Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
””Toisekseen onhan tuo 10 hirveä / 1000 ha melkoinen määrä ja toivottavasti sitä ei löydy enää missään.””
Yllä kuva tyypillisestä Varsinais-Suomalaisesta maisemasta. Tilastoissa hirvitiheydet 4 hirveä / 1000 ha paikkeilla. Se on kuitenkin laskettu kokonaispinta-alalle. Jos pinta-alaan otetaan vain metsäalueet, joissa ei ole tiheää asutusta, teollisuuutta ym. niin kyllä hirvitiheys menee paljon yli 10 hirveä / 1000 ha. Kuvaa katsomalla varmaan ymmärtää tilanteen.
Talvella ei pelloilla ole mitään syötävää ja hirvet pysyvät suurimmissa metsäsaarekkeissa ja pääasiallinen ravinto on mänty. Vuoden 2000 jälkeen ei ole pystynyt perustamaan mäntytaimikkoa. Kun oma metsän pinta-alasta yli puolet on kuivahkoa tai kuivaa kangasta, jossa ainoa mahdollinen puulaji on mänty, niin metsätaloutta ei voi harjoittaa, sillä metsää ei voi uudistaa. Uudistaminen johtaisi jopa metsälain rikkomiseen.
Metsälaki: Uudistushakkuun jälkeen tulee alueelle saada aikaan taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko.
Metsästyslaki: Vahinkojen suhteen laki edellyttää vahinkojen pysymistä kohtuullisella tasolla.””
Kysymys kuuluu, ovatko vahingot kohtuullisella tasolla, jos ne estävät metsätalouden harjoittamisen?
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007
Mikä hirvitiheys?
Hirvivahinkojen tuloksellinen vähentäminen metsän-ja riistanhoidossa edellyttää asianmukaista yhteyttä hirvikannan säätelyyn. Edellä mainitussa papanakasalaskennassa arvioitiin myös hirvitiheyksiä koealueilla, jotka käsittivät useita tuhansia hehtaareja. Hirvikannan tiheysarviot vaihtelivat noin 16:sta lähes 30:een tuhatta hehtaaria kohti. Alustavien tutkimustulosten sekä käytännön kokemusten mukaan vahingot nousevat merkittäviksi talvilaidunten tiheyden noustessa noin 10 hirveen/1000 ha.
Suosituksenomaisena maa- ja metsätalousministeriön antamana ohjeena on tällä hetkellä, Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, suuralueittain 2–4 hirven keskimääräinen tiheys tuhatta hehtaaria kohti.Ohjeistuksen yleisluonteisuuden vuoksi hirvitiheydet voidaan laskea pelto-, asutus-ja jopa vesipinta-aloille, jolloin laidunten kestävyyden arviointi ja maan eri osien vertailu on mahdotonta. Myöskään hirvikannan sääntelyä talvitihentymäalueilla ei ole varsinaisesti ohjeistettu. Sen sijaan metsästyslakiin perustuu minimivaatimuksena tavoite kannan säilyttämisestä ”elinvoimaisena”, kun taas vahinkojen suhteen laki edellyttää vahinkojen pysymistä ”kohtuullisella” tasolla.
Koska näitä käsitteitä ei ole tarkemmin kvantifioitu, tapahtuu hirvikannan suuruuteen ja vahingollisuuteen vaikuttava päätöksenteko käytännön toimijoiden harkitsemin päätöksin. Vahingonkärsijöistä esimerkiksi metsänomistajat katsovat yleensä voivansa vaikuttaa tähän päätöksentekoon liian vähän. Kun otetaan huomioon hirvien aiheuttamat vahingot, voidaan kysyä, olisiko perusteltuna tavoitteena
mahdollisimman pienen hirvikannan säilyttäminen.Näyttää vaaralliselta:
Aspen 2 käyttöturvatiedote
Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry. Voi olla tappavaa nieltynä
ja joutuessaan hengitysteihin. Ärsyttää ihoa. Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta. Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille.Säilytä lasten ulottumattomissa. Suojaa lämmöltä, kuumilta
pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty. Älä hengitä pölyä/savua/kaasua/sumua/höyryä/suihketta. Varo kemikaalin joutumista silmiin, iholle tai vaatteisiin. JOS
KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota välittömästi yhteys
MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN/lääkäriin/ . EI saa oksennuttaa.Ainakin juurikäävän vaivaamaan taimikkoon 800 kpl/ha on sopiva määrä. Ei kannata tehdä enskaa, tartuttaa vaan käävän kaikkiin, kun menee rypemään.
Kunnon talviakaan ei enää ole, joten on vaikea saada enskaa haluamaansa aikaan.
Korkeintaan yksi harvennus tai ei yhtään ja kerrasta poikki.
