Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Tuhatta hehtaaria kohti on jätettävä elukka tai pari enemmän petojen ravinnoksi riippuen petojen määrästä.”
Aika paljon. Suomen maapinta-ala on noin 30 milj. hehtaaria, joka on jaettu 59 hirvitalousalueeseen. Siinä on tuhansia hehtaareja 30 000. Jos jätetään pedoille vuodessa 1-2, eli 1,5, niin pedoille jätetään vuosittain 45 000 hirveä. Se selittää osaltaan, että hirvimäärät karkaavat tavoitteista. Susi syö miltei pelkästään hirvieläimiä, mutta karhu ja ahma paljon muutakin.
Takaisin kohti otsikkoa. Luken lämpökartat ovat ihan havainnollisia, mutta edelleen ihmetten, että suorittanut (koska eläkkeellä) porras ja Anneli ovat sitä mieltä, etteivät metsänomistajat ja sidosryhmät tarvitse yksityiskohtaista tietoa hirvistä.
Ajatellaan vaikka sidosryhmäkokousta, jossa riistaneuvoston on ihan laissa määritellysti päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Eikö se lähde siitä, että kaikilla on sama taustamateriaali käytössä, jotta päästään yhteisymmärrykseen tavoitteista. Materiaali, johon voi ennakolta tutustua.
Riistakonsernin julkaisussa kuvattiin riistaneuvoston keskustelukulttuuria puheenjohtajan suulla näin:”Tärkeää on myös luottamus, se että käydyt keskustelut pysyvät sen pöydän ympärillä. Päätökset sitten ovat julkisia”
Minusta on lain hengen vastaista ja väärin, ettei sidosryhmille jaeta mitään tietoa päätöksen taustoista, nuijitaan vaan pöytään niitä yli 4/1000ha tavoitteita. Jos kokoukseen osallistujista tehtäisiin lämpökartta, niin päät punottaisivat.
Mitä jos hallitusneuvotteluissa se valtiovarainmisteriön korkea paperipino, selvitys talouden tilasta, jaettaisiin vai osalle puolueita, osa saisi pureskella kynsiään, pidettäisiin tärkeänä etteivät kaikki pääse samaan pöytään neuvottelemaan. Sitten ilmoitettaisiin päätös hallitusohjelmasta, johon ovat sitoutuneet nekin puolueet, joille ei ole jaettu tietoa eivätkä ole pääseet vaikuttamaan.
Riistakeskuksen hirvitietokantaan on kerätty keskitetysti kaikki oleellinen tieto. Riistaorganisaation itse tuottama, mutta myös muiden tuottamaa. Luken tuottamaa tietoa ja Metsäkeskuksen tuottamaa metsävahinkotietoa. Eräänlainen tiedon solmukohta.
Tuon sivun 3 linkin tuottama tieto pitäisi tietysti ohjautua riistakeskuksen hirvivahinkorekisteriin. Kun tietokantaan kerätään metsästäjien hirvihavainnot, niin miksi ei kerättäisi metsänomistajien hirvivahinkohavaintoja. Niiden pitäisi sitten sattua samoille kylille.
Tuohan on äärimmäisen helppokäyttöinen työkalu. Metsäkeskukselta menee sinne tietoa hirvivahinkoilmoituksista, joilla on haettu korvausta. VMI:n tuottaman hirvivahinkotieto piti myös liittää hirvivahinkorekisteriin, sitä en tiedä, onko näin tehty, kun ei pääse katsomaan.
Tiedonmurusia hirvivahingoista löytyy sieltä täältä Luken ja Metsäkeskuksen julkaisemista tiedoista. Kolarikarttoja löytyy esim Rambollin. Mitkään näistä eivät kuitenkaan ole suoraan riistakeskuksen hirvitietokannasta, hirvivahinkorekisteristä, mistä löytyisi, tai pitäisi löytyä kaikki koottu tieto ”yhdeltä luukulta”. SRVA kerää kolaritietoa ja riistakeskus jakaa sitä rajoitetusti ulos, näiden toimijoiden kautta tietoon pääsee käsiksi, mutta ei suoraan riistavahinkorekisteristä.
On tämä ainutlaatuinen julkishallinnon toimija, kun mikään ei ole julkista. EU:n saavutettavuusdirektiivikin taitaa vaatia, että tällainen julkinen palvelu on kaikkien saavutettavissa. Ehkä se ei koske metsänomistajia?
