Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Tulee vaan mieleen, että paljonko ilmasto lämpiää muualla, jos golf-virta ei käy jäähtymässä pohjoisessa ennen paluutaan etelään.”
Niinpä. Mahdollinen golf-virran muuttuminen ei vaikuta mitään ilmaston lämpenemiseen tai viilenemiseen, ainoastaan lämmön ja sateen jakautumiseen maapallolla… ja miten sitä ei kukaan tiedä.
Aika hämmentävää lukea tätä ketjua, onko tottakaan. Metsänomistajat eivät tiedä mikä on kiinteistö, eivät tiedä milloin pitää tehdä tieyksiköinti, milloin tiemaksua voidaan periä vaikka liikenne ei aiheudu tien vaikutuspiirissä olevasta kiinteistöstä, että yleishyödyllinen putiikki on kiinteistöverovelvollinen. jne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinteist%C3%B6
Vero.fi:
Kiinteistöverovelvollisuus määräytyy kalenterivuoden alun tilanteen perusteella. Verovelvollinen on se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Kiinteistön omistajaan rinnastetaan omistajan veroinen haltija. Verovelvollisuus on yleinen, joten verovelvollisia ovat myös valtio, kunnat, seurakunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Kunta ei kuitenkaan suorita veroa oman kuntansa alueella omistamastaan kiinteistöstä.
”Postinkantajalle sitten kovin maksu, kun ajaa tien päästä päähän lähes joka päivä ympäri vuoden.”
Minä olen ratkaissut asian niin, että en ole sijoittanut postilaatikkoani metsäautotien päähän, jonka varrella ei ole asustusta, vaan mahdollisimman lähelle omaa taloani. Tälllöin ei tarvitse hakea postia metsästä eikä tavitse tehdä metsätielle säännöllistä talviaurausta ja hiekoitusta.
Kannattaa lukea miten tehdään yksityisteiden tieyksiköinti. Aloituksen aiheeseen liitty lähinnä tilapäinen käyttömaksu, johon voi perehtyä linkin dokumentin sivulta 42 eteenpäin. Löytyy esimerkki myös hirvenmetsästyksestä.
Ei hirvestäjille, jotka muutaman kerran syksyssä tietä käyttävät, tiemaksuja määrätä. Tilanne muuttuu jos tien päästä löytyy metsästysmaja ja/tai ruokintapaikkoja, joille rahdataan apetta säännöllisesti, tonnikaupalla, eli tiluksilla harjoitetaan hirvitaloutta. Tällöin seura saattaakin olla jopa suurin tienkäyttäjäryhmä jolloin tiekunta laskee liikennemäärän perusteella seuralle tieyksiköt.
Tällöin ei myöskään ole kyse aloituksessa tarkoitetusta tienkäytöllä hirvieläinmäärän pienentämisestä, vaan määrän ylläpidosta ja lisäämisestä.
”Minulta nimittäin loppuu kesällä puunmyynti kokonaan, kun koko tilalta tuskin löytyy kymmentä lahopuuta enenpää! Ei kait tässä muu auta, kuin lähteä puita pystyyn lahottamaan. Minkälaista menetelmää siihen suosittelette?”………………..”Ennakkoraivausta tehdessä tulee työmaa jaettua pitkällään olevien lahopuiden mukaan, kun ei ole tarkoituksenmukaista sahan kanssa pomppia isojen runkojen yli.”…..Kuinka hemmetin paljon sitä lahopuuta talousmetsissä pitäisi sitten olla?
??????????????????????????????
Eläkettä ei karttunut yksityiselläkään alle 23v.
Linkistä näkee eläkejärjestelmän voittajat ja häviäjät:
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005122519.html
Taneli, ei syyllistettä ketään, on eletty sen ajan lakien mukaan. Eläkemaksuprosentti oli alussa pieni ja työntekijöiden palkoista alettiin kerätä eläkevakuutusmaksua vasta 1993. Alkoi pienellä 3% siivulla. Suurten ikäluokkien maksamat vakuutusmaksut eivät riitä alkuunkaan kattamaan heille maksettavia eläkkeitä.
Tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta, että kaikki tilustiet, metsätiet ja kääntöpaikat tehtäisiin 25m / 76 tn rekkaliikenteen mahdollistaviksi. Maksajia ei löydy. Monilla metsäteillä ei ole lainkaan raskasta liikennettä joka vuosi.
Olisiko järkevämpää, jos metsäyhtiöt perustaisivat terminaaliverkoston pikiteiden varteen, joihin kerättäisiin puutavara kevyemmällä kalustolla ja varsinainen satojen kilometrien kaukokuljetus tehtäisiin raskaalla kalustolla.
Aika löyhä yhteys tulivuorenpurkauksilla aiheeseen. Ilmastonmuutos ei aiheuta tulivuorenpurkauksia, mutta megaluokan tulivuorenpurkauksella on tietysti vaikutusta turpeen kasvuun.
Itse tarkoitin noilla ”vastakkaiseen suuntaan vaikuttavilla mekanismeilla” esim sähkötekniikasta tuttua negatiivista takaisinkytkentää. Tässä aihepiirissä esimerkiksi sitä, että turpeen poltto lisää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta sen aiheuttama lämpeneminen lisää ainakin boreaalisella vyöhykkeellä metsien kasvua ja metsäraja siirtyy pohjoisemmaksi. Hiilinielu kasvaa ja ilmaston lämpenemisellä on myös lämpenemistä hidasta vaikutus. Samantapaisia ilmiöitä tapahtuu muitakin.
Ihminenhän tämän ilmastonmuutoksen potkaisi liikkeelle pölläyttämällä kauhean määrän fossiilisia taivaan tuuliin. Nuo positiiviset, iseään vahvistavat takaisinkytkennät, joita edellisessä viestissä selitin, tekevät sen ettei ihminen enää pysty pysäyttämään muutosta. Se on kuin suojasäällä mäkeen tönäisty lumipallo. Joskus kuitenkin tulee eteen se vastamäki, johon pallo pysähtyy. Ihmisten kuitenkin kannattaa lapioida lunta pois pallon reitiltä ….jos tietää pallon reitin, jolloin pallon kasvu voi hidastua.
