Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Älä ota Visa niin vakavasti noita tarinoita. Ruotsinkieltä taitamattomana tulkitsi juuri päin vastoin maan tilannetta. Hirvituhot ovat historillisen korkealla, hän oli tietävinään, että ovat laskeneet.
Muutenkin tietolähteet ovat tasoa ”Pojat ovat kertoneet, että hirviä on vähän!”
”Kuulemani tuoreet mielipiteet..”
Enkä ymmärrä miksi hänen piti Tricoa käsittelevä ketju sotkea Ruotsiin. Eli takaisin otsikon aiheeseen.
Riistakeskus saisi kyllä maksaa Tricon kokonaisuudessaan. Miksi metsänomistajilla pitää siinä olla omavastuu?
Pyyntilupmaksuista kerätyt varat on alunperin ollut tarkoitus käyttää kokonaisuudessaan hirvieläintuhojen estämiseen ja tuhojen korvaamiseen. Sitten riistalobbarit käänsivät kepun pään, lakiin tuli käytännössä lisäys, että hirvestys on tärkeämpää kuin taimikoiden suojaaminen ja puolet rahoista meneekin hirvien hoitoon ja muuhun, eikä metsänomistajille taimikkotuhojen ehkäisyyn.
Tuhojen ehkäisy olisi tietysti kaikken hyödyllisintä ja siihen pääosa varoista kannattaisi käyttää.
Kaikilla lienee vielä pyödän kulmalla Valtion budjettikirja 2021, avatkaa se sivulta 512:
S e l v i t y s o s a:
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläintenmetsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2022 kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Vahinkojen korvaukset 2 200 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 500 000
Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus 700 000
Riistavahinkorekisteri 200 000
Hirvieläinkantojen hoito 1 160 000
Yhteensä 4 760 000Riistakeskus:
Yleisimpiä välitettyjä materiaaleja hirvieläinten vahinkojen estossa metsätaloudessa olivat Trico-syönninestoaine (29 860 litraa), hirvinauhat (552 km) sekä maataloudessa sähkö- ja metalliverkkoaidat
(59,6 km ja 7,9 km). Lisäksi erikoisviljelyksien suojaamiseen hirvieläimiltä oli ahkerassa käytössä Scarey Man -pelottimia 36 kappaletta.Nyt kun pakkaset alkavat ja Tricot on ruiskutettu, kannattaa varautua tulevaan. Ei kannata jättää Tricon hankkimista viimetinkaan ensi syksyyn. Kannattaa olla varastossa pari pönttöä ylimääräistä toimitusvaikeuksien varalta. Nyt joka ukko tilaamaan heti viisi pönttöä lisää.
Ruotsin tilanne ei tähän ketjuun kuuluisi, mutta korjaan kuitenkin tämän harhalaukauksen:
”Hirvien määrä pinta-alayksikköä kohti on Ruotsissa tuplat Suomen lukuihin verrattuna…..Vahingot ovat yllättäen vähentyneet ,kun männynviljelyn osuutta on lisätty.”
Uskommeko edellistä kommentaattoria vai Ruotsin metsäkeskuksen tuhoraporttia vuodelta 2022?
Viimeisen taimikkoinventoinnin 2019-2021 mukaan mäntytaimikoiden syöntituhot ovat 2000-luvun ennätystasolla.
Etelässä ”Det är en rekordhög nivå på 2000-talet.”
Muualla:”.. vilket också är historiskt höga nivåer.”
”I Skogsstyrelsens återväxtuppföljning som utförs fem år efter avverkningen, registreras också betesskador. Medelvärdet av de tre senaste årens inventeringar (2019˗2021) i Götaland visar att 18 procent av tallarnas huvudstammar är toppbetade på det senaste eller näst senaste toppskottet. Det är en rekordhög nivå på 2000-talet. I och med att tallplantorna i normalfallet är mellan 10 cm och 100 cm vid denna tidpunkt (beroende på bonitet, föryngringsmetod och planteringstidpunkt) kan det antas att rådjuren står för den större delen av skadorna i södra verige. I Svealand och Södra Norrland är skadorna 15 procent respektive 11 procent, vilket också är historiskt höga nivåer. I Norra Norrland har betesskadorna i återväxtuppföljningen legat stadigt kring 5 procent sedan 2010.
