Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Enpä ole kiviaidan päällä nähnyt rahkasammalta. Ettei vaan olisi seinäsammalta, joka kasvaa kivien päälläkin.
Moderoinnista on näköjään käyty kovasti keskustelua. Aika työläs homma kun välillä 90% on metsäalaan liittymätöntä tai väärässä ketjussa järmäämistä, joka kaikki sääntöjen mukaan pitäisi poistaa, eikä pelkästään sen mukaan, kuka sitä kirjoittaa. Sääntöjen mukaan keskustelu moderoinnista pitäisi käydä omassa ketjussaan, joten nostan tämän ketjun esiin ja siitä Metsälehden palautteen.
——————————————————————————–
Metsälehti 27.2.2020, 11:20
Hei,
tämän Metsälehden keskustelupalstan moderoinnista vastaavat Metsälehden toimituksen työntekijät kukin vuorollaan.
Viestit käydään läpi pääasiassa arkisin kello 8 ja 16 välillä. Päähuomio moderoinnissa on käyttäjien ilmoittamissa kommenteissa.
Tämän ketjun aloittajan viittaamassa Ilmasto-ketjussa moderoinnin syynä oli alkuperäiseen aiheeseen liittymättömät viestit.
Olemme pahoillamme ketjuun kirjoittaneille mahdollisesti aiheutuneesta mielipahasta poistettujen viestien suhteen.
Kannustamme palstalaisia jatkossakin aktiiviseen ja monipuoliseen keskusteluun metsäisistä aiheista!
Yhteistyöterveisin,
Moderaattori
Tässä vielä kertauksena keskustelupalstan säännöt:
– Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju.
– Noudata hyviä tapoja.
– Älä kirjoita henkilöistä loukkaavasti.
– Poistamme epäasialliset ja metsäalaan liittymättömät viestit sekä organisaatioiden tiedotteet ja mainonnan.
– Kirjautuneet käyttäjät voivat tehdä Asiaton viesti -ilmoituksen.
Tuolla mainittiin, että ”Löyly” olisi surullisenkuuluisa. Jättäisin kuitenkin sen surullisen pois. Se on hieno rakennus ja edistää varmaan puun käyttöä vastaavissa kohteissa, mikä on metsänomistajien edun mukaista. Se on tietysti valitettavaa ja kummallista, että alihankkija joutui turvautumaan osassa rakenteita ulkomaiseen puuhun.
En kuitenkaan leimaisi itse rakennusta surullisenkuuluisaksi sertifikaattien välisen ”taistelun” vuoksi.
Eikä niitä säästöpuita kannata kerätä pois heti kun lavetin perävalot ovat häipyneet. Eikä kannata mainostaa julkisesti ”aavistushakkuita”, joista toiset voivat käsittää, että metsänomistajat vetävät kaikki nurin heti, jos epäilevät, että mailtaan saattaa löytyä arvokkaita luontokohteita. Yleensä, jos vapaaehtoisuus (esim serti) ei toimi, tulee pakko.
Tietysti huomasin, ettei jahtipäivien ja metsästäjien määrä voi olla täsmälleen sama, kunhan ihmettelin. Kun uutisoitiin hirvestäjämäärän vähenemisestä, niin ajattelin tarkistaa minkälainen trendi on kyseessä, miten jyrkästi on vähentynyt. Mistä löytyy tilasto hirvijahtiin osallistuneiden määrän kehityksestä?
Toinen kiinnostava tilasto samalta ajanjaksolta olisi tässä ketjussa käsitelty hirviampumakokeen läpäisyprosentti ja montako uusintaa on tar vittu. Suorittavan kommentit aiheuttivat huolta. Ne tilastot varmaan löytyvät suorittavalta valtakunnantasoltakin, kun on paikallisesti ampumakokeita vastaanottanut?
Jos ja kun samaan aikaan hirvestäjien määrä vähenee ja ampumataito heikkenee, riistakeskuksen asettamien hirvieläintiheystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Samaan aikaan riistakeskus kuitenkin pyrkii esimerkiksi lisäämään ja levittämään valkohäntäpeurakantaa, vain tihentymiä leikataan. Pelottava yhtälö.
Kun riistakeskus asettaa tavoitteita hirvieläinmäärille, niin samalla tietysti pitää asettaa tavoitteet metsästäjämäärälle ja laadulle, jotta kannanhallinta onnistuu. Riistakeskuksen vastuulla on, etteivät vahingot muodostu kohtuuttomiksi ja niitä estetään ennakolta. Mistä mahdollisesti löytyvät nämä tavoitteet ja tiekartta miten tavoitteisiin päästään?
Kiitos tarkennuksesta! Toisen sarakkeen metsästäjämäärä ei siis tarkoita metsästäjämäärää. Sähköinen kirjaus on tehty viimeiset viisi vuotta samalla tavalla, sen mukaan sarakkeen metsästäjämäärässä ei ole tapahtunut pudotusta viidessä vuodessa, se kuitenkin tarkoittaa, että määrä on pudonnut.
Onkohan nyt tapahtunut ukkoutumista kirjaajissa ja selittäjissä?
Eri heinäämismenetelmien ja ajankohdan vaikutus taimen pituuskasvuun on ehkä aika pieni. Vihreät taimet löytyvät kuitenkin helpoiten kun ruohikko on ruskistunut. Tanssahdellaan porukalla taimien ympäri ennen heinikon kaatumista ja talven tuloa, sopivana ajankohtana. Taimet on istutettu covid-19 turvavälit huomioiden.
