Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kuinkas sattuikaan, katselin eilen otsalampun valossa kuusikauppiaan kuuset läpi ja vähän haastattelin myyjää. Kuuset olivat 10-12 vuotiaita,
3-5 vuotiaasta lähtien leikataan tyvestä alaoksia pois, typistetään latvaa ja oksia, vuosittain, kaksikin kertaa vuodessa. Kesällä, heinä-elokuussakin. Osa kuusista kasvatetaan pellolla, osa metsikössä, lannoitetaan. Monet oletetut riskitekijät täyttytyvät, mutta mustakorosta ei ollut mitään havaintoa.Asia on niin vakava, että uskon metsänomistajien halukkaasti auttavan asian selvittämisessä. Tutkijoita emme ole, mutta taustamateriaalin keräämisessä meistä voisi olla suuri apu.
Jos esim. Metla tekisi nettiin kaavakkeen, johon metsänomistajat voisivat merkitä omat havaintonsa, niin voisi saada varsin kattavan taustamateriaalin.
Monet eivät ole halukkaita kirjoittamaan mitään kuvauksia, mutta rasti ruutuun valinta olisi helppo.
Ruksattavia/valittavia asioista esim:
-kasvupaikka, tyyppi, lannoitus jne.
-taimikon ikä
-taimien alkuperä
-puiden keskikorkeus
-taimikon tiheys kpl/ha
-koron ilmaantumisvuosi
-millä korkeudella
-vaivaako kosteus, kuivuus, muut poikkeukselliset sääolot / milloin
-milloin taimikonhoito tehty, vuosi, vuodenaika
-myyrätuhot, vuodet
-ahava, vuodet
-muut havainnot runkojen vioittumisesta, halkeilu, hyönteisvioitus..
-vioittumisen ajankohta vuodenaika
-esiintyykö lähiympäristön puustossa koroa, millaisissa puissa
-esiintyykö luontaisesti syntyneiisä taimissa
jne. jneKaikkea ei ehkä ole muistissa, mutta listan asioita voisi tarkkailla tulevaisuudessa, joten jatkossa saisi kattavampaa materiaalia.
Jospa sieltä löytyisi jonkin yhteinen tekijä tai yhteisiä tekijöitä kaikille tuhoalueille?
Valokuviakin voisi tarvittaessa laittaa liitteeksi
Myyrä on kyllä viheliäinen tuholainen taimikossa, mutta vielä en ole ihan varma voiko mustakoron laittaa suoraan myyrän piikiin.
Myyrähän tekee vauriot taimiin talvella, (ainakin minun taimikossani)
Sieni-itiöt leviävät kesäaikaan ilman ollessa lämmin ja kostea. Eivätkö talven jyrsinnät pihkaannu ja kylesty kesäksi, eivätkä niihin enää itiöt silloin tartu?
Väittävät ettei juurikäävän itiötkään leviä talvihakkuussa.
Pitäisikö vaurio taruntaa varten kuitenkin syntyä kesällä?Edellisen arveluni, että mustakoro voisi levitä taimien mukana uudistusalalle, perun.
Jos sitä ennestään esiintyy alueella, ei tarvita levittäjää.Uusi arveluni on, että taimet voivat olla kasvatettu esimerkiksi ”Virolaisista tarjoussiemenistä”, eikä kanta ole yhtä kestävää, kuin
vuosituhansia paikalla itse jalostuneet taimet. Niistä ovat jääneet henkiin vain paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet. Ihmisen jalostamissa nopeakasvuisissa taimissa voi olla haittapuolena huono tautien kestävyys?
Esiintyykö koroa myös luontiasesti syntyneissä taimissa? Se voisi antaa jotakin osviitta, onko taimella osuutta asiaan.Nyt tosin olosuhteetkin ovat alkaneet muuttua aika rajusti.Taustalla saattaa olla monia tekijöitä, eikä vain yksi.
Tartuntakohdan tekijöitä on varmaan paljon hyönteisistä hirveen ja metsurikin taimikonhoidossa vetää taimia 30…40cm cm kantoon, jolloin tumppiin jää muutama oksa ja säilyy hengissä hyvänä kasvualustana sienille.
Minusta tärkeämpi kysymys on miten ne sieni-itiöt ovat sinne taimikkoon tulleet, jos lähiympäristössä ei ole koroa esiintynyt?
Jotta ehkä pystytään estämään sen leviäminen.Kun uudistetaan ja istutetaan kuuselle, niin yllättäen ilmestyykin mustakoro.
Se taimi on jotenkin avainasemassa:
-ovatko sieni-itiöt tulleet taimen mukana?
-onko kuitenkin koroa esiintynyt jotenkin ”piilevänä” ympäristössä?
ja uusi taimimateriaali ei ole ”koronkestävää.”
-esintyykö mustakoroa lähiympäristön ensiharvennuskuusikkoiden kolhituissa puissa? Jos ei niin ongelma on taimissa?Jos sieni-itiöt kulkeutuvat kaukaa ilman mukana niin ongelmna luulisi leviävän suhteellisen tasaisesti eikä hyppivän laikuttaisesti?
Onpa pelottavan näköinen tauti.
Katselin levinneisyyskarttaa, oli kuin haulikolla ammuttu Savoon. Ei kuitenkaan yhtenäistä aluetta. Miten se leviää pitempiä hyppäyksiä?
