Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tuolla aiemmin mainittiin Littoisten järvi. Sitä ei tosiaan ole metsäojituksilla pilattu, muutenkin valuma-alue on hyvin suppea. Järven ”reaktioita” ihmisen korjauksiin on tullut pällisteltyä muutama kerta.
Sitä ei kannata kuitenkaan ottaa metsäojitusten vaikutusten vertailukohdaksi, mutta jokaisen kannattaisi lukea linkin esitys.
Sen luettuaan saattaa salaojaputken levyinen putkiaivoisuus laajentua jopa siltarummun levyiseksi. Miten ihminen maalaisjärjellä tai tieteen avustuksella yrittää korjata ekosysteemiä ja mikä on tulos. Tarina on saanut uusia käänteitä linkin esityksen tekemisen jälkeenkin.
Kun ihminen kuvittelee torjuvansa ilmastonmuutosta jollain yksittäisellä toimenpiteellä, saattaa luonto olla jo tekemässä omia korjauksiaan tasapainotilan saavuttamiseksi ja lopputulos voikin olla yllätyksellinen. Samoin jokin putkiaivoinen ”kannanhoito” voi tuottaa aivan eri tuloksen mihin pyritään.
Kannattaa lukea:
https://www.loppijarvenystavat.fi/pdf/Sarvala-2018-03-17.pdf
Näin se varmaan on. Jos Gla päätyy tekemään tuon investoinnin, hänen silmänsä avautuvat lopultakin ja edellyttää vastedes, että vhp kanta pidetään niin korkealla tasolla, että saa vastinetta investoinille ja kuoletettua sen? Muuten hukka perii rahat.
Toimintaympäristö on haasteellinen, siirtyäkö metsätaloudenharjoittajasta hirvitaloudenharjoittajaksi, Tricosta Tikkaan. Vastaavan suuruiselle investoinille, 1-2 ha aukon uudistamiselle, ei tarvitse ehkä enää saada vastinetta, kun se korvataan hirvitalousinvestoinnilla saatavalla tuotolla.
Kääntäisin kuitenkin keskustelua takaisin otsikon suuntaan. On aika turha esittää jotain, mihin metsänomistaja ei voi vaikuttaa.
Tämä uutinen oli monella tapaa mielenkiintoinen:
”Pohjoiskarjalaiset metsänomistajat ovat perustaneet Pohjois-Karjalan riistatoimikunnan, joka pyrkii vaikuttamaan riistapolitiikkaan ja ehkäisemään hirvituhoja maakunnan tihentymäalueilla.”
Kun katsoo hirvitiheyskarttaa suomineidon vyötäröltä alaspäin, niin Pohjois-Karjalassa on pienin hirvitiheys. Siellä on usealla alueella välillä rauhoitettu hirvi, koska karhut ja sudet pitävät kannan liian alhaalla. Ihan ministeritasolla on oltu huolestuneita hirvien kohtalosta. Miksi alueelta jolla hirvien vähyys on ongelma kumpuaa liike, joka pyrkii ehkäisemään hirvituhoja. Onko kannanarvio aivan pielessä ja vain tilastot näyttävät alhaista hirvikantaa?
Tämä tehtävä kuuluisi oikeastaan metsänomistajien edunvalvojalle MTK:lle, sen olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten sitä mitä Pohjois-Karjalan riistatoimikunta aikoo nyt tehdä. Mitä tekee MTK nyt? Vastustaako se hanketta, koska johdossa on ”tappeja” jotka harrastavat hirvieläinmetsästystä, vai lähteekö se mukaan ja yrittää omia hankkeen ja vetää siitä sulan hattuun ja pelastaa kasvonsa?
”Tapporaha 70000 :sta elukasta??? Mistä rahat?”
Valtion budjetista tietysti. Sieltä osoitetaan esimerkiksi parinsadan porohoitoalueen ahman aiheuttamiin vahinkoihin vuosittain noin 7 milj.€. (Yksi ahma syö vuodessa noin 35 000€ porot!)
Vastaavalla summalla maksaisi niille 70 000 valkohännälle 100€ tapporahan. Ei kuitenkaan kannata, siitähän tulisi hieno rahasampo, lypsävä lehmä, jota ei kannattaisi tappaa. Saa lihaa ja siitä vielä maksetaan.
Kun hirvieläinten aiheuttamat vahingot alettaisiin maksaa täysimääräisenä valtion budjetista, kuten petovahingot, niin alkaisi lähetekeskustelussa nousta kysymyksiä, mistä on kysymys.
Toivottavasti kukaan ei ole ampunut tai ammu vanhaa mustaa ukkometsoa!
Metsästäjäliiton ex toiminnanjohtaja Heli Siitari.
”Myös syyssoitimella metsästystä tulisi Siitarin mukaan välttää:
– Soidinpyynti altistaa juuri parhaiten lisääntyvät yksilöt helposti liian voimakkaalle verotukselle, hän toteaa.
Vastoin vanhoja uskomuksia ovat vanhat mustat koiraat erittäin tärkeitä lajin lisääntymiselle. Niillä on suuri merkitys ryhmäsoitimen houkuttelevuudelle.
– Esimerkiksi teeret ovat uskollisia soidinpaikalleen. Vanhat kukot houkuttelevat paikalle naaraita ja pitävät yllä populaation hyvää perinnöllistä laatua. Kaikkein aktiivisimpina soidinvierailijoina nämä vanhat huippukukot joutuvat helposti soidinmetsästyksen saaliiksi, Siitari kuvailee. Jos huippukukot ammutaan, eivät naaraat enää ilmesty soitimelle. Kerran pois ammuttu soidin harvoin enää elpyy.
