Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 3,410)
  • Planter

    Suomessa on ihan turhaan tehty turpeen osalta paniikkijarrutus. Ne Siperian helteet ovat lämmittäneet siellä suot, metaanipäästöt ovat kasvaneet järkyttävästi. Metaanipäästöt lämmittävät ilmastoa ja lisäävät metaanipäästöjä, joka lämmittää ilmastoa, joka lisää metaanipäästöjä, joka….

    Samanlaisia mekaninismeja on lähtenyt käyntiin muuallakin. Lisääntynyt lumeton maanpinta lämmittää ilmastoa, joka lisää lumetonta maanpintaa, joka lämmitää ilmastoa, joka lisää lumetonta maanpintaa, joka …

    Valtameret lämpenevät, joka lämmittää ilmastoa, joka lämmittää valtameriä, joka lämmittää ilmastoa, joka….

    Vaikka ihmisten aiheuttamat  kasvihuonekaasupäästöt pystyttäisiin nollaamaan heti, lämpeneminen jatkuu, kunnes saavutetaan jokin uusi tasapainotila, jota kukaan ei tiedä, eikä sen ajankohtaa, sillä käynnistyy myös mekanismeja, jotka vaikuttavat vastakkaiseen suuntaan.

    Fossiilisista kannattaa siirtyä uusiutuviin, mutta Suomi voisi mennä samaa tahtia kuin muutkin. Suomen suofetissi menee vähän överiksi.

    Planter

    ”Onko sillä merkitystä kuinka nopeasati metaani hajoaa ilmassa, sillä sitä tulee Suomen luonnon soilta keskimäärin joka vuosi tuon verran lämmittämään ilmakehää.”

    Näille kaasuille ei voine esittää selkeää puoliintumisaikaa ilmakehässä, mutta metaani poistuu ilmakehästä huomattavasti nopeammin kuin hiilidioksidi. Eikö silloin tarkastelun aikajänteellä ole merkitystä? Hiilidioksidia kumuloituu ilmakehään metaaniin verrattuna?

    Koska metaani hajoaa nopeasti ilmakehässä, sen lämmittävä vaikutus tasaantuu muutamassa kymmenessä vuodessa, jos metaanipäästö ei enää lisäänny. Hiilidioksidin vaikutus taas on hyvin pitkäaikainen, koska hiilidioksidi ei hajoa ilmakehässä.

    Kun ojitetaaan suo, metaanipäästön pienenemisellä tai loppumisella on nopeasti tasaantuva ilmastoa viilentävä vaikutus. Suon hiilidioksidinielun muuttumisella päästöksi ja typpioksiduulipäästön kasvamisella on ajan myötä koko ajan suureneva lämmittävä vaikutus. Kokonaisvaikutus voi aluksi olla ilmastoa viilentävä, mutta pitkällä aikajänteellä tilanne muuttuu.

    Vähitellen turpeen huvetessa kokonaisvaikutus kehittyy yhä lämmittävämmäksi.
    Jos suon ojitusta ylläpidetään ja kuivatus jatkuu ennallaan, kasvihuonekaasupäästöjen voi olettaa jatkuvan niin pitkään kuin turvetta riittää ja maaperä muuttuu kivennäismaaksi.

    Planter

    ”Suomen turpeenkäytön päästöt on jo kuitattu moneen kertaan jo tähän mennessä ja kuitataan vielä hamaan tulevaisuuteen turvemaiden ojittujen turvemaiden metaanipäästöjen nollautumisella.”

    Vetääkö Kurki nyt mutkat suoriksi moneen kertaan kuittaamisella?

    Suon ojittaminen pienentää metaanipäästöä, mutta suurentaa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä.

    Kokonaistase riippuu monesta tekijästä:

    -kuivataanko suo turpeen nostoon, pelloksi tai metsitettäväksi

    – minkälainen suotyyppi kuivataan, rehevä, karu, avosuo, räme, korpi…

    – mikä on ojitustiheys, miten paljon vedenpintaa lasketaan, metaania karkaa ojista, hiilidioksidipäästöt riippuvat vedenpinnanlaskusta..

    -miten metsitettyä suota käsitellään, jatkuva kasvatus …muokkausta?

    – mikä on tarkastelun aikajänne, metaani on huomattavasti nopeammin ”haihtuva” ilmakehän kasvihuonekaasu kuin hiilioksidi.

    jne. jne

    ps. Kurkien syysmuutto on alkanut, palataan keväällä asiaan?

     

    Planter

    Sehän on selvä, että taajamahehtaarilta tulee ravinteita enemmän kuin peltohehtaarilta, koska taajamahehtaarilla asuu kymmeniä ihmisiä tuottamassa myrkkyjä ja ravinteita.

