Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Jutussa perustellaan latvomista näin:
Näkyy olevan ilmastopoliittinen näkökulma.”””
Latvominen voi ehkäistä hiilinielun pienenemistäMetsien hiilivarastoa voidaan kasvattaa hoitamalla ja hakkaamalla metsiä niin, että niiden puusto tihentyy ja järeytyy. Toisaalta kun taimikonhoidossa raivataan huonolaatuisimmat puut pois, se samalla poistaa hiiltä sitovaa biomassaa.
”Tuota hiilinielun pienenemistä voidaan ehkäistä latvonnalla. Samalla tuetaan tukeiksi kasvatettavien puiden laatukehitystä”, Reijo Pankka sanoo.
Latvonnassa hoidettavasta taimikosta ei poisteta puita kokonaan, vaan niistä katkaistaan latva. Siten huonompien puiden kasvu hidastuu ja tulevat tukkipuut saavat lisää tilaa.
Latvotut taimet jatkavat kuitenkin arvokasta hiilen sitomista. Myöhemmin ne kasvattavat uuden latvan ja ne voidaan korjata esimerkiksi energiapuuna.
Pankka on perehtynyt muun muassa ruotsalaiseen tutkimukseen latvomisesta. Hänen mukaansa toimenpide sopii kaikille puulajeille ja parhaiten varttuneisiin taimikoihin. ”Siten oli löydettävä ratkaisu latvonnan toteuttamiseksi ylhäältä käsin. Siitä syntyi idea ilmalaivasta, LoggerZeppelinistä.”
”””Raivaussahamiehet saavat vähitellen katsella sopivia asuntoautoja,
jossa voi maata röhnöttää ja katsella näytöltä miten robotti silppuaa taimia 🙂””
Liikkumisessa zeppeliini hyödyntää satelliittiteknologian paikannustietoja. Puuston tunnistamisessa auttavat laserkeilausaineisto ja muu 3D-mallinnus.LoggerZeppeliniä voidaan ohjata kameran välittämän kuvan perusteella esimerkiksi parkkeeratusta autosta. Tavoitteena on täysin automaattinen metsätyörobotti, joka hoitaa latvomisen ja vaihtaa itse akkunsa.
Pankan mukaan prototyyppi on kehitteillä. Parhaillaan hän selvittelee mahdollisuuksia laitteiden tuotantoon Suomessa.
Kyllä ensimmäinen ajatus on, että täyttä huuhaata.
Toisaalta jos 50-luvun justeeri-metsurille olisi kerrottu, että poikasi
tekee töitä koneella, joka karsii ja pätkii päivässä enemmän puutavaraa kuin metsuri vuodessa, niin hulluksi olisi leimattu.Mutta onhan se niin, ettei taimikon parhaita taimia voi valita ylhäältä päin katsoen, eikä pelkkä latvojen katkominen tunnu järkevältä taimikon hoidolta. Siihen on olemassa jo automaattinen ratkaisu….hirvi.
Tällainen viisas raati oli valinnut voittajan.
On siellä joukossa yksi metsä-sanakin, mutta ei puunjuuritasolta.”””
Sitran ideakuulutuksen tuomaristo arvioi LoggerZeppelinin ”innovatiiviseksi ideaksi, jolla on laajat käyttömahdollisuudet”. Ideat arvioi raati, johon kuuluivat edustajat Sitrasta, Tekniikka & Talous -lehdestä, Nokia Growth Partnersista, Nokiasta, Metsäteollisuus ry:stä sekä Pöyry Management Consultingista. ”””Aika monella on varmaan ajatus, että pidetään ”takametsä” pankkina eläkepäivien varalle.
Siinäkin on kyllä omat riskinsä. Eräs sukulainen näin ajatteli. Sairastui pahasti ja joutui laitoshoitoon. Ei pystynyt itse hoitamaan asioitaan. Eikä kukaan muukaan voinut eikä osannut tehdä metsälle yhtään mitään.