No nii, taas on keskusteluketju käännetty otsikon aiheesta susiin.
Jesse! Sormesi kulkevat nopeampaan kuin ajatus, mieti 8 sekuntia, ennen kuin kirjoitat ja avaa jokin ketju ”keskustelemme susista”. Laskeakin osaat jos olet kauppias…..jos maltat.
En ole periaatteesta aina eri mieltä suorittaneen portaan kanssa, tässä hän on oikeassa. Vuodessa kaadetaan 150 000 hirvieläintä, koska kanta edelleen kasvaa se tarkoittaa, että keväisin syntyy vasoja enemmän kuin vuodessa eläimiä kaadetaan. Vaikka 300 sutta söisi vuodessa 150 000 pelkkiä vasoja, että saisivat yksin pidettyä kannan kurissa, niin on siinä urakkaa. Tarkemmin voit laskea eläinten painojen ja vaikka arvion mukaan, että susi syö 3kg lihaa ja vähän luitakin päivässä.
Heitetään nyt tarkemmin laskematta vaikka arvio, että sudet syövät vuodessa 1000 hirveä ja 2000 valkohäntää, niin ollaan oikeilla hehtaareilla ainakin desimaalipilkku on kohdallaan.
Jos koko maa muutettaisiin Suomistone kansallispuistoksi (nyt vasta 30% ollaan muutamassa), niin pitkällä aikavälillä tietysti suurpetokanta kasvaisi niin suureksi, että hirvieläinkanta ja suurpetokanta löytäisi tasapainon Yellowstonen tapaan, ei kuitenkaan liene realistinen lähestymistapa….muiden kuin vihreiden mielestä.
Seuraavassa viestissä takaisin aiheeseen digitaalisen hirvieläintiedon käyttöön kannan säätelyssä.
Tässä Visan pyytämä palvelu, jos ovat tehneet tuhoja, sitä en tiedä käytetäänkö tuloksia mihinkään.
https://survey123.arcgis.com/share/79e990328ac2400986df26e7c7af5653
Suorittanut porras edellä pyysi kurkkaamaan hirvitalousalueen Varsinais-Suomi 2 tilanneta. Hirviä on tosiaan oikein hyvin, tässä kertauksena katsaus.
Hirvikannan hoitosuunnitelma:
Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin. Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitä.
Riistaneuvoston on päätettävä tavoitteet yhteisymmärryksessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Erityisesti tulee varmistaa maa-ja metsätalouden sekä liikennevahinkojen kannalta keskeisten sidosryhmien osallistuminen.
Vuosittain alueellinen riistaneuvosto kutsuu samat tahot koolle.MT 04.04.2016: ”Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.”
”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”
Sidosryhmien yhteinen näkemys olisi kohtuuton, joten tuli VS-2 tavoite 5,75 ja VS-3 tavoite 4,75.
Tästä on reklamoitu ministeriöön ja ministerille, joka on sanonut, että missään ei saa olla yli 3,5 / 1000 ha tiheyksiä, pyydetty josko ohjeistaisi riistakeskusta. Ministeriö, joka nimittää riistaneuvostot on kuitenkin nimittänyt sen jälkeen uudelleen saman johdon ja tavoitteet ovat edelleen näillä alueilla viiden vuoden jälkeen yli 4/1000 ha. Näin meillä!
Onko ihmisellä useita selkärankoja? Meillä on menossa Suomen metsätalouden kannalta supertärkeät neuvottelut EU:ssa.
Painottaisin vielä sitä puolta, että julkihallinnon toiminnan pitää olla avointa ja läpinäkyvää. Se estää ennakolta epärehellisiä, valitettavasti niitäkin on, käyttämästä järjestelmää hyväkseen.
Väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi kansalaisten ”ihollekin” tullaan hyvin lähelle, esimerkiksi julkistamalla vero- ja omaisuutietoja. Sillä torjutaan kaikenlaisia väärinkäytöksiä.
Jos vaikka naapurin keskituloinen kunnanvaltuutettu alkaakin ökyillä ja kiiloottaa mersua pihalla, niin voi tarkistaa, onko tehnyt osakekauppoja, saanut perinnön tai muuta extraa. Joskus on löytynyt, ettei ole mitään, mutta on ajanut rakennusyhtiön uuttaa kaavaa sinnikkäästi läpi ja jostain on tupsahtanut ylimääräistä valuuttaa tilille.