Tuskin pienten hyönteisten välityksellä tai tikkojen nokassa vaellusten aikana?Tuli mieleen, että olisiko mahdollista, että joku paikallinen taimitarha olisi tartunnan lähde?
Se selittäisi tuollaisen levinneisyyskuvion. Jos taimitarhan kasvualustassa tai taimimateriaalissa olisi tai olisi ollut sieni-itiöitä, ne leviäisivät tehokkaasti maakunnan uudistusaloille. Uudistusaloilla on paljon murjottua aluskasvillisuutta, jossa elellä ja siirtyä myöhemmin kasvatettavien taimien haavaumiin.Olen tällaisena vanhana jääränä suhtautunut tosi nihkeästi muotiasioihin, nyt vaimo sai kuitenkin käännettyä pääni.
Käytiin Pariisin muotiviikoilla Plais de Tokyo areenalla tutustumassa ensi kevään taimimuotiin.Taimiwalkilla ihastuimme ”kuusi 1v keskipaakku” malliin. Malli oli solakka, helakan vihreä, kauniisti laskeutuvat helmat, kerrassaan ihastuttava.
Keskustelimme asiasta vielä Forelia muotilehden toimittajien kanssa. Hekin vakuuttivat, että tämä on ehdottomasti ensi kevään trendi-taimi. Voidaan käyttää vapusta juhannukseen, miksei, sään salliessa, vielä syksylläkin. Päädyimme lopulta tilaamaan 6000 kpl.
Vaimon kanssa näimme jo sielumme silmillä ensi kevään tapahtumat. Me uuttutta kiiltävin istutusputkin istuttamassa kevään muotimaailman huippuja ”kuusi 1v keskipaakku” taimia. Samaan aikaan naapurit yrittävät tökkiä maahan vanhoilla ruosteisilla, kitisevillä pottiputkilla violettilatvaisia räkämännyn taimia. Herrajestas sentään….nehän olivat muotia joskus 70-luvulla.
Oli muuten mahtava reissu, hotelliaamiainenkin oli niin runsas, mahtava reissu kertakaikkiaan.
Nyt vielä kirjanpito kuntoon.
Vähennykset: Taimimessut Pariisi, 2 henk. yht. 4850 eur.Aloittaja:
””Sain uuden metsätaloussuunnitelman juuri käteeni:
Alussa 2012 puuta: 5913 m3
Lopussa puuta 2022 puuta (arvio): 7490 m3
Välillä 2012-2022 suunnitelman mukainen hakkuu 160 m2/v. ””——
Tuskin hakkuusuunnitelmassa on 160 m3 hakkuu joka vuodelle. Riippuu hakkuiden ajoituksesta mitä prosentteja saadaan.
(3….8%)Esim:
Jos aloittaja on juuri ostanut metsän ja haluaa hyödyntää hakkuumahdollisuudet etupainotteisesti (jotta saa kuitattua heti osan lainasta pois. Hän tekeekin ensimmäisenä vuotena maksimihakkuut
11v x 160 m3/ v = 1760 m3
Tällöin alkupuusto putoaakin heti 5913 m3 – 1760 m3 => 4153 m3.
Tätä 4153 m3 kasvatetaan 10 vuotta ja loppupuusto on 7490 m3.
Kasvaa 80% kymmenessä vuodessa.””Metsätoimihenkilöt on koulutettu ja käsketty tekemään aina kaikki hakkuusuunnitelmat ja arviot alakanttiin. Perusteena on ollut jo kymmeniä vuosia siksi, että metsänomistajalle on surkea pettymys, jos leimikosta tuleekin 30 % vähemmän puuta / rahaa, kuin oli suunniteltu.
Eli normi on se, että puusto arvioidaan tarkastikin, mutta sitten vähennetään jopa useita kymmeniä prosentteja – jopa 70 %.””
—–
Metsäsuunnitelman tekijä kertoi, että kyseessä on puuston osalta arvio ja arviossa on aina virhettä. Hän piti 30% virhettä vielä ”normaalina” ja hyväksyttävänä.Jos arvio sattuu tahattomasti -30% alakanttiin ja siitä voidaan vähentää ”j pätkän” mukaan vielä jopa -70% ja sitten summa-arviomenetelmässä vielä -30%, niin johan on hehtaaripyssyllä ammuttu.
Itselläni on erään organisaation tekemä tilan metsäsuunnitelma ja
”Arvio metsämään arvosta”, jota aikoinaan oli tarkoitus käyttää sukupolven vaihdokseen tai tilan myyntiin.”Arvio metsämään arvosta” dokumentin pohjana on näköjään sama puustoarvio kuin metsäsuunnitelmassa.
Pahimmillaan ”arvio metsämään arvosta” voisi siis olla pielessä 85%.Puuston arviointiin on olemassa kotimainen älypuhelinsovellus, kahden ex-nokialaisen kehittämä. Otetaan älykännykällä muutama kuviota hyvin edustava kuva. Konenäkö tunnistaa puut ja laskee kaikki tarvittavat tunnusluvut PPA:sta aina kuvion puuston arvoon paikallisella päivitetyllä keskimääräisellä hintatasolla.
Googlettamalla ”Trestima” löytyy lisätietoja, esim käyttöohjeesta.
