Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Täälläpäin pitäjiä kutsutaan kaupungeiksi, että sillä tasolla. Metsätilojen keski-pa Varsinaisessa Suomessa lienee 15 ha luokkaa, joten varmaan aika paljon koko tiloja menee suojeluun.
Kurkkasin vähän tilastoa. Täälläpäin oli eräällä ajanjaksolla vapaaehtoiseen suojeluun siirtynyt noin 1000 ha ja kohteiden määrä oli noin 100, eli keskimääräisen suojelukohteen pinta-ala 10 ha. Sellaista mosaiikkia syntyy.
Alle 20 ha on sitten vielä pienempi. Vierastin vaan ajatusta, ettei ”pieni tilkku” olisi suojelun arvoinen. Itsekin olen pienellä summalla osallistunut säätiön kautta alle 20 ha tilkun ostoon suojeluun. Omistaja oli halukas myymään ja säätiö oli arvioinut tilkun suojelun arvoiseksi, kuten minäkin. En kannata avohakkuukieltoa, mutta en kategorisesti vastusta suojelua, jossa intressiryhmien näkemykset kohtaavat ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.
Jotenkin voisi kuvitella, että metsänomistaja, jonka metsäomaisuuden arvo on satojatuhansia tai miljoonia euroja, on vähän nihkeä silpaisemaan vapaaehtoisesti vaikka 30% omaisuudestaan tuottamattomaksi. Jos omistaa 20 ha jotain kituliasta metsämaata ja hakkuutulot ehkä muutaman tonnin kymmenessä vuodessa, eikä elä köyhyysrajan tuntumassa, niin voisi vaikka laittaa muut arvot etusijalle?
Luken säännöllisesti tekemä julkaisu ”Suomalainen metsäomistaja” , viimeisin 2020, kertoo tämän ihmisryhmän henkisen kehityksen tason.
”Keskiverto runsaan 20 hehtaari tila on varsin pieni tilkku kokonaisuutta ajatellen.”
Eri mieltä. Keskimääräinen tilakoko on Suomessa 30 ha. Onko järkeä pudottaa nämä ”tilkut” pois suojelumahdollisuudesta ja pakottaa suojeluun tuhansia hehtaareja omistavat Visat, joilla on kyky, halu ja taito harjoittaa tehometsätaloutta, sekä vastustavat suojelua.
Näissä 20 ha omistajissa on paljon porukkaa jotka kannattavat suojelua, eivätkä osaa tai halua harjoittaa metsätaloutta. Niistä tiloista saadaan koko maan kattava monimuotoisuuden ”mosaiikki”.
Sen lisäksi tarvitaan tietysti laajempia suojelualueita, joita on jo kattavasti ainakin muualla kuin etelässä.
Toinen kaupunki oli ”siivonnut” puistometsää energiapuuksi.
Olisiko rahkasammal kuitenkin uusiutuvaa:
Ville tietysti vastustaa:
Mitään, edes uusiutuvaa, ei saa käyttää. Kuitenkin koronapandemian alkaessa ensimmäiseksi ”vihreät” hamstrasivat WC-paperihyllyt tyhjiksi, oli tärkein.
Kelpaisiko rahkasammal?