Joku, oliko se Kärkkäinen, on lanseerannut sellaisen hauskan termin kuin ”hirvimafia”. Sellaisesta ei meillä ole vielä mitään havaintoja, mutta ei ole poissuljettu, että se rantautuisi joskus Suomeenkin.
Mihin se alkaisi levittää lonkeroitaan? Veikkaisin, että riistahallinnon yläpäähän asemaan, jossa pääsisi pieneen piiriin, joka hallinnoi suljettua tietokantaa ja jolla on editointioikeudet. Mustaan aukkoon, johon muilla ei ole mitään asiaa kurkkimaan. Siellä olisi helppo vetää kotiinpäin ja säädellä lukemia, joista Luke laskee hirvikanta-arviot, kuten hirvihavaintomäärät, mikä taas vaikuttaa hirvenpyyntilupien määrään.
Meillä on onneksi nuhteettomat, rehelliset ja yhteistyökykyiset hirviherrat, mutta koskaan ei tiedä millaiseksi tämä maailma muuttuu, puhutaan jo varautumisesta rakentamalla aitaa rajalle.
”Mitä käyttöä yksittäiselle metsänomistajalle on esim. kolarikartoista tai naapurin kärsimistä hirvivahingoista.”
Mitä haittaa on, jos ne laitetaan halukkaiden saataville?
Palautetaanpa mieliin tapahtuma muutaman vuoden takaa. Joku oli lähdesuojan piirissä syöttänyt Metsälehdelle uutisen, että ”Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla” Kyse oli vuoden 2016 metsästyskauden jälkeisestä kannasta. Kun katsomme takaisinlaskentojen ja muiden korjausten jälkeen tilannetta. Käyrä joka hipoi alhaisinta tasoaan 80 000 hirven rajaa kävikin vuosikymmenen huipussa ainakin 105 000:ssa.
Sen verran pahoitin silloin mieleni, että ”haukuin” Metsälehdenkin, koska olin täysin varma, että uutinen oli ankka.Pyysin silloin erätalousyksiköstä Varsinais-Suomea koskevat tilastot, joilla arvioon oli päädytty. Esimerkiksi kolarikartta ei pitänyt yhtä muiden toimijoiden tiedon kanssa. Oli virheitä. Riistakeskuksella ei liene intressiä etsiä ja korjatá virheitä, jotka saavat hirvikannan näyttämään pienemmältä kuin se todellisuudessa on, siksi tietojen pitää olla läpinäkyviä.
VS2:ssa ”on hirviä hyvin”, vieläkö pitää kerrata miksi?
*****************************************************
Valtiovarainministeriö / avoin data
”Julkishallinnolla on hallussaan huomattavat tietovarannot. Helpottamalla niiden käyttöä voidaan lisätä tämän tietopääoman arvoa, luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, tutkimukselle ja koulutukselle, kehittää parempia palveluja kansalaisille ja parantaa päätöksentekoa, tehostaa hallinnon toimintaa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä.
Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Julkiseen tietoon kaikilla on pääsy, eli ihmiset pääsevät lukemaan tietoja esimerkiksi verkkosivuilta tai kaupungin kirjaamosta. Avoin julkinen tieto eli avoin data puolestaan tarkoittaa sitä, että kansalaiset ja yritykset voivat käyttää tietoja omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa.
Kenenkään yksityisyydensuoja tai yleinen turvallisuus ei saa vaarantua dataa avattaessa. Datassa ei saa olla esimerkiksi henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.”
Metsänomistajaa lähinnä olevista julkishallinnon toimijoista avointa dataa jakaa esimerkiksi metsäkeskus ja maanmittauslaitos.
Riistakeskus on julkisoikeudellinen laitos, joka voisi ja jonka pitäisi jakaa avointa dataa, koska hirvien määrä ja liikkeet eivät sisällä henkilötietoja ja liikesalaisuuksia, kuten joku edellä yritti esittää.
Annan vastaukset puolestasi, ettei tarvitse jatkaa, nämä on poimittu järjestyksessä tästä ketjusta:
Toimiva järjestelmä ei todellakaan tarvitse asiaa tuntemattomia fanaatikkoja sorkkimaan.
Kukaan ei lopulta kuuntele ,kun suhteellisuudentaju pettää.
Taas jolkotteli susi läheisen kylän riistakamerassa
Samaa mieltä Tolpan kanssa.