    Planter

    Taajamien rakennusten katoilla ja pihoilla ei kuitenkaan harrasteta mätästystä, joka laittaa ravinteet liikkeelle?

    https://www.luke.fi/metsaojitus-tiukan-tarkastelun-alla-kokonaiskuva-vesistovaikutuksista-kirkastuu-tutkimuksen-edetessa/

    Planter

    ”Mitä tarkoittaa puukaupan tai puunvälityksen tekeminen verottomasti? Verot maksetaan voitosta. Jos mhy:n kulut (mm. palkat) ovat yhtä suuret kuin tulot, veroa ei mene senttiäkään. Onko silloin puukauppa tehty verottomasti?”

    Tarkoitin esim. tällaista tapausta. Mhy Lounametsän omistama Lounapuu tekee ihan kohtuullista voittoa. Ay-liike omistaa Kojamoa ja saa Kojamosta saamansa voitot yleishyödyllisenä verottomina. Onko Mhy  yleishyödyllinen ja saa voitot omistuksistaan verottomina. Mhy on (leikisti) edunvalvoja siinä kuin muutkin yleishyödyttäjät.

    https://lounapuu.fi/

    Planter

    ”PS Kojamon oman pääoman tuotto oli v:n -21 puolivuosikatsauksen mukaan yli 25 % ja vieraan po:n yli 17 %.”

    Näin oli, katsoin mistä mokoma johtui:

    Kojamon mielestä sen omistamien kiinteistöjen arvo oli noussut. Se kirjasi toisella vuosineljänneksellä 370 miljoonan euron voiton ennen veroja, kiinteistöjen arvostustasojen muutoksesta. Eli tulos ja kertaluontoinen pääomantuottojen pomppu tehtiin kiinteistöjen arvostuksella, ei vuokratuloilla tai kiinteistöjen myynnillä, kassaan ei tullut kahisevaa.

    Planter

    Kojamon pääoman tuotosta oli erilaisia näkemyksiä. Tässä Kauppalehden vertailu pidemmältä ajalta. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Kojamon (sininen) vuoden 2020 tilinpäätöksessä oman ja sijoitetun pääoman tuotot olivat alle 10%.

    po

     

    ”Kojamon toimintaa voisi verrata metsärahastojen toimintaan. Verottaja suosii niitä nyt..”

    En minäkään keksi, miten verottaja suosii Kojamoa. Metsärahastojenkin verosuosiminen on vähän epäselvää. Siellä oli kai pari rahastoa, jotka olivat keksineet käyttää metsävähennystä, mutta verottaja ei ole metsävähennystä laatinut metsärahastojen suosimiseksi.

    Onko muuten MHY ”yleishyödyllinen” yhdistys, joka voi tehdä puukauppaa-ja välitystä verottomasti?

    Planter

    Potkin rautakaupassa tällaista mökkikäyttöön tarkoitettua ”paskalain” täyttävää harmaavesisuodatinta:

    Tuotekuvaus suodatimateriaali

    ”Puhdistettua lampisirppi- ja rahkasammalta – kotimainen – kaikkiin biolan harmaavesisuodattimiin – riittää 5:een suodatinlaatikkoon – vaihtoväli 100 käyttövuorokautta Biolan Suodatinmateraali on kotimaista, puhdistettua lampisirppisammalta ja rahkasammalta. Suodatinmateriaali sopii kaikkiin Biolan-harmaavesisuodattimiin. Yhdestä pussista riittää 5:een suodatinlaatikkoon. Käytön jälkeen Suodatinmateriaali voidaan käyttää maanparannukseen tai kompostoida. Suodatinmateriaalin vaihtoväli on 100 käyttövuorokautta. Rahtipaino (kg): 10,00”

    Tuotekuvaus suodatinpönttö

    ”Biolan Harmaavesisuodatin Basic
    Kätevä käyttää, helppo huoltaa!
    puhdistamo vähäisille pesuvesille
    kapasiteetti 250 litraa vuorokaudessa”

    10kg säkillisellä suodattaa siis 100×250 = 25 000 litraa. Luulisi, että sammalten kasvupaikallakin pystyisi jotenkin sammalia hyödyntämällä suodattamaan valumavesiä?

    Planter

    Kojamo ei ole ”yleishyödyllinen”, mutta sen suurimmat omistajat (Ay) ovat ja saavat tulonsa Kojamosta verottomina.

    https://yle.fi/uutiset/3-11811834

Esillä 10 vastausta, 481 - 490 (kaikkiaan 3,410)