Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Luonto-lehti nro 10/2016
Syksyllä 2015 jouduin ensimmäistä kertaa rajoittamaan metsässä kulkemista hirvikärpästen takia…………Muokkaamme luontoa soveliaaksi lajeille, joita sitten soimaamme. Hirvikärpänen tarvitsee hirviä. Hirvet syövät puiden taimia, joita avohakkuille tuikataan ja tuikahtaa joka vuosi valtavia määriä. Jos hirvikärpäset harmittavat, kritiikki tulee kohdistaa metsätalouteen nykymuodossaan – ei kärpäsiin, jotka vain elävät elämäänsä.
Kyllä nyt pitää lopettaa taimien tuikkaaminen.
Terveisin istuttaja, joka vain eli elämäänsä.
Hirvimäärän säästösysteemi on tyyppiesimerkki väärin suunitellusta säätösysteemistä, josta puuttuu integroiva elementti ja se värähtelee laidasta laitaan. Se ei koskaan saavuta likimain stabiilia tilaa, kaiken lisäksi määrän trendi on ylöspäin, kuten käyrästä näkyy.
Sitä voisi kuvata myös niin, että autolla pyritään ajamaan 100:sta, kun huomataan, että nopeus putoaa 95.:een, niin painetaan kaasu aivan pohjaan, sitten huomaataan, hups nyt mennäänkin jo 150. Äkkiä jarru pohjaan ja 95:ssa taas kaasupohjaan jne.
Hirvimääristä päättävät äkkiä mittaus-ja säätötekniikan peruskurssille, muuten tästä ei tule ikinä mitään.
Jos tässäkin palataan alkuperäiseen otsikon aiheeseen, jota kauhisteltiin. Otsikossa ei siis lue, että hirvi on hävitettävä sukupuuttoon Suomesta, vaan puuntuotantoalueelta. Niille jäisi hyvin tilaa elellä lokoisasti kansallispuistoissa ja muualla puuntuotantoon soveltumattomilla alueilla.
Jos palaisi alkuperäiseen asiaan, mikä on todellinen hirvitiheys metsissä? Kukaan ei oikeastaan ole kiistänyt sitä, että eteläisessä Suomessa hirvitiheys on paikoin yli 10/ 1000 ha. Eräs nimimerkki tosin kertoi, että pinta-alaan lasketaan vain metsästysseurojen vuokraamat maat, mutta siinä oli jokin väärinkäsitys. Yleisesti on hyväksytty, että ehdoton kipuraja on 5 /1000ha. Sitä suuremmilla tiheyksillä suositusten mukainen (oikeat puulajivalinnat) taimikon perustaminen ei onnistu.
Yksi hyvä mittari on pyyntilupien käyttöaste. Tässä ympäristössä se ollut 2011…2015 jatkuvasti 95…100%. Myös vuonna 2011, jolloin pyyntilupia vähennettiin huomattavasti. Eli paikallinen hirvikanta ei olisi edellyttänyt kannan suurentamista. Luvat on yleensä käytetty 3…4 viikossa. Tämäkin on merkki erittäin vahvasta kannasta.
Minusta hirvikannan säätelyjärjestelmän ainoa oikea ”sisääntulosignaali”, jonka mukaan kantaa säädellään, on taimikkotuhojen määrä.
Yksinkertaisimmillaan säätäjänä voisi olla paikallinen 1-10 vuotiaiden mäntytaimikoiden määrä, koska tiedossa on minkälaisen hirvimäärän ne pystyvät talvella ruokkimaan ilman kohtuuttomia tuhoja. Nyt kannan säätäjänä on hirvitiheys, joka ei edes pidä paikkaansa.
Kyllä tuosta peuran osuudesta borrelioosiin on melko paljon tutkimusta. Yhdistelmä runsas peura/kauris- kanta yhdistettynä runsaaseen myyräkantaan on omien kokemusten mukaan pahin mahdollinen. Myyrähuipun jälkeen on nymfi-asteen puutiaisia nurkat täynnä ja peurat levittävät täysikasvuisia puutiaisia laajemmalle alueelle.
Peurasta pudonnus yksi ”raskaana” oleva naaraspuutiainen putkauttaa maailmaan n. 2000-4000 toukka-asteen puutiaista, jotka taas tarttuvat myyriin, imevät verta, kasvavat nymfiksi, tarttuvat peuroihin, imevät verta.jne. jne…
Nimim. Kolme borreliatartuntaa perheessä. Eikä sitä pientä nymfiä löydä aina edes punkkisyynissä, suurennuslasia tarvitaan. Viheliäisiä otuksia.
”Sosiaalinen toiminta lienee useimmissa seuroissa tärkeysjäjestyksessä