Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Muuten… hirviä on kaadettu tähän mennessä 43 846 yksilöä , mikä on yli 8 500 kpl enemmän , kun vuonna 2015 ja yli 12 000kpl enemmän ,
kun vuosina 2012 , – 13 ja -14 . Noina vuosina vuosisaalis oli runsas 31 000 hirveä.”Käytetään nimimerkki ”Suorittava portaan” tilastoa yllä, mutta pakitetaan vielä vuosi taaksepäin (2011), niin näkyy mistä on kyse, hirvikannan verotus pudotettiin lähes puoleen neljäksi vuodeksi ja edelleen mennään hirvikannan hoitosuunnitelman alle.
Vuonna 2011 kaadettiin 58 400 …58900
vuonna 2012 kaadettiin 31 000
vuonna 2013 kaadettiin 31 000
vuonna 2014 kaadettiin 31 000
vuonna 2015 kaadettiin 34 500Vuonna 2016 kaadettiin 44 000 ….jatkuu
RKTL tutkimuksia ja selvityksiä 9/2014
”Hirvikannan uuden hoitosuunnitelman mukaan Suomen tavoitteena on ylläpitää elinvoimaista ja vakaata hirvikantaa siten, että hirvien aiheuttamat vahingot ovat kohtuullisia. Hirvikannan hoitosuunnitelman linjauksiin perustuen vuotuinen hirvisaalis tullee olemaan noin 50 000–60 000 hirveä.””Mitenkähän muuten tuo edellä kopioitu teksti tuntuu epäilyttävän samanlaiselta kuin tuossa blogissa.”
Itse sain sähköpostissa tekstin eräältä kaverilta, joka käy pörssikauppaa mm.Nordnetissa. Oli näköjään sama teksti. Hän kyysyi pitääkö 5% tuotto paikkansa, jos ostaa metsärahastoa. Sanoin, että voi ehkä pitää muutaman vuoden, mutta jos rahasto menee jatkuvan kasvatuksen mallin mukaan, niin on syytä vetää rahat pois alkuhuuman jälkeen. Ei pitkäaikanen sijoitus. Taviokuurnan teksti on viisasta.
Näin metsäsijoittajia opastetaan:
”Jos sijoittaja ostaa puut kantohinnalla ja maksaa metsämaasta 1000 €/ha, sijoituksen suuruus on 7500 €/ha. Etelä-Suomessa tuo tuhannen euron hinta hehtaarista vaikuttaa epärealistisen alhaiselta, mutta Keski-Suomesta pohjoiseen hintataso on mahdollinen.
Ostettua metsää voi sitten käsitellä perinteisellä avohakkuulla, jolloin puut kaadetaan ja tilalle istutetaan nopeakasvuisia kuusia. Tätä menetelmää kutsutaan istutukseksi. Metsässä tehdään kaksi harvennusta kiertoaikana, joka on 65 vuotta. Ensimmäinen harvennus on alaharvennus (pienemmät puut) ja toisessa poistetaan tasaisesti kaikenkokoisia puita. Päätehakkuuhetkellä kuusikon keskiläpimitta on 26 cm.
Vaihtoehto avohakkuulle on niin sanottu jatkuvan kasvatuksen menetelmä (myös peitteinen metsätalous). Siinä metsikössä tehdään harvennuksia aluksi 15 vuoden välein kunnes metsikkö on muuttunut säännöllisen eri-ikäiseksi kuusivaltaiseksi metsäksi, jonka jälkeen hakkuuväli on 20 vuotta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä näyttää aina metsältä, istutuksia ei tarvita ja tulovirrat ovat tasaisempia.
Yllämainittu 7 500 euron sijoitus hehtaarilta, antaa professori Pukkalan laskelmien mukaan istutuksessa keskimäärin noin 4 prosentin, ja jatkuvassa kasvatuksessa noin 5 prosentin vuotuisen tuoton. Vaikka istutuskuusikon puuntuotos on 25 prosenttia suurempi, jatkuvassa kasvatuksessa sijoituksen tuotto on kuitenkin 17 prosenttia parempi.”