Haastattelin mennä viikolla metsästäjiä. Paljon on kuulemma hirviä ja paljon tulee jäämään vaikka luvat käytetään.
Taimikkotarkastus johti Tricon käyttöön. Siellä oli kohtia, joissa ei ole vara katkaista enää yhtään latvaa, muuten tulee aukkoja. Eli niille riskikohteille suihkaus Tricoa latvakasvaimeen. Pelkästään latvaan, vaikka olisi kolmemetrinen, toivottavasti riittää.
Ruiskutuksen tein halvalla akkukäyttöisellä reppuruiskulla, jolla olen ruiskuttanut kaikenlaisia vesiliukoisia aineita. Hyvin kulki Trico läpi, lentää vaikka parin metrin päähän, tuottaa neljän barin vakiopaineen ja pumppu käy ainostaan liipasinta painaessa.
Laittaisin sopivaan kohtaan kamiinan ja tehokkaan rakennuspuhaltimen kierrättämään vapaassa tilassa sen lämpöä, ilman erillistä koppia, enkä sulloisi pieniin putkiin ylös. Lämpö ei katosta putoa alaspäin.
Joka tapauksessa puhallin tarvitaan. Ei liene kynnyskysymys, jos puhaltimen teho on suurempi kuin kanavapuhaltimen, jotain 100W-500W (0,1 – 0,5 kWh). Sekin teho muuttuu lämmöksi ja kierrättää ilmaa noin 5000-10 000 mottia tunnissa, eiköhän leviä joka nurkkaan. Google kuvahaulla ”rakennuspuhallin” löytyy monen kokoista ja hintaista pelkkää puhallinta.
Silmiin sattui esim tällainen, Virtasen kaupassa 175€
Tekniset tiedot:
Ilmantuotto: 6600 m3/h
Tuulettimen Ø: 508 mm
Puhallinnopeuksia: 3
Teho: 98 / 110 / 125 W
Jännite: 230 VValmiita kompakteja pakettejankin on, joissa ilma imetään tai puhalletaan kamiinan vaipan läpi, mutta lienevät hinnakkaita.
https://lvi-viro.fi/siirrett%C3%A4v%C3%A4-l%C3%A4mminilmakehitin
Löytyykö talvella kotoa kipinämikko pitämään tulta yllä?
Tätä kirjoittaessa halliin on tullut välisenä. Sitten kai aukko väliseinään ja puhallin siihen ja toinen aukko josta ahdettu viilentynyt ilmaa palaa takaisin hallin siihen puoleen, jossa on kamiina. Ehkä avoin väliovikin riittää, jos laittaa puhaltimen oviaukkoon.
Tolopainen on oikeassa, jos ei ole kiire, nykyinfralla pärjää eläkeläinen.
Hidas lataus on tapa ladata sähköautoa latauskaapelilla normaalista kotipistorasiasta. Tarvittava ohjauselektroniikka on latauskaapeliin asennetussa ohjausyksikössä.
Hitaan latauksen standardin mukaan latausvirta pitää rajata kahdeksaan ampeeriin, jolla saadaan 1,8kW teho (230v x 8A) mikä tarkoittaa karkeasti 100km ajomatkan latausta noin 10 aikana.
Mennään takaisin sinne mökille, jossa ei ole verkkosähköä, vaan aurinkösähköjärjestelmä. Jos sinne on myyty 1,8kW tehoinen aurinkosähköjärjestelmä, se ei suinkaan tarkoita, että sillä voisi ladata sähköautoa.
En omista sähköautoa enkä aurinkosähköjärjestelmää, mutta inverttereistä on näppituntumaa. Myrsky vei sähköt ja nopeammat hamstrasivat aggregaatit kaupoista. Näytti, että katko venyy pitkäsi, kuten kävinkin, lähes viikoksi. Huushollin kaksi pakastinta piti pelastaa. Löysin IKH:lta 12V/230V invertterin teholtaan 300W, eli tämä auton akun perään. Pakastimien liitäntäteho on noin 100W.