– Vastuullinen metsästäjä varmistaa alueensa kestävät kannat myös tulevina vuosina ja säästää vanhat kukot ja rauhoittaa alueensa suuret soitimet, Siitari muistuttaa.”
”Kysymyksiä: -Onko kuusipeuran luontoon päästäminen luvanvaraista toimintaa?”
Se on kielletty!
590/2010
Valtioneuvoston asetus
tarhattavien peurojen suojelusta4 §
”Tarhan aitaaminenPeuratarhassa on oltava riittävän vahva ja korkea aita, joka estää tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina peurojen karkaamisen tarhasta sekä tarhan ulkopuolella olevien peurojen, hirvien, koirien tai muiden vastaavien eläinten pääsyn tarhaan…………”
Riistakeskukselta voi kuitenkin saada luvan leikata aitaan reikä, jos ovat sitä mieltä, että mielenkiitoinen uusi riistalaji olisi kiva saada leviämään luontoon.
”ei koske:
3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.”Kyllä metsot viihtyivät meilläkin ensiharvennetussa männikössä ihan hyvin, kunnes ne ammuttiin. Voisiko metsästys olla syyllinen muuallakin, nytkin kanta on heikko, mutta metsästys sallittu.
”Verotusasteet eivät välttämättä vaihtele riittävästi kantojen runsauden vaihdellessa. Saaliit ovat 2000-luvulla olleet jopa suurempia kuin esimerkiksi 1960-luvulla, vaikka kannat ovat huomattavasti heikommat.
Saaliin koostumus ei kaikilta osin ole kestävän verotuksen mukai-
nen, sillä metso- ja teerisaalissa kukkojen osuus on selvästi suu-
rempi kuin kannoissa. Lähinnä kukkoihin kohdistuva teeren soidin-
metsästys kiväärillä on paikoin yleistä. On myös epäselvää, pai-
nottuuko metsästys riittävästi nuoriin lintuihin.”
1,3 m aita ei ole mitään valkohäntäpeuroille. Metsäkauriit se saattaa pitää takanaan.
Valkohäntä voi hypätä maksimissaan 8 jalkaa (2,4m) korkeudelle. Jos on tilaa ottaa vauhtia ja näkyvyyttä niin 1,8m aidan yli loikkaa pelotettuna helposti. Omasta pihasta spurttasi tietä pitkin ja hyppäsi 1,8 m portin yli. Riista-aita 2m korkea ja yläreunaan jokin nauha lisäksi, sitten toimii, eikä alareuna saa olla yli 20cm korkealla maasta, muuten menee ali.
Näin valkohännän mailla ohjeistetaan: ”There are several facts you need to keep in mind when installing such a fence. … White-tailed deer can jump almost eight feet high, so effective upright fences against them should be this high. Deer may be able to jump high, but not both high and over a distance.”
Riistapellon perustamisen kannalta EU-tuen merkitys on merkittävä. Oikein tehtynä EU-tuki on riistapellon osalta noin 300 €/ha . ”Maksimikoplauksella” YHT kotieläintila LHK:ssa perustuki+viherryttämistuki+ luonnonhaittakorvaus+LHK:n kotieläinkotus+ ympäristökorvaus =775€ (kasvinviljelytilalla 715€)
2012 näkyi riistapeltoja olleen 16 000 ha. Jos ala olisi edelleen samaa luokkaa ja kaikki hyödyntäisivät 300€ EU-tuen, olisi potti 4,8 milj.
Ruokintapaikoille rahdattavat viljat ja juurekset on myös tuotettu EU-tuettuna.
EU Leader tukea on saatu lahtivajojen ja riistankäsittelylaitosten rakentamiseen. Näistä lienee vaikea saada euromääriä, ehkä muutamia miljoonia.
Jotta investointi on kannattava, pitää huolehtia, että raaka-ainetta (hirvieläimiä) on jatkossakin runsaasti saatavissa.Toisaalta EU LIFE-ohjelma on myöntänyt Suomen SusiLIFE ohjelmalle tukea 3 milj. euroa.
Hirvivahinkokorvaustukea leikataan 800 000€. (ei EU)
”Ei, vaan kaikkien tekijöiden, satunnaisvaihtelu mukaanlukien, summa.”
Totta, kyseessä on kaikkien tekijöiden summa. Tarkoitin sitä, että otsikon kysymykseen en ole täältä saanut etsimääni vastausta, joka toisi esiin joitain merkittäviä tekijöitä, jotka selittäisivät noin suuren äkkinäisen muutoksen. Jäljelle jäi määrääväksi jokin erittäin merkittävä satunnainen ilmiö.
”Sitä odotellessa toivotaan metsästäjien ennätyksellisen urakan etenevän hyvin.”
Tästä voimme ehdottomasti kaikki olla yhtä mieltä, kukaan muu ei urakkaa tee, peukkuja pidetää pystyssä.
Pitää taas muistuttaa, etten arvostele kollektiivisesti metsästäjiä, vaan riistakeskusta ja sitä valvovaa maa-ja metsätalousmisnisteriötä ja sitä ohjaavaa ministeriä.
Keinonvalon ja pimeänäkötähtäinten käytön sallimiseen olisi pitänyt aloitteen lähteä ministeriöstä tai riistakeskuksesta. Mutta ei, aloite tuli metsästäjäliitosta ja ministeriö harasi vastaan ja myönsi luvan pitkin hampain määräajaksi. Vaikka osaa metsästäjistäkin on aihetta avostella, niin kokonaisuutena metsästäjät ovat huomattavasti vastuullisempi ryhmä kuin riistakeskus ja ministeriö.
