Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai siinä Kojamon tuotossa mitään ihmeellistä ole? Kuinka suuri % jää vuokratuloista ”käteen” kiinteistöjen ylläpidon, korjausten ja hoitovastikkeiden jälkeen, liikevaihto miinus kulut. Yli kuuden miljardin euron kiinteistömassan pääoman tuotto % onkin sitten muutama pros.
Tornatorilla on vastaava tuotto yli 70%. Timppakin taisi kehua, että heidän yhteimetsällä 90%?
”Sorkka-hankkeessa kehitetään hirvikantatavoitteiden asettamisen tueksi uusi laskentatyökalu, jolla voi arvioida eri hirvimäärien vaikutusta alueen metsätuhoihin.”
Tämä on ihan hyvä, jos lasketaan mikä on alueellinen luonnon ja taimikoiden kantokyky.
”Metsä- ja riistatalouden ammattilaisille sekä metsänomistajille suunnataan verkkokoulutuksia ja seminaareja kertomaan tavoista, joilla hirvieläinten vahinkoriskiä voidaan pienentää.
Päivitettävät metsänhoidon suositukset tarjoavat metsänomistajille käytännön tietoa, miten hirvieläinten aiheuttamia metsätuhoja voidaan vähentää metsänhoidolla.”
Tästä tuskin löytyy mitään uutta, aihetta on pyöritely kymmeniä vuosia. Jos alueen sorkkaeläinkanta on luokkaa 50…100/1000 ha ei auta muu kuin aitaaminen riista-aidalla. Nyt on muotia vahingontorjunnassa sekametsä, mutta hyvin hirvet täällä poimivat männyt pois mänty-kuusi sekataimikosta, rauduskoivusta puhumattakaan.
Lasselta tuli toiseen ketjuun varteenotettava kehitysehdotus:
”Huomattavasti asiallisempi on FB metsäpalsta kun jokainen kirjoittaa omalla naamallaan niin jutut pysyy asiapitosina. Tämän Metsälehden sontaluukun sais sulkea pysyvästi. Aivan eri tasolla oli FB palstalla esim. myrskytuhojen käsittely..”
Mahtaisiko löytyä jotakin välimuotoa?
Jospa tuohon me keskustelemme taas ketjuun saisi kerättyä ne ”Esson baarin” jutut. Tolopainen laatii aamulla klo 4.30 ketjuun pääkirjoituksen ja sitten porukka kokoontuu vähitellen baarin pöytään pureskelemaan ammupalaa ja pääkirjoituksen aihetta. Illalla sitten kaljalasin kanssa taas jatkamaan. Sana on vapaa ja saa röynsyillä mihin vaan, vaikka kinata kenellä on paras auto. Onhan sille selvästi merkittävä ”sosiaalinen ulottuvuus” ja tarve.
Olisiko esimerkiksi sellainen rajoitus muissa ketjuissa hyvä, että vuorokautinen kommenttien määrä yhdeltä nimimerkiltä olisi rajoitettu vaikkapa kolmeen, se ohjaisi keskenään kinaajat ”Esson baarin” puolelle, kun ovi menisi säppiin toisissa ketjuissa, mutta siellä saisi jatkaa. Tuskin sitä painavaa sanottavaa niin paljon löytyy. On se jatkuvakasvatuskin niin puhtaaksi kaluttu luu, ettei siitä kahtakymmentä järkevää uutta kommenttia päivässä saa aikaiseksi.
Putkosella ei taida olla mitään tekemistä otsikon aiheen ”EU:n metsäpolitiikka” kanssa?
Sensijaan voitaisiin pohtia, onko mepeistä, jotka olemme sinne valinneet, jotain hyötyä.
Siellä tarvitaan kielitaitoisia, verkostoitumiskykyisiä, reippaita meppejä. Detaljitieto metsänhoidosta ei ole tarpeen, vaan kyky tarjota oikeaa viiniä ja smalltalkata metsäalan suuria linjoja. Esitellä Suomen metsänhoidon menestystarinaa, jota ei ole syytä pilata. Sama koskee metsäministeriä.