Kyllä palautetta on annettu säännöllisesti, myös hirvihavaintokoordinaatit. Luvat olivat loppu kai kolmessa viikossa, joten se siitä taas tältä syksyltä.
Ongelma taitaa olla siinä, että palautetta tulee annettua liian asiallisesti, sivistyneesti, kiroilematta ja rauhallisesti. Täytyy opetella palautteen antoa risujen jemmaajalta. ”Risu” sana täytyy vaan korvata ”hirvi” sanalla ja latoa pari tuntia yhtä päätä palautetta hirvipäälliköille, eikä anna välillä suunvuoroa. Jos tiedätte mikä on youtube, niin linkistä näkee mitä on tulossa!
Oli keskustelua, että hirvivahinkojen tilastointi ei ole ihan toimiva, jos jossain maakunnassa yhden hirven aihuttama vahinko vuositasolla on tilastollisesti alle yhden viljellyn taimen syönti.
Vahinkotilastot perustuvat metsänomistajien tekemiin vahinkoilmoituksiin, joiden perusteella on maksettu korvausta. Satakunta+Varsinais-Suomi korvaukset 2010 olivat 146 000€ ja 2014 ne olivat 10 000€. Vahingot tuskin hävisivät lähes kokonaan vaikka siltä näyttää.
Miksi?
Koska metsänomistajat eivät enää tee vahingoista vahinkoilmoituksia.
Syy siihen taas on, ettei vahinkoa korvata. Itse tein aikanaan vahinkoilmoituksen 3ha taimikolle ajatuksena, että tuleepahan ainakin tilastoitua vahinkoja.Onko järkeä, että kolme ihmistä suorittaa eri puolilta maakuntaa kokoontumisajon taimikkoon ja kaikilla menee likimain yksi työpäivä kaikkineen. Itsekin pyörin siellä onkivavan kanssa. Metsäskeskuksen mies varmaan teki vielä materiaalin kanssa toimistöitä seuraavana päivänä.
Itse sain korvausta 90€/ha. Syönti on jatkunut vuosittain sen jälkeen ja todelliset vahingot ovat aivan jotain muuta. En todellakaan valittaisi mistään jos todellinen vahinko olisi luokkaa 90€/ha. 10-20 % taimista saa vahingoittaa.Siinä vastaus, miksi en enää tee vahinkoilmoitusta. Olisiko muillakin samoja kokemuksia?
Vaikka vahinkokorvausjärjestelmää rukattaisiin millaiseksi tahansa ei se auta. Sellaisia rahoja ei löydy metsästäjien tai valtion pussista, että todelliset vahingot pystyttäisiin korvaamaan.
Jos vahinkotaimikkoja on vaikkapa se varovainen arvio 750 000ha, niin tällä kokemallani vahinkotarkastussysteemillä me kolme miestä saisimme tehdä 1250 vuotta töitä (viikonloput sentään vapaat), että kaikki taimikot olisi käyty läpi. Tai toisinpäin 1250 miestä tekisi vuoden töitä. Palkoihin menisi jo vähintään 50 miljoonaa eikä senttiäkään olisi korvattu. Jos maksetaan 200€/ha korvausta, kokoinaiskulu on jo 200 miljoonaa.
Joka tapauksessa itse olen jo syväistutettu kahden metrin syvyyteen vaakasuoraan, kun nykyisten taimikoiden tuhot todella realisoituvat ja ne ovat oikeasti miljardiluokkaa.
Todella synkkä perintö ollaan jättämässä seuraaville sukupolville, hävettää.
Eiköhän metsänomistajan uusi parempi auto kuuluisi olla valmistettu puusta. Toyota, jonka helmat ei ruostu.
http://www.theverge.com/2016/4/6/11380818/toyota-setsuna-wood-concept-car-family-heirloom
