tai molemmat.”
Mistä on peräisin ”tutkimus”, että 20-vuotiaasta metsästä löytyisi parhaiten mustikkaa?
Edellä Luken operaatio mustikka linkissä lukee näin:
”Mustikka kärsii voimakkaasti uudistushakkuista. Tuoreissa kuusimetsissä mustikan peittävyys on vielä 20 vuotta uudistushakkuun jälkeen alle viisi prosenttia, kun se varttuneissa metsissä on 20 prosenttia. Mustikkasadot pienentyvät uudistusaloilla jopa kymmenesosaan hakkuuta edeltäneistä määristä.””Tulos (uusiutuvuus) siis riippuu aivan siitä mitä lasketaan mukaan.”
Aivan, minä laskin turvetuotantoalueet, joista tässä uusiutuvuudessa on kysymys. ”Turvetase” on eri asia ja se on kyllä positiivinen. Näkyvät turpeet levinneen ja valoittaneen Visan metsätkin riesaksi asti, siitähän olemme kaikki samaa mieltä?
”Jos kaikki muukin mtieto on samanlaista kuin Planterin linkittämä Luken käsitys mustikan tilanteesta, mistähän sille Luken porukalle maksetaan?”
Älkääs nyt! Täällä suunnalla tehdään juuri linkin mukaista inventointia ja törmäsin sattumalta heihin.
Inventoinnin tekee työpari, joista toinen on puuston arvioija, tehdään kuten VMI:ssä ja toinen on biologi, joka konttaa läpi 2m2 koealoja ja merkitsee varpujen ja kasvien %-osuudet, jos kasvit ovat yksittäisiä merkkaa jokaisen yksittäisen kasvinkin.
Kyllä tästä tulee tarkkaa ja luotettavaa tietoa. Sen tulkinnan mistä kasvien esiintymisen muutokset johtuvat tekevät sitten muut.
”Ei Mannerheimintien asfaltointikaan tarkoita sitä, että puu ei olisi uusiutuva luonnonvara.”
Kyllä puu siinä Mannerheimintiellä on käytännössä uusiutumaton.
Samoin turve on turpeennostoalueella uusiutumaton, ellei olosuhteita järjestetä luontaiselle uudistumiselle soveliaiksi.
Ei Brasiliakaan oikein saisi hakata pois sademetsiä pelkästään sillä perusteella, että puu on uudistuva luonnonvara. Pitää uudistaa tai järjestää olosuhteet niin, että on mahdollisuus uudistua, jotta se on oikeasti uudistuva.
Vieläkö uskaltaa kiittää. Hyvä tuoda esiin, että elämä täällä maapallolla kuitenkin edellyttää jonkinasteista luonnonvarojen hyväksikäyttöä. Yritetään valita pienin paha. Töpselisähkö ja kaupanmaitokin ovat peräisin ”luonnon riistosta”, vaikka se on joillekin hämärtynyt.
Emeritus on Tanelin kanssa skeptikkolinjalla?.. kun on laittanut nimensä tähän. Aloitteen liitteenä oleva ”Dimensio” on muuten ihan kiinnostava.
Ei se turve käytännössä ole uusiutuva. Kun turve on kaluttu pois, alueen jatkokäytöstä päättää sen omistaja. Aika harvoin omistaja ”istuttaa suolle uudet turpeen taimet” ja ennallistaa suon niin, että 6000 vuoden kiertoajan kuluttua voidaan taas nostaa uudestaan uusiutunutta turvetta.
Suo muuttuu usein muuksi alueeksi. Ei tehdä mitään, otetaan viljelykäyttöön, riistapelloksi, lintukosteikoksi, metsitetään..eli ei turve yleensä samalla alueella uusiudu.
Aina kun alue on kaluttu tyhjäksi, siirrytään uuteen paikkaan ja hävitetään uusi suo, eikä vanha uusiudu.