Ei näin: ”You don’t take our forest, pärkkele”
Metsänomistajat ovat valinneet sinne Hakkaraisen ja Pekkarisen! Hakkarainenkin on jäänyt lähtökuoppiin, osaa kyllä ilmeisesti valita viinit maistelemalla, mutta sitten juokin ne itse. Parhaat edunvalvojat ovat muiden kuin metsäomistajien valitsemat. Jopa entinen kommunisti Nils Torvalds valvoo etujamme paremmin.
Vihreät ovat onnistuneet valinnassaan paremmin, mepit ovat edenneet verkostoitumistaidoillaan posteihin, joissa voi vaikuttaa enemmän. Surkea tilanne on ihan oma vikamme!
Se on selvä, että metsäteollisuus/Tapio mokasivat, kun ei tiedotettu selvästi metsänomistajille etukäteen HCV-karttojen teosta. Kun ne tulivat julki se aiheutti turhaa sydämentykytystä ja monenlaisia väärinkäsityksiä, että karttamerkintä tarkoittaa alueen suojelua.
”Merkintä kartassa tarkoittaa kyllä käytännössä ettei puuta osteta.”
Jos oikein muistan niin Visakallon puhtaassa kuusitalousmetsässä, missä ei ole mitään erityisiä luontoarvoja oli ko merkintä. Olipahan vaan onnistunut lannoittamaan ja kasvattamaan niin paksuja kuusia, että jokin kaukokartoitus tulkitsi sen aarniometsäksi.
Varmasti ostavat edelleen puuta, kun kurkkaavat mistä on kysymys.
Väärää puuta on haukuttu ja jalkaa nostetaan väärän puun juurella.
FSC-sertifioitujen tuotteiden kysyntä kasvaa ja niitä valmistavien yritysten täytyy hankkia kriteereiden täyttämää raaka-ainetta enemmän. FSC-sertifioituja metsiä on Suomessa vähän, joten yritykset joutuvat hankkimaan puuta myös sertifioimattomista metsistä, jotka täyttävät FSC:n alemman tason kriteerit. Tätä puuta kutsutaan kontrolloiduksi puuksi.
Kontrolloitu puu on puuta, jota sekoitetaan FSC-sertifioiduista metsistä saatavan puun kanssa. Tästä puusta tehdystä lopputuotteissa on FSC Mix-leima.Tuotteissa saa käyttää 30 % kontrolloitua puuta. Kontrolloitu puu ei saa olla lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja (HCV).
Tästä syystä Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry ovat teettäneet Tapio Oy:llä kartat HCV-alueista, jotka on toimitettu metsäalan toimijoiden tietojärjestelmiin.
Tapio Oy on tuottanut tarkastusten priorisointikartan, jonka avulla puunhankinnan toimijat pystyvät rajaamaan tarkistusten ulkopuolelle alueet, joilla ei varmasti ole avoimen paikkatiedon perusteella tarvetta selvittää korkean suojeluarvon alueiden olemassaoloa.
Kartan niillä alueilla, jotka eivät varmuudella ole HCV-alueiden ulkopuolella puun ostajan on tarkistettava maastokäynnillä, täyttyvätkö kontrolloidun puun kriteerit. Korkean suojeluarvon kohteeksi määritetty HCV alue ei tarkoita automaattisesti, että alue olisi jätettävä metsätalouden ulkopuolelle vaan tarkistusvelvoitetta.
Kaukokartoituksen ja paikkatiedon avulla määritetyt alueet eivät suoraan kerro HCV-alueen todellisista luontoarvoista, vaan kertovat puun ostajalle mahdollisesta HCV-alueen riskeistä puunhankintaan.
SYKEn mukaan Suomen rantaviivan pituus olisi noin 315 000 km, jos oletetaan, että siitä olisi metsäistä 200 000 km, niin 10 m leveä ”vyö” yltäisi viisi kertaa maapallon ympäri. Rantavyöhyke on avohakkuun ulkopuolella ja vähintäänkin lievästi suojeltua.
Kuvassa erään yhtiön talousmetsän rantavyöhykettä. Lahopuuta on paikoin enemmän kuin elävää.