Uros/ naarassuhdetta ei tahdota mitenkään saada oikeisiin uomiin joidenkin seurojen sooloilun takia.
Kaikkia tarjolla olevia pyyntimahdollisuuksiakaan ei haluttu käyttää.
Kuitenkin jokainen metsästysporukka haluaa mennä metsälle jatkossakin. Yhdettömiin hirviä ei tulla ampumaan.
Hikitappien asettaminen voi johtaa myös siihen ,että kentältä annetaan päättäjien tietoon vain ”sopivia” lukuja.
Nykyistä alemmat tavoitetasot aiheuttavat varmasti osaanottajakadon metsästäjien keskuudessa. Samalla havainnot vähenevät samassa suhteessa.
Metsästykselle harrastuksena on tänä päivänä koko joukko mielenkiintoisempia vaihtoehtoja.
Jos on tehty investointeja , metsätys kaupallista ja halukkaita metsästäjiä paljon, tarvitaan vähän riistaakin.
Mitä tulee Keski-Suomen olosuhteisiin, riistaneuvosto esitti oman tilannekatsauksensa.
Ei ole allekirjoittaneen vika ,jos faktat eivät miellytä.
Hirvikolareita tapahtuu enää harvoin. Pedot ovat myös lisääntyneet ja ottavat omansa. Mitä riistaneuvoston päälliköiden olisi pitänyt tehdä toisin tiedottaessaan Keski-Suomen tilanteesta metsästäjilleen.
Tappaminenkaan ei ole pakollista.
Ei sotketa valkohäntiä tähä tarinaan.
Viimekin kaudella paikkakunnan palavereissa hirviteltiin ,että tulikohan anottua liikaa lupia.
Tänäkin syksynä osa paikkakunnan porukoista on vetänyt tähän mennessä puhtaan vesiperän vaikka saalistettavaa jahdin alussa pitäisi osua joka seuran kohdalle. Tyhjän pyytäminen on ollut ilmiönä vahvassa nousussa.
Valkohännätkin on pidetty kurissa ja määrä hallinnassa.
Mielenkiintoinen seikka ainakin näillä kulmilla on , että havaintojen määrä metsästyspäivää kohti on laskenut reippaasti kolmen viime vuoden aikana. Hirvipomojen arvio metsästyksen vaatimasta harkinnasta osoittautuu hyvin realistiseksi.
Haukkukokeiden tilanne ja riistakameroiden tuottama aineisto ennen jahtia , ovat antaneet oikeansuuntaiset viitteet siihen , mitä on tulossa.
Reaaliaikainen seuranta siirrettynä sähköiseen muotoon on ollut käytössä kaiken kattavasti vasta muutaman vuoden. Kuvassa olevasta tilanteesta on edetty iso harppaus varmemman tiedon suuntaan.
Seuraavan jahtikauden metsästettävä kanta oli enemmänkin arvailujen varassa.
Metsästäjien antamaan lukemaan jäävästä kannasta ei kannata suuremmin luottaa.
Omat kokemukseni on koottu koko paikkakuntaa koskevasta yhteenvedosta.
Millään opilla en voi väittää ,että riistaneuvoston puheenjohtajisto olisi ollut Keski-Suomen osalta väärässä.
Hirvikanta pysyy epävakaana ,jos suosituksia ei noudateta eikä luoteta järjestelmän tuottamaan tietoon.
Muutamalla seuralla saalistilasto näyttää nollaa kahden viikon metsästysyritysten jälkeen.
Jotain merkittävää on siis tapahtunut ja tätä ovat ennakoineet myös riistaneuvoston johtohenkilöt.
Riistan loistaminen poissaolollaan on tällä hetkellä suurin metsästystä rajoittava tekijä ,ei riistaneuvoston johdon julkilausuma. Tyhjästä on paha nyhjäistä.
Tämä MTK:n henkilökin kehotti pitämään välillä taukoa metsästyksestä ja puuttumaan tilanteeseen ,jos tihentymiä alkaa syntyä.
Tämä on linjassa sen kanssa ,että on kehotettu malttiin.
Hirvikantaa siellä tuskin ammutaan minimirajoille ,jotta kallis riistaliiteri ei jäisi turhan pantiksi.
