Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Suomen uusi FSC on luonnosasteella ja lähetetty pääkonttoriin hyväksyttäväksi. Tämä tietysti pitäisi olla kirjoitettu niin, että siitä selviää vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Sivun 40 taulukossa, sen ympärillä ja eteenpäin sahataan oksaa, jolla metsänomistaja istuu.
https://docplayer.fi/207879676-Suomen-fsc-metsanhoidon-standardi.html
Tässä on vaan se ongelma (siis riistaorganisaation kannalta), että mitä lähemmäs 1:1 suhdetta mennään, sitä pienempi on kannan tuottavuus. Jos saalistiheys Keski-Suomessa joudutaan laskemaan 3 -> 1 tuhannella hehtaarilla, niin tulee parranpärinää Vesteriseltä. Pitäisi vastaavasti nostaa hirvitiheyttä, jotta saalismäärä säilyy kuten VS-3:ssa. Siitä taas tulee lisää parranpärinää maanomistajilta, joten nyt kaikin keinoin yritetään kätkeä hirvet.
Itse tietysti kannatan luonnonmukaista suhdetta ja määrää 1:1 / 10 000, mutta pitää olla realisti tavoitteen saavuttamisen nopeudessa.
Suuremmallakin tiheydellä 1:1 suhteella kannan vaihtelut ovat hitaita, eikä nykyisen lihantuotantomallin ”yllättäviä” nopeita heilahteluja tapahdu, se taas puoltaa pientä naaras/uros suhdetta.
Tuolla Keski-Suomessa kävi niin, että kymmenisen vuotta sitten (2012) hirvikanta oli ammuttu niin vinoksi, että paikoin neljää naarasta kohti oli tuskin yhtä urosta ja ikäjakaumakin oli mitä sattui. Silloin tuottavuuskin laskee, kun sopivaa kaveria ei löydy. Tilannetta ei lähdetty korjaamaan ampumalla ylimääräisiä naaraita vaan vähentämällä kaikkien ampumista, jolloin tilanteen korjaannuttua kanta kasvoi hurjasti (2016).
Kuvista edellä näkyy, ettei hirvistä sinänsä ollut pulaa 2012, KS-2:ssa noin 3,5 /1000ha ja lounaassa VS-3 noin 4,5 / 1000ha. Lupien leikkaamista siinä tilanteessa olen protestoinut.
Eniten harmitti, että tilanne heijastui tännekin, vaikka vastaavaa ongelmaa ei ollut.
Olin tehdä eilen ”Roksit” tämän palstan kanssa. Sen olen tiennyt, että systeemi ei siedä samaan kommenttiin kuin yhden linkin tai kuvan, jos laittaa enemmän kaikki häviää. Eilen hävisi kaikki, kun lisäsi yhden kuvan. Sitten hävisi, kun laittoi pelkän kuvan ja edelleen hävisi kun laittoin pelkän tekstin.Eli ihan kaik män.
Anneli ehti näköjään lukemaan jonkin tekstin ja vikkeläsormisena kommentoimaankin. Yksi pelkkä tekstikommentti hävisi, oli ollut muutaman tunnin jossain ja tuli takaisin vähän eri näköisenä ainakin fontti oli muuttunut. Kuvissa oli ainoastaan kopioita Luken aikasarjoista ja teksti niiden selitystä, joten ei moderoitavaa apinavideota.
Jos tämä nyt säilyy niin tarkoitus oli kyseenalaistaa onko riistahallinnon määrittelemä tavoite naaras/uros-suhde 1,5 metsänomistajan kannalta paras, vai olisiko 2-2,5 parempi, koska sillä päästään pienempää talvikantaan samalla saalistiheydellä.
Tuolla edellä on nyt tallella kaksi kuvaa, joista näkee, että KS-2hirvitalousalueella on likimain sama saalistiheys kuin VS-3 kolme alueella.
KS-2 naaras/uros suhde on noin 2. VS-3 naaras/uros suhde on noin 1,5.
Annelille: Totta, että muukin vaikuttaa tuottavuuteen kuin naaras/uros-suhde, mutta olettaisin, ettei Keski-Suomessa pystytä metsästystilanteessa erottelemaan aikuisista naaraista tuottavia ja vähemmän tuottavia yksilöitä vaan määräävää tekijä on naaras/uros-verotus.
Suorittavalle portaalle: Metsästyksen dynamiikan asiantuntija kommentoi edellä, ettei sellaista neroa ole maailma nähnyt, joka pystyisi säätelemään naaras/uros suhdetta riistahallinnon määrittelemään tavoitteeseen. Niin on kuitenkin tapahtunut ainakin yli kymmenessä hirvitalousalueessa, joten on mahdollista.
No kysytään kumpi on metsänomistajan kannalta parempi, hyvin tuottava vai vähemmän tuottava kanta, jos vaatimuksena on tietty saalistiheys…. sensuuri varasti kuvien yläpuolelta siinä jo näkyneen tekstin!
Ajatus lyhennettynä oli tämä. Männyn kasvattaja saattaisi tykätä mahdollisimman tuottavasta kannasta (Keski-Suomi) ja suuresta naaras/uros-suhteesta, jossa pienemmällä talvikannalla saadaan sama saalis.
Nostaisin esille tällaisen asian, josta en ole itse ainakaan nähnyt missään pohdiskelua. Jos hirviä on pakko kasvattaa, niin mikä on metsäomistajan kannalta parempi suuri naaras/uros-suhde, esim Keski-Suomi noin 2, tai pienempi, esim. Varsinais-Suomi 1,5.
Alla asiaa selventävät kuvat, tarkastellaan viimeistä kymmentä vuotta, jossa ei ole kovin suuria kannan heilahteluja. Molemmissa tapauksissa saalis 1000 hehtaaria kohti on ollut likimain sama 2-3/ 1000ha.
Keski-Suomen kannan paremmasta tuottavuudesta johtuen siellä on pärjätty talvikannalla 3,5-4,2.
Varsinais-Suomen pienemmästä tuottavuudesta johtuen samaan vuotuiseen saaliiseen on tarvittu 4,4-5,5 talvikantaTästä voitaneen päätellä, että Keski-Suomen malli on edullisempi männyn kasvattajalle kuin koivun.
Varsinais-Suomen malli on huono molemmille. Pitäisikö trofeet unohtaa ja siirtyä koko maassa Keski-Suomen malliin ja tavoitteeksi naaras/uros-suhde vähintään 2-2,5, jolloin vielä kiimakaveri löytyy.Kuten on nähty 2,5-3,0 tavoitetiheys ja 1,5 naaras/uros-suhde aiheuttaa kovaa liikehdintää juuri nyt ja hirviä yritetään väkisin piilottaa, sillä näillä lukemilla saalitiheys putoaisi johonkin 1,5 / 1000 ha paikkeille.
Tämä on tietysti välitavoite. Lopullinen tavoite tietysti luonnonmukainen suhde 1:1, joka johtaa hirvimäärään noin 10 000.
Otetaan tähän vielä kuva VS-3 vuodelta 2019, siitä nähdään, että silloin on osuttu keskelle tavoitetta. Kun verrataan tätä yllä olevaan 2021 kuvaan, niin huomataan, ettei silloin oltukaan laatikossa keskellä, sillä takaisinlaskenta on nostanut 2019 pallurarivin ylöspäin, samoin 2018, eli tyypillisesti jahti lopetetaan liian aikaisin.
