Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Tällainen periaatteellinen kysymys. Hirviporukalla täytyy olla se tietynkokoinen yhtenäinen maa-alue, jotta se saa hirvenkaatolupia. Täytyykö hirvet kaataa tältä alueelta vai voiko lupia käyttää muuallakin?
Tarkoitan tällä sitä, että jos irtisanon metsästysvuokrasopimuksen ja ensi syksynä ilmoitan esimerkiksi Timpalle, että olen täällä laittanut 4 hirveä liekaan, tuletko ampumamaan ne. Niin onko se periaatteessa mahdollista.
Kysyy nimimerkki: Ne olivat taas tänään siellä… siis hirvet, mutta ei metsästäjät.
Näyttäisi kuin sahaisi 4%:lla, tosin alkupöllähdyksen jälkeen savuttaminen normalisoituu. Nopea on, mutta itse en uskaltaisi tollaisella tekniikalla, näyttää vaaralliselta.
Ennenvanhaan ei ollut mitään tietoa aineiden vaarallisuudesta. Silloin kastettiin remontin jälkeen rätti bensaan ja pudistettiin sillä kädet. Bensa kuivatti kädet, joten kaverilla oli vielä tapana rasvata ne muuntajaöljyllä, tulivat poskenpehmeiksi. Myöhemmin muuntajaöljyn käyttö kiellettiin muuntajissakin, kun se sisälsi PCB:tä sitä kaikkein vaarallisinta ympäristömyrkkyä. Näin ennen.
98:lla olen sahannut. Jos jokin kone menee oikein pitäksi aikaa käyttämättömänä säilytykseen, olen ajanut sisään pienkonebensan.
Savo’ttamies on näköjään käynyt minun metsässäni ottamassa kuvan. Metsäsuunnitelma on tosiaan turha, jopa vahingollinen. Jos sitä säntillisesti seuraa, niinkuin naapuri ja teettää/ajoittaa taimikonhoidon sen mukaan, niin huonosti käy.
Niin seurasin minäkin Teijon kansallispuiston perustamisen vaiheita. Teijon perustamisvaiheessa luontoihmiset vaativat, että metsästys puiston alueella on kiellettävä kokonaan. Olisi aika outoa perustaa reservaatti, jossa vieraslajit, kuten valkohäntäpeura, saisivat lisääntyä räjähdysmäisesti ja sitten aluetta kutsuttaisiin kansallispuistoksi.
Onneksi pieni järjenvalo syttyi jossain ja lopullinen päätös taisi olla tämä:
”Kansallispuistoissa sovellettavien metsästystä koskevien säännösten mukaisesti myös Teijon kansallispuistossa olisi alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla mahdollista ajaa hirveä metsästyksen yhteydessä, säädellä vierasperäisten eläinlajien kantoja sekä poistaa puiston ulkopuolella vahinkoja tai vaaraa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten yksilöitä.
Pykälän 3 momentin tavoitteena on minimoida tieliikenteelle ja maa- sekä metsätaloudelle mahdollisesti aiheutuvat merkittävät vahingot. Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin vuonna 2013 166 hirveä, näistä runsaat kymmenen kansallispuistoksi tulevalla alueella. Riistavahinkorekisterin mukaan kansallispuiston läheisyydessä tapahtuu vuosittain 5-10 hirvikolaria ja noin 50 valkohäntäpeurakolaria. Kansallispuiston perustaminen voi riistaviranomaisten arvion mukaan johtaa hirvieläinkantojen kasvuun alueella. Kansallispuistoja koskeva luonnonsuojelulain 15 § mahdollistaa hirven ajon alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla. Tämä ei Teijon tapauksessa riistaviranomaisten näkemyksen mukaan välttämättä riitä hirvikantojen tehokkaaseen säätelyyn. Tämän vuoksi Teijon kansallispuiston perustamislakiin sisällytettäisiin erityissäännös metsästyksen sallimiseksi luvanvaraisesti ajanjaksona 15.10.-31.12., jolloin kävijämäärät puistossa ovat pienimmillään. Metsähallitus neuvottelisi puiston alueella toimivien metsästysseurojen kanssa alueista, joissa kannan säätely voidaan tehdä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti.”
Jos hirvi tulee syömään pellolle juurikasta sen saa ampua jo 1.9 lähtien, mutta jos se tulee syömään taimia peltoon rajoittuvaan taimikkoon ei saa ampua.
Onko tässä jotain logiikkaa, kun yksivuotisen kasvin tuhoamista saa estää, mutta puun, jonka kasvatus kestää 80 vuotta, ei saa estää?
”UPM:n aukko on oman palstani vieressä ja lähes aina iltakierroksella sieltä bongaa joko hirven tai vähintään peuran.”
Tämä johtuu varmaan siitä, että UPM:n taimikoiden hirvivahinkojen torjuntaohjeissa ideana on tarjota hirville korvaavaa syötävää kasvatettavien taimien sijaan.
https://www.metsamaailma.fi/fi/News/Sivut/hirvituhot.aspx
Taas ollaan ikuisuuskysymyksen äärellä, pitääkö sitä lisäsapuskaa tarjota vai ei.
Emäntä on vääntänyt joulukoristeita, ovikransseja, kuusenhavuista. Yhden kuusen rungosta saa 5€ ja oksista jalostettuna helposti 500€. Kovaa työtä sekin tosin on.
Hirvien lisäksi tornien ohi kulkisi jonossa valkohäntäpeuroja. Varsinais-Suomen kanta on kai jotain 30 000 luokkaa. Hirvieläimiä ainakin saa takuuvarmasti saaliiksi hirvitalousalueen taimikkolaitumelta.
Hirvikärpäsistäkin keskusteltiin edellä. Erään kerran syyskuun alussa emäntä alkoi putsasta niitä puserostani, kun tulin autolle. Osa pörähti lentoon, mutta kun hän huvikseen laski montako sai nitistettyä, niin saalis oli 117 kpl. Suurin osa oli paidan sisällä iholla. Onhan niistä ollut iho ruvella, ei mukavaa sekään.
Laitoin lukijoiden kuviin pari taimikon nuoremman sukupolven asukasta.
Kuulepas nyt Timppa!
Olen taimikossa hakannut hanskoja yhteen ja huutanut niin kovaa, kuin kurkusta ääntä lähtee, että häipykää ja hirvet vaan seistä möllöttövät 50…100 metrin päässä. Olen räpsinyt kännykkäkameralla niistä kuviakin. Onhan se ihme jos ei metsästäjä pysty kiväärillä ja kiikaritähtäimellä kaatamaan hirveä, jos itse pystyn ottamaan selvän valokuvan? Ovat vasoneetkin samaan taimikkoon, emä pyöri koko ajan ympärillä ja vasa lähti perääni , kun lähdin autolle.
Ehkä tilanne on täällä vähän erilainen kuin ”metsäsuomessa”. Hirvet asustavat peltojen ja teiden ympäröimissä metsäsaarekkeissa ja ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon.