Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Vastaavassa VT-maastossa tein eilen taimikonhoitoa. Kuvion toisessa osassa on istutettu kuusta ja luontaisesti sekaan on ilmestynyt mäntyä. Toisessa osassa on istutettu mäntyä ja sekaan on ilmestynyt kuusta.
Makauksia ja tuoreita papanoita oli taimikossa ja männyn syönti alkanut. En minä ainakaan uskaltanut poistaa kaikkia kuusia ja jättää jäljelle varjostuksessa kasvaneita mäntyjä, ne tyypillisesti ovat parasta herkkua talvella.
Itse päätin, että teen ylimääräisen taimikonhoidon ja jätin edelleen kuusta sekaan. Poistin kuitenkin suurimpia kuusia, niin, että männyt menevät selkeästi etukasvuisina.
Pitäisikö puuntuottajienkin käyttää lakkoasetta? Se kolahtaa tietysti hetkeksi omaan nilkkaakin, mutta niinhän aina lakossa käy.
Jos kaikki kyrsiintyneet metsänomistajat irtisanovat samaan aikaan metsästysvuokrasopimukset, niin kanta on parin vuoden kuluttua 300 000, ehkä sitten tapahtuu jotain?Kyllä kiukuttaa, kun viisastellaan, että metsänomistjat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusia liian karuille paikoille.
”Virheitä” tehdään, KUN EI OLE VAIHTOEHTOA. Kaikki istutetut männyt syötiin, hermot eivät enää kestä männyn istutusta.
Lehtipuut olen raivannut pois kolmeen kertaan mäntytaimikosta, ei auta. Metsästysvuokrasopimus on tehty, passipaikat raivattu ja raportoitu missä hirvet liikkuvat.
Jos Tricoa käyttää, niin sitä pitäisi käytännössä ruiskuttaa kymmenen vuoden ajan, joka syksy. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, jos joutuu joka syksy ruiskuttamaan kymmenen hehtaaria taimikkoa. Siihen täytyy löytyä juuri oikea ajankohta ja repullinen ylimääräistä rahaa.Olen luovuttanut, hirvet voittivat.
Ei taida Skotlannissa olla tätä meikäläistä hirveä vaan vaan pienempiä hirvieläimiä kuten saksanhirviä, metsäkauriita, kuusipeuroja japaninhirviä. Siis näitä hirvieläimiä keskimäärin 15 turpaa / 100ha.
Sain erään metsäkaupan mukana mapin johon oli kerätty edellisen omistajan puukaupat. Metsänomistajana oli iäkäs leskimummo, nyt jo edesmennyt.
Hän ei ollut tehnyt ”korruptoitunutta pystykauppaa” vaan hankintakauppaa organisaation kanssa, joka oli ”metsänomistajan asialla”.
Puuta oli ansiokkaasti toimitettu monille erilaisille ostajille. Hinnatkin näyttivät ihan kelvollisilta. Sitten kuitenkin löytyi nippu papereita, joista ilmeni, että myyjälle maksetut hinnat olivat hintoja tehtaan portilla, sahalla ja laivassa. Oli kasa laskuja joista ilmeni, että myyjä oli maksanut leimikon suunnitelun, hakkuun, lähikuljetuksen, telauksen, kaukokuljetuksen, laivaan lastauksen, jne.
Siihen aikaan tukin hinta oli luokkaa 50€/m3 ja kuitupuun hinta likimain sama kuin nyt.
Kulujen jälkeen useasta tukkierästä myyjän saama hinta jäi alle 30€/m3 ja yhdessä kuitupuuerässä jopa -8€/m3, siis myyjä maksoi 8€/m3.Ehkä pystykauppa on kuitenkin ”läpinäkyvämpää”.
Linkin esimerkissä oli 157 eekkerin tila, eli 63 ha. Hiilimarkkinoilta omistaja saisi kuutena ensimmäisenä vuonna yhteensä 235000$ (n. 210000 €) ja sitä seuraavina vuosina 6000$ / vuosi.
Siis aluksi 3300€/ha ja jatkossa 85€/ha/vuosi.Ettei vaan olisi niin, että ainoa voittaja on firma, joka vie metsänomistajan hiilimarkkinoille 1350$ korvauksella.
Nykyinen sähkönsiirtohinnoittelu on aikansa elänyt. Verkon kulut ovat kiinteitä ja syntyvät riippumatta siitä kuinka paljon sähköä verkossa siirtyy tai siirtyykö lainkaan. Tämän takia siirtohinnoittelussa varmaan siirrytään siirtotarpeeseen perustuvaan nykyistä kiinteämpään hinnoitteluun.
Kustannuksia aiheuttavat esim. verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen, sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus.
Siirtotarpeeseen perustuva hinnoittelu on tuttu telepuolelta. Tämä laajakaista –tyyppinen hinnoittelu vastaisi nykyistä paremmin sähköverkon kulurakennetta ja kohtelisi sähköverkon asiakkaita nykyistä tasapuolisemmin.
Jos tekee vaikkapa 4 kilowatin siirtosopimuksen niin hinta on kiinteä kunhan teho pysyy alle 4 kW:n. Jos talvipakkasilla ylität tuon tehon, niin hinta hyppää vaikkapa kolminkertaiseksi.
Tällöin ne kulutuspiikit leikkautuvat. Hinta on ainoa joka ohjaa sähkönkuluttajia.Onneksi omat istutukset tulivat valmiiksi. Hellepäivät olivat tuskallisia,
juomaa kului 5 litraa keikalla, eikä sepalusta tarvinnut kuitenkaan avata kertaakaan. Ei taida olla kovin terveellistä, elimistö menee ihan sekaisin.
Vaalea lätsä, vaalea ohut väljä paita ja aloitus aamulla aikaisin auttaa vähän, mutta siitä huolimatta tuskallista oli.Kerran sattui 30 asteen helle koko istutusviikoksi. Vaikka joi 5 litraa nestettä niin päätä särki ja taimetkin alkoivat nuukahdella.
Pakko oli siirtyä aikaiseen klo 4-10 aamuvuoroon, jolloin homma onnistui.
Raivaamaan en kesäyönä lähde, ruisrääkät ja mökkiläisetkin hermostuvat jos yöllä pärryyttää.Kyllähän juhannuksen jälkeinen aika on raivaamiseen vesomisen kannalta edullisin. Huono näkyvyys, kuumuus, ötökät tekevät työn kuitenkin tuskalliseksi. Ei kovinkaan monella ole kesäloman matkakohteena pöheikkö.
Pääasia, että raivaa ajoissa ja silloin kun työ maittaa.