Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Hirvitiheyden sääntelyn tarkoituksena on pitää kurissa hirvien aiheuttamat vahingot suurimpina hirvikolarit ja metsätuhot.
Hirvikolarien määrä seuraa suoraan hirvikannan määrää, samoin metsätuhojen määrä seuraa suoraan hirvikannan määrää. Miksi ihmeessä ei käytetä suoraan mittareina hirvikolareja ja metsätuhoja. Niihinhän kannan sääntelyllä pyritään vaikuttamaan? Miksi se pitää veivata epätarkan ja epäselvän tiheyslaskentamallin kautta, jossa todellinen kanta
voi olla mitä tahansa.Poliisilla/vakuutusyhtiöillä on tilastot hirvikolareista. On aika mautonta laittaa tavoitetasoksi esimerkiksi 3 kuollutta ja 10 halvaantunutta, ehkä on parempi käyttää euroja. Vakuutusyhtiöltä kustannukset löytyvät. Hirvieläinkolarien kustannukset pyörivät vuositasolla hiukan vajaassa 100 miljoonassa eurossa.
Olisiko sopiva tavoitetaso esimerkiksi 100 miljoonaa euroa vuodessa?Samanlainen euroiksi kääntö voidaan tehdä metsätuhoista, ei liene kovin vaikea tehtävä. Esimerkiksi GPS älykännykälle olisi helppo tehdä sovellus, jolla ilmoitetaan suoraan taimikosta koordinaatit, pinta-ala ja tuhon määrä vaikkapa vielä valokuvin höystettynä. Kaikkien metsänomistajien
ei tarvitse olla mukana, kunhan saadaan tasaisesti kattava otanta.
Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että vuotuiset menetykset metsätaloudessa ovat ainakin 100 miljoonaa euroa. Hän tietänee jotain asiasta.Olisiko sopiva tavoitetaso hirvikannan aiheuttamalle kokonaisvahingolle vuositasolla jossain 200…250 miljoonan haarukassa? Kuulostaako varsin maltilliselta?
Ainakin eräs päättäjä on hyvin tyytyväinen näin maltilliseen kustannukseen, koska on kommentoinut mediassa:
”Minusta hirvituhot ovat hyvin hallinnassa tällä hetkellä.”Tai onko hän ehkä kuvitellut, että hirvivahingot ovat sama, kuin metsänomistajille maksetut korvaukset 0,45 miljoonaa euroa vuodessa?
Onhan tuo hirvitiheyden laskenta peräti koomista. Hirviä lasketaan 0,01 hirven tarkkuudella. Tilastomatematiikalla ja hienoilla käyrillä todistetaan päättäjille, että todennäköisyys sille, että hirvitiheys on laskettuuun nähden kaksinkertainen on 0 (nolla).
Kun tilastoja alettiin eräillä alueilla Oulun pohjoispuolella epäillä ja suorittiin tarkistuslaskenta, niin yllättäen hirvitiheys olikin paikoin nelinkertainen. Yksi suuri syy on ainakin se, ettei laskentaan käytetty lähdemateriaali pidä alkuunkaan paikkaansa.
Ei tunnu vakuuttavalta!
”Raportit hirvivahingoista olisi minunkin mielestäni saatava kartalle ja metsästäjien käyttöön . Valitettavasti niitä ei kuitenkaan ilmoitella merkittävässä määrin .
Ainoa tieto tahtoo tulla ” essolta ” ja sekin moneen kertaan jalostettuna.”
………
Mihin ilmoitus pitäisi tehdä, jotta sillä olisi vaikutusta?Kuten aiemmin kerroin, pyysin hirviporukkaa, joka on metsän vuokrannut, poistamaan syksyllä pysyvästi taimikkoon asettuneita hirviä. Tilastojen mukaan hirviä ei kaiketi ollut, koska lupia ei ollut, apua ei tullut ja sinne jäivät.
Hyväuskoinen hölmö kun olen, tein vahinkoilmoituksen, kun taimet oli syöty. Kuvittelin, että vahinko korvataan. ”Korvaus”systeemin tarkoitus olikin simputtaa ja nöyryyttää metsänomistajaa niin, että ei toista kertaa mene tekemään vahinkoilmoitusta. Minun kohdallani se toimi, ensimmäinen ilmoitus oli viimeinen.
Sen jälkeen korvaussyteemiin on vielälisätty mafiatyyppinen uhkaus, että jos uskallat ilmoittaa vahingosta, niin saatat joutua itse maksumieheksi.
Kyllä…. menettely on Suomesta, ei Venäjältä!Hyvin on toiminut, tiedostusvälineissä on uutisoitu, että hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat laskeneet, koska korvaushakemusten määrä on romahtanut.