Ei kuitenkaan käynnistynyt pakastin. Pakastimen kompressori ottaa niin suuren käynnistysvirtapiikin/tehon, että invertteri menee polvilleen, kytkee kaiketi jonkin suojapiirin päälle. Sen invertterin laitoin hoitamaan valaistusta ja 200W lamppuja sen perässä toimi hyyvin, myös pihavalo naapurien kiusaksi. Ei sieltä kuulunut aggregaatin pörinää, mutta valot paloivat???
Invertterityyppisestä aggregaatista on myöhemmin sama kokemus. 2,2 kW invertteriaggregaatilla ei käynnistynyt 1,8kW paineilmakompura.Onneksi löytyi toinen 600W invertteri, jolla pakastimet lähtivät hyrräämään, keittiöstä tuli aplodit. Vanhaa toyotaa piti muistaa käyttää välillä ja laittaa vanhan manuaalisen nokka kohti alamäkeä, jos lipsahtaa akku tyhjäksi, niin saa mäkistartilla käyntiin.
Varmaankin säätöä sadaan lisää kun nordpool laajennetaan europooliksi, koko euroopassa ei ole tyyntä ja kylmää yhtäaikaa. Pakkohan meidän johonkin europooliin liittyä, että tämä tuleva ylimäärä saadaan johonkin.
https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet_2022-1.pdf
Tärkeintä lienee kysyntäjousto, joka saadaan aikaan sillä, että kaikki pakotetaan pörssisähkösopimukseen. Sähköpulapiikkissä kahden euron kWh hinta pitää kiukaat kylminä samoin muun ei välttämättömän.
Jos sähköautot yleistyvät niiden akkuja voidaan hyödyntää, jos latausliitäntä on kaksisuuntainen. Kun sähköpulapiikissä tajotaan parempaa hintaa verkkoon päin ”palautettavasta” sähköstä, kuin lataussähköstä, niin turhat ajot saattavat jäädä ja tienataan pitämällä latauspistoke kiinni. Kasaamalla vanhoja sähköauton raatoja pihalle, siitä voi joku romurane kehittää itselleen sähkövarastopisneksen.
Ylituotannon aikana sähköä voidaan varastoida vaikka lämpönä kuumentamalla hiekkakasaa. Sellainen oli jo jossain kokeilussa. Metsälehden serverikin voidaan pysäyttää sähköpulapiikin aikana, somepaasto tekee hyvää. Vain mielikuvitus on rajana.
Aurinkopaneeli tuottaa itse tasasähköä, joka muutetaan invertterillä sähköverkossa käytettäväksi 230V vaihtosähköksi. Invertteri kytkee aurinkopaneelit suoraan kiinteistön sähköverkkoon ilman akkuja.
Aurinkoiseen aikaan voidaan sähköautoa ladata kiinteistön pistorasiosta auton mukana tulevilla hitaan latauksen hippuloilla omalla halvalla aurinkosähköllä.Jos mökille ei tule verkkosähköä, menee vähän eri tavalla. Ei aurinkopaneeleja voi kytkeä suoraan sähköauton lataustöpseliin.
Mökin aurinkopaneelit on kytketty akkuihin lataamaan niitä, jotta sähköä saadaan pimeään ja pilviseenkin aikaan niistä ladatuista akuista. Jos mökillä käytetään 230V laitteita, niin akun perässä on se invertteri, joka muuttaa akkusähkön 230V:ksi.Tällä akun jälkeen olevalla 230V invertterillä voidaan taas ladata samoilla hitaan latauksen hippuloilla sähköauton akkua, mökin aurinkosähköjärjestelmän pistorasioista. Edellyttäen, että mökin aurinkosähköjärjestelmän akkujen kapasiteetti on riittävän iso ja akkujen perässä oleva invertteri riittävän isotehoinen potkaisemaan latauksen käyntiin. Vaatii suht tömäkän järjestelmän. Jos on ajateltu vain jääkaapin, telkkarin ja valojen käyttöön, vois tulla savumerkki….jos jotain tulee.
Tämmöttis näkisin tilanteen sähköiskuja saaneena röpönikkarina.
Jännite: V
Virta: A
Teho: kW
Energia: kWh