Kyllä eräille kommentaattoreille pitäisi myöntää itsenäisyyspäivänä Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkki, ei miekkoineen, mutta sarvineen ja sorkkineen. Ansioista ylisuuren hirvikannan puolustamisessa.
esim:
”PS: Paljon hirviä 50 hehtaarilla ei tarkoita sitä , että niitä olisi suosituksia enempää 1 000 hehtaarilla.”Jos hirviä on 1000 hehtaarin suosituksia enemmän jo 50 hehtaarin koealalla, niin mikä on todennäköisyys, jos koealaa suurennetaan 1000 hehtaariin, että määrä vähenee alle suositusten?
Tätä selitystä ei kannata ainakaan käyttää hakkuissa. On hakattu hehtaari kymmenen hehtaarin aukosta ja saatu kertymää 400 mottia. Sanotaan sitten isännälle, että loppu metsästä saattaa olla harvempaa. Voi olla, että kokonaiskertymä koko 10 hehtaarin alalta on 300 mottia.
Jos sitten palataan vielä ihan otsikon aiheeseen, eli tilastojen hirvitiheydet eivät pidä paikkaansa. Laskentaan käytetään väärää pinta-alaa ja suuri osa hirvistä jää laskematta.
Tein pienimuotoista tarkkailua ennen metsästyskauden alkua. Omassa metsässä oli vahvoja sorkkapolkuja, kuivissa ojanpohjissa, ajourilla, taimikon reunoissa. Laitoin neljä riistakameraa sorkkapolkujen varsille elo-syyskuuksi. Niiden rajaamalla noin 50 hehtaarin alueella ainakin oli vakioasukkaita enemmän kuin tilastojen mukaan 1000 hehtaarilla, siis useita kuvia ja eri aikoina samoista eläimistä. Kamera tunnistaa noin 15 metrin etäisyydeltä, eikä mitään nuolukiviä ole käytetty, joten tuskin kaikki osuivat tuona aikana kameran näkökenttään.
Hirviä on liikaa!
Todetaan vielä, että syyllinen tilanteeseen ei ole tavallinen metsästäjä, hän tekee vain mitä ylhäältä määrätään.
Syyllinen on maa-ja metsätousministeriö, joka 1991 teki pahan virheen ja siirsi tutkimuksen sivuun hirvikannan säätelystä ja luovutti vallan kokonaan metsästäjien keskusjärjestölle. Pantiin puukki kaalimaan vartijaksi.
Se johti lopulta 2000-luvun alun katastrofiin, neljännesmiljoonaan hirveen. Metsänomistajat menettivät luottamuksensa kannan säätelyyn ja uskonsa männyn ja koivun kasvatukseen. Mäntyala pienee. Yhä pienenevään mäntyalaan kasvaa entistä suurempi hirvipaine. Tämä johtaa seuraavaan katastrofiin viiveellä ja seuraavat sukupolvet saavat kärsiä seurauksista.
Kuvittelisin näin:
Haapa vetää puoleensa hirviä kuin hunaja karhua. Jos Jesse olisi metsästysseuran hirviporukassa, hän menisi heti ensimmäisenä päivänä, kun metsästys alkaa omalle haapaviljelmälleen, ottaisi mahdollisen aidan pois ja jäisi passiin. Sitä mukaa kun hirvet alkaisivat nylkeä hänen haapojaan, hän päästäisi ilmat pihalle järjestyksessä kaikista. Riippumatta siitä onko sarvet tai ei, onko valkoiset sukat tai ei. Tästä voisi tulla jotain sanomista.
Tästä päästäänkin luontevasti takaisin itse asiaan. Hirven kannanhoidollinen metsästys on johtanut rakenteen vääristymiseen geeniperimän heikkenemiseen ja ties mihin. Onko Jesse kuitenkin oikeassa, että tällainen on ”pelleilyä”? Jos ampuisi vaan järjestyksessä kaikki mitä saa niin tulos olisi hirvikannan suhteenkin parempi?
1-v taimi syksyllä a la carte hirvi
Kyllähän ne taimikonhoitorästit pitäisi hoitaa kuntoon. Mutta jos ajatellaan, että kaikki hoidettaisiin kuntoon, niin missä ne hirvet ruokailisivat? Tietysti taimikoissa ja söisivät ne hoidetut taimet ja vahinko olisi entistä suurempi.
Itse tein juuri taimikon varhaishoitoa etuajassa, 4-vuotiaalle taimikolle ja rästit ovat nolla hehtaaria.
Hirvet syövät syksyllä samana keväänä istutettuja taimia. Tänään juuri katsoin eräällä palstalla miten pystyssä oli vain 10 senttisiä tappeja. Olisiko korjaantunut jos alle puolivuotias taimikko oli hoidettu raivaussahalla?
”Milloinkahan taimikonhoitorästit saadaan puolitettua hirvenmetsästäjien hoitaman hirvikannan puolittamisien tapaan ?”
Vai on hirvikanta puolittunut? Sinä aikana, kun olen metsissä kulkenut kanta on 10-kertaistunut valtakunnallisesti ja omalla reviirilläni vielä enemmän.