Verottaja kuitenkin määritteli ”metsän keskimääräinen vuotuisen tuoton”. Eli tulkitsi, että hänellä on metsästä tasainen vuotuinen
130e/ha tuotto. Koska hänellä oli tällainen tulo, olisi siitä pitänyt maksaa laitoshoitomaksuja.On muuten mielenkiitoinen tuo kuntakohtainen verottajan määrittelemä tuotto. Näkyy olevan muutamilla naapurikunnilakin 50% ero laskennallisessa tuotossa.
Löytyy googlaamalla:
Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotostaKaapeli kuuluu kaivaa vähintää 70cm syvyyteen, mutta jos tulee kallio tai kivenjärkäle vastaan, saattaa se olla matalammassakin.
Kaapeli säilyy 100 vuotta, ellei joku kaiva poikki. Puiden juurista ei ole murhetta. Jos joku tekee kaapelin yli ajouran ja ajaa siitä tuhansia motteja puuta sulan maan aikana, saattaa möyriä kaapelliin asti. Satunnainen ajo ei haittaa.Kaivinkone/mätästys/ojitus on riskipeliä kaapelin lähellä.
Kannattaa merkitä kaapeli metsäpapereihin, metsäsuunitelma-karttaan, tai jonkin karttaan, joka kaivetaan esille aina, kun metsässä aletaan tehdä hakkuita. Sellaisiin papereihin merkintä, jotka kulkevat metsän mukana.
Et ehkä muista 80-vuoden päästä, kun päätehakuualaa muokataan, että siellä on kaapeli.
Anton on kyllä syvällisesti perehtunut tähänkin asiaan. En yhtään epäile etteikö asia olisi juuri noin hänen tiluksillaan. Varmaan on siellä kaikki kivet ja kannot käännetty asia selvittämiseksi.
Jotenkin vaan vaivaa, onko mukana jokin muukin tekijä, miksi juuri Savossa tauti riehuu:
-onko Savossa myyrätuhot paljon pahemmat kuin muualla?
-onko Savossa liian suuret yhtenäiset kuusimetsät ja siksi tauti ryöstäytyy käsistä
-onko taimimateriaali ollut herkempää korolleVälillä oli pulaa kotimaisesta siemenestä. Ei sitä tiedä vaikka ”siementrokarien” matkassa olisi kulkeutunut tänne erä jotain eteläistä ”tarjoussiementä” . En usko, että esim, Virossa on kontrolli niin tarkkaa. Latvian poika on myynyt ”Mustamäen torilla” halvalla
Latvialaista siementä. Leimat päälle ja tänne.———————-
LUKEn tiedote 24.04.2015Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä virolaisten kuusialkuperien sopivuudesta Suomen oloihin. Virolaisia kuusialkuperiä on käytetty metsänviljelyssä Salpausselän eteläpuolella jo vuosikymmenten ajan. Virolainen kuusen siemen on tällä alueella hyvä vaihtoehto silloin, kun kotimaista jalostettua siemenviljelyssiementä ei ole saatavissa.
Länsivenäläisiä Pihkovan ja Novgorodin alkuperiä voitaisiin käyttää Suomen etelärannikolla. Siemenen tuonti Venäjältä metsänviljelyä varten ei kuitenkaan ole nykyisin mahdollista, koska maa ei ole mukana OECD:n metsänviljelyaineiston kansainvälistä kauppaa koskevassa sertifiointijärjestelmässä.
Latvialaiset kuusialkuperät ovat kasvaneet hyvin etelärannikon kokeissa ja paikoin sisämaassakin, mutta niiden kasvatukseen liittyy kohonnut mustakorosairauden (Neonectria) riski. Myös Valko-Venäjän ja Koillis-Puolan kuusialkuperät ovat nopeakasvuisia, mutta mustakorosairauden yleisyyden vuoksi niitä ei voida suositella käytettäväksi Suomessa.