Täytty sanoa , että riistaneuvoston puheenjohtajisto on ollut hyvin hajulla tilanteesta
Jos porukka näkee kuuden jahtipäivän aikana vain yhden hirven ja sekin ammutaan on kyllä esillä edellisiin vuosiin verrattuna hälyyttävä ilmiö.
Nyt hätyytellään ennätysalhaista hirvitiheyttä tällä paikkakunnalla.
Havaintojen keskiarvo valuu alle 2/metsästyspäivä muillakin kuin meillä.
Kolarienkin määrä on tippunut reilusti muutaman viime vuoden aikana.
Ja kuten jo jossakin vihjasin , olen kuullut jo useasta suusta ,että metsästystä ei ole enää välttämätöntä jatkaa.
Omalla paikkakunnallani havainnot ovat vähentyneet vastaavaan ajankohtaan verrattuna
On siis syytä varovaisuuteen M.O.T.
Tätä taustaa vasten nykyisestä hirvimäärästä kinaaminen tuntuu aika turhalta.
Eipä auta ausseissakaan kitinä liioista kenguruista ,vaikka kolareita ajetaan tämän tästä.
On kehittynyt aika hyvä perstuntuma siihen mitkä seikat johtavat mihinkin jatkossa.
Kehotan vielä kertan ottamaan yhteyttä K-S riistaneuvoston puheenjohtajistoon ,niin saat ajantasaisen tiedon nykytilanteesta ja laajemmat perustelut siihen mitä ovat kirjoittaneet. Minun on turha tilannetta ruotia.
Kysäise nyt niiltä riistaneuvoston puheenjohtajilta ja kerro tänne palstallekin.
Eikö kantti kestä ottaa luuria kouraan?
Ihmettelen edelleen ,miten ajankohtainen tiedote metsästyskauden kynnyksellä aiheuttaa tällaisen porun.
Jos ei ole kykyä kysyä asiaa suoraan kannanoton osallisilta ja tarkistaa faktat heiltä, on parempi jättää arvostelu sikseen
Ei pitäisi olla vaikeaa kysyä ajantasaista tietoa ,kun sen lähde tiedetään.
Planter ja Gla ovat kotisohvaltaan käsin luoneet epäilyksen varjon kirjoittajien tiedon luotettavuuteen. Katsellaan syksyn päätteksi , onko paikan päällä reaaliaikaisena kerätty tieto ja vai sohvaperunoiden arvaukset lähempänä totuutta.
Saalistilastoja tarkistellessa kävi ilmi ,että paikkakunnan kahden seuran tilasto näyttää vielä nollaa
Luuri kouraan . Täällä odotellaan ,mitä vastaavat.
Uskallan olla rohkea ja esittää suoraa yhteydenottoa keskustelun polttopisteeseen joutuneisiin henkilöihin , koska entistä selvemmin on käymässä ilmi , että eivät kirjoitelleet joutavia paikallisesta tilanteesta.
Havaintomäärät ovat tippuneet koko ajan verrattuna edellisen vuoden lukemiin vastaavana ajankohtana.
Jos havaintokäyrät ovat jo tässä vaiheessa kautta alempana ,kun viime vuonna kauden päättyessä ,ei millään opilla voi väittää kirjoittajien olevan väärässä .
Metsästäjät päättävät sitten omien havaintojensa perusteella jahdin kuluessa ,milloin peli puhalletaan poikki.
Kausi ei ole edes puolessa , mutta monin paikoin ihmetellään jo nyt hirvien vähyyttä.
Kolarien väheneminen näkyy heidän tiedostoissaan samoin ,kun metsävahinkojen kehitys edellisiin vuosiin verrattuna. Kun vielä syksyn lukuisissa hirvikoirien haukkukokeissa on ollut poikkeuksellisia vaikeuksia löytää hirviä, syntyi aivan riitävät perusteet suositella maltillista aloitusta.
Kirjoitus oli ajankohtaisempi ,kun saattoi arvatakaan. Tähän mennessä kertynyt havaintoaineisto puhuu vahvasti sen puolesta, että näkemys oli oikea.
Kaikkia lupia ei missään nimessä ole pakko käyttää. Lopuksi kehotetaan malttiin.
On vähän kummallista ,että asiallinen ja avoin tiedottaminen aiheuttaa joillekin vain tuskaa
Panterin arvailut voi tämän jälkeen jokainen heivata mappi ö:hön.
Jos Planer olisi perehtynyt kunnolla tilanteeseen ,olisi tämä ketju jäänyt kirjoittamatta.
