Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tälläkin alueella vedottiin ”malttiin”. Tyypillisesti takaisinlaskenta korjaa käyrän loppupäätä noin 1/2 hirveä ylöspäin.
Aiemman linkin vetoomuksesta:
”Tänä syksynä metsästäjiltä vaaditaan erityistä malttia. Maakunnan kolmesta hirvitalousalueesta kaksi on jo ahtaassa tiheystavoitehaarukassa 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kolmaskin alue on enää hieman yli tavoitteen.”Koskaan ei ole päästy kyseiseen haarukkaan, kun tilannetta tarkastellaan takaisinlaskennan jälkeen. Vaikka nyt näyttäisi, että ollaan haarukassa, niin parin vuoden kuluttua huomataan, että eipäs ollutkaan. LUKE on laskenut alueellisen riistaneuvoston asettaman tavoitteen pohjalta verotussuositukset, joiden perusteella anotuilla pyyntiluvilla osuttaisiin tavoitehaarukkaan. On aika huikeaa, että riistaneuvoston hirvipomot kävelevät yli riistaneuvoston päätöksen ja vetoavat metsästäjiin, ettei kaikkia lupia käytetä, jolloin elämä tavoitehaarukan yläpuolella voisi edelleen jatkua.
”Vuonna 2020 hirvien metsävahingoista korvattiin Keski-Suomessa 60 000 euroa. Maakunnan hirvenmetsästäjiltä kerättiin samana vuonna pyyntilupamaksuina 330 000 euroa. Metsästäjät mm. rahoittivat metsäkeskuksen viranomaistehtäviin kuuluvia vahinkojen arviointikuluja 11 000 eurolla.”
Muistutetaan taas, että pyyntilupamaksuilla kerätyt varat pitäisi käyttää ensi sijassa vahinkojen korvaamiseen ja ehkäisemiseen, siis Keski-Suomessa ainakin 200 000 euroa. Vaikka vuoden 2015 lakimuutoksella osa metsänomistajille tarkoitetuista vahingonkorvauusrahoista rosvottiin hirvikannan hoitoon. Vahinkoja varmasti on tuolla summalla korvattavaksi, mutta korvausjärjestelmä on viritetty niin tiukaksi, ettei todellisia vahinkoja korvata ja osa rahoista saatiin näin palautettua riistaorganisaatiolle ”hirvikannan hoitoon”.
Riistavahinkolaki
”6 § (17.12.2015/1506)
Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin”
Riistapomojen kirjoituksesta saa käsityksen, että hirvenmetsästäjät rahoittaisivat lupamaksuilla jotain muuta toimintaa. Näin ei ole. Valtion budjettikirja kertoo näin:
Todellisuudessa metsästäjiltä vahingonkorvauksiin kerätyt ja korvauksiin käytetyt lupamaksut kattavat noin 1% arvioiduista hirvieläinten aiheuttamista, liikenne-metsä- ja viljelysvahingoista.
Keski-Suomessa rauhoitellaan jahti-innostusta. Havaintoja niukasti ja vasat ”kateissa”.
Laitoitte sitten oikein vetoomuksen jakeluun:
https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427
Lapoja voisi käyttää ”hiilivarastoina” tekemällä ne hiilikuidusta, mutta kierrätysongelma säilyy, sillä hiilikuiturakenteissa epoksihartsimatriisi lujitetaan hiilikuiduista valmistetulla matolla. Hintakin on ainakin 10-kertainen.
Naosellussa taitaisi olla hinnan ja puuttuvan teknologian lisäksi sama kierrätysongelma, nanosellu sekoitetaan johonkin muoviin ja se rakenne on taas kierrätysongelmallinen.
60-luvun elämäntapa kaikkiaan taitaisi olla aika ihanteellinen. Se höystettynä nykyisellä lääketieteellä ja netillä ilman somea.
Juu ei pysty kotimaisesta puusta tekemään riittävän lujaa ja kevyttä lapaa. Jos joskus on mahdollisuus, niin kannattaa hämmästellä lapaa ihan kosketusetäisyydellä, on huikean suuri.
Puutakin lavoissa on käytetty, balsaa, kaikkein keveintä puuta. Lapa on jonkilainen sandwich rakenne, jossa balsan tain muun kevyen rakenteen päälle on leivottu lasikuitu, jolla saadaan riittävä lujuus.
Kyllähän meillä on tämä kierrätysongelma ollut jo ennenkin, tulevaisuudessa vaan tulee isompia kappaleita kerralla, ettei saa piiloon. Taitaa olla lähes miljoona lasikuituvenettä, vanhoista raadoista melkoinen osa on vain työnnetty pusikkoon piiloon. Jos ei muuta keksitä, niin veneet ja lavat pilkotaan pieniksi ja poltetaan kaukolämpölaitoksen uunissa ja poltosta jäljelle jäävä tavara sementtiin tai tienrakennukseen.
”Pitäisi perustaa tehdas tänne Suomeen…”
Perustettiin jo 1985. Itsekin ostin hyppysellisen osakkeita, kun listautui pörssiin, mutta sitten firma myytiin Kiinaan…..tietysti. Kaikki korkea teknologia myydään pois, tänne ei jää kuin risujen katkojan rooli.
Tuo linkissä kerrottu piikiekko on se puolijohdepohja, jolle erilaiset aktiiviset elektroninen osat (siru, chip) tehdään.
https://www.okmetic.com/fi/okmetic-innovaatioita-vuodesta-1985
Teen tietoisen hyppäyksen hieman sivuun aiheesta, koska tälle ei uutta ketjua viitsi avata. Jonkunen vuosi sitten tein metsäpalstalle taukotuvan alle 10m2. Työkaluvarasto, pöytä, viilapenkki, jakkara, että saa tuulelta ja sateelta suojassa syödä eväät, terottaa ja huoltaa sahat ja säilyttää työkaluja. Ei lämpöeristystä, tulisijaa tai sähköjä.
Tein kunnalle toimenpideilmoituksen, kun ohjeissa sellainen oli. Kopin paikka karttakopioon, koko ja kuvaus kopista.
Seuraavana vuonna siitä oli päätös maksettavissa kiinteistöveroissa. Kopin alle oli keksitty rakennuspaikka 500m2, rakennuspaikan arvo on nyt 2300€. Rakennuspaikasta menee kiinteistöveroa 1,3€. Kopille muistaakseni ilmoitin toimenpideilmoituksessa jonkin arvon. Nyt verottaja on sitä mieltä, että sen verotusarvo on reilut 400€ ja kiinteistöveroa menee siitä 5€.