Eräs viestiketjun kommentti:
”Edellä on kommentti , jossa YKSI SEURA ihmettelee alueensa korkeaa hirvitiheyttä ja alhaista pyyntilupien määrää . Tämän yhden seurueen tilanne ei välttämättä kuvaa lainkaan tilannetta koko hirvitalousalueella .Laajat alhaisen tiheyden tai kokonaan tyhjät alueet laskevat keskimääräisen tiheyden helposti jopa suositusten alarajoille .”
”Lentolaskenta olisi pitänyt tehdä koko hirvitalousalueella , jotta kohtuullisen luotettavaan kanta-arvioon olisi mahdollista päästä . Komeita lukuja saadaan helposti , kun tavoitetaan suurehko lauma jostakin ja tiheys lasketaan jakamalla eläinten määrä esim ysittäisen tilan tai kylän pita-alalla .”
Katso linkistä alla. Simo on Kuivaniemen naapurissa ja Tervolakin taitaa olla samalla talousalueella, kyseessä ei ole yksittäinen pieni tila.
http://yle.fi/uutiset/3-8708064
Terveisin erään hirvitalousalueen talvilaitumen hoitaja.
En nyt ihan ymmärrä tuota Kuivaniemen tilannetta. Hirvitiheyden määrittely perustuu, pohjoisinta Suomea lukuunottamatta, hirvihavaintokorteista kerättyihin tietoihin, jotka metsästäjät täyttävät. Jos Kuivaniemen hirvimiehet ovat täyttäneet kortit oikein, niin todellinen kanta ja tilastoissa näkyvä pitäisi olla lähempänä toisiaan. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa miten kannan määrittely tapahtuu. Siinä on esimerkkinä vuoden 2014 havaintokorteista kerätyt tiedot ( vähän yli 200 000 havaintoa)
http://www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/
Jos omalla koneella on excel taulukkolaskentaohjelma, löytyy alla olevan linkin sivulta tiedosto rhykantaarvio2016, josta voi katsoa kuntakohtaiset vuoden 2016 kanta-arviot.
Kiitos kommenteista. Epäilen samoin kuin metsuri-motokuski, että hirvilaskennasta saadut tulokset jaetaan hirvitalousalueen kokonaispinta-alalla. Ainakin sen riistahoitoyhdistyksen, jota tutkin, kohdalla näin oli selvästi tehty.
Suorittavan portaan kommentit antavat kuitenkin aihetta pohdiskeluun: ”Myös vuokraamattomat alueet ovat poissa laskelmista . Niiltä ei myöskään kirjata havaintoja, vaikka eläimet olisivat nähtävissä rajan takaa. Noin 1600 ha kunnan maapinta-alasta ei kuulu metsästyksen piiriin .
Noinhan se tietysti on, ettei vuokraamattomille alueille metsästäjillä ole mitään asiaa. Tässähän käy niin, että melkoinen osa hirvistä jää siis laskematta. Noille alueilla saattaa jahtien aikana kerääntyä turvaan jopa normaalia enemmän eläimiä.
Vaikka Luonnonvarakeskus laskee matemaatisesti oikein hirvitiheydet, niin ei tulos ole kovin luotettava, jos lähtötiedoissa metsäpinta-ala virhe voi olla 300% ylöspäin ja hirvimäärän virhe kymmeniä prosentteja alaspäin.
Tällöin todellinen hirvitiheys metsässä voi olla, jopa nelinkertainen laskettuun/tilastoituun nähden.
Olisi toivottavaa, tilastot ja todellisuus joskus kohtaisivat. 2…4 hirveä / 1000 ha tiheyden kanssa voisi varmaankin elää, mutta 16 hirveä /1000 ha on liikaa.
Korjatkaa päätelmän virheet tai korjatkaa hirvitiheys oikeaksi. Kiitos!
Paikoin hirvien vaeltaminen on loppu. Esimerkiksi 2003 Helsinki-Turku välille valmistui 165 km pitkä riista-aita. Aikansa yrittivät etsiä reittiä, mutta jäivät pusiin etelä-lounais rannikolle. Minkähänlainen sisäsiittoinen kanta siitä kehittyy, kun ei ole enää verenvaihtoa.
On muuten valkohäntäpeura melkoinen riski liikenteelle. L-S alueen saalis 2015 oli 9000. Jäävä kanta 11000 ja peurakolareita 2014..2015 oli 2500 kpl. Joka kymmenes peuroista kolaroi joka vuosi! Kannattaisi siirtyä peltikorjaamoalalle.
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Maaseudun Tulevaisuudessa: ”Hirvikanta on tällä hetkellä aika lähellä sopivaa. ”Tänä vuonna meillä kaadetaan runsaat 50 000 hirveä, se on varmaan aika hyvin suhteessa siihen, mitä pitääkin kaataa.””Minusta hirvituhot ovat hyvin hallinnassa tällä hetkellä.”
Aika masentavaa luettavaa, jotain toivoa olisi, jos tunnustettaisiin, että ainakin paikallisia, suuriakin, ongelmia on. Paikalliset metsästäjät se tunnustavat, mutta organisaation huipulla pitäisi käydä specsaversilla.