Faktat eivät tue Planterin mielipidettä Keski-Suomen kohdalla millään muotoa .
Planter ei ilmeisesti ole nähnyt vaivaa perehtyä linkttämääni aineistoon. Kuullun ja luetun perusteella pitäisi normaalikärkiselle selvitä ,että taustatiedot ja lehtijulkaisu ovat täysin linjassa keskenään.
Tilannekatsaus on osoittautunut hyvin paikkansapitäväksi täällä ja monen muunkin riistakeskuksen alueella ,joiden metsästys on jouduttu keskeyttämään jo kuukauden sisällä ,kun tavoite on saavutettu.
Tässä , jos missä , on Planterille sattunut paha ohilyönti eikä todellakaan vahvista hänen näkemyksiensä oikeellisuutta. Arkisesti sanottuna lyönnin jälkeen kouraan on jäänyt sitä ”ittiään”.
Saaliit ovat toisaalla hyvin vaatimattomia ja havainnot samoin. Taukoa pukkaa meilläkin , kun vasoja ei ole eikä liioin aikuisia.
Vahingot kyllä tunnetaan , mutta tietämyksessä metsästyksen dynamiikasta palstalaisia vaivaa melkoinen vaje tiedon ja ymmärryksen suhteen.
Toisaalta moni hirvitalousalue (lähes puolet)on saavuttanut tavoitehaarukan jo kuukauden kuluessa jahdin alkamisesta . Lopettaminen tai vähintään tauko on siitä seurauksena.
Näkyi omakin kuntani usean naapurin ohella olevan ko listalla ja listan ulkopuoleltakin tuli viestejä ,että jahti keskeytetään huonon hirvitilanteen takia. ”Hirvipäälliköt ” olivat siis oikeassa. Malttia kaivataan.
Ei käytetty edes kaikka tarjolla olevia lupia, vaikka ”palstan viisaat” väittivät lupia olevan liian vähän. Toisaalla hirvi oli rauhoitettu useita vuosia .
Paikkakunnalla ,jossa asun ,on tehty kokonaista yksi vahinkoilmoitus kuluvan vuoden aikana.
Olen kuullut samaa muualtakin ja jotkut tarkastajat kirjaavat ilmoitetun vahingon vain siksi ,että ilmoittajalle ei tulisi paha mieli joutuessaan maksumieheksi.
Varovaisuusperiaate on metsästyksen keskeisin periaate.
Otetaan saalista vain varovasti omiksi tarpeiksi ,jos luonto suo.
En jaksa olla edelleenkään ihmettemättä porua ,joka on aiheutunut ”riistapomojen” tilannekatsauksesta. Päivä päivältä on käynyt ilmeiseksi ,että kannanotto oli paikallaan. Moni seura on keskeyttämässä jahdin ei tilannekatsauksen takia ,van sen ,että hirviä ei yksinkeraisesti ole metsästettäväksi.
Taitaa sitä vaahtoa löytyä enemmän noiden kestovalittajien suupielestä.
Niin paljon olosuhteet ovat muutamassa vuosikymmenessä kehittyneet hirville otolliseen suuntaan. Ravintotesurssit ovat ruhtinaalliset.
Poliisitkaan eivät saa kaikkia rikollisia käpälälautaan ,vaikka kuinka yrittävät .
”No …sen haastattelun voi kehitellä eri otsikolla samalle aukeamalle .”
Minä en näe tarvetta millekään haastattelulle. Ei Metsälehti ole mikään valtakunnansovittelijan toimisto, jossa eri näkökantoja sovitetaan yhteen ja tullaan ulos yhteisellä julkilausumalla.
Jos pistetään vastakkain Vesterinen ja Tiirola ja haastattelijaksi nuori kokematon toimittaja, niin pisimmän korren vetää porukasta vanha toimittaja-kettu Vesterinen, siinä sivussa selittäisi vielä tietokantajutun sekaisin samalla aukeamalla. Ei saa päästää eläkeläistä toimituksen ovesta sisään:)
Metsälehti näkemykseni mukaan esittää aika hyvin eri osapuolten näkökannat ja lukijat siten tekevät omat tulkintansa, näin kai vastuullisessa journalismissa tehdään.
Juttujen aiheet tietysti valitsee Metsälehti meistä välittämättä. Itse annoin vain vinkin epäkohdasta johon olen törmännyt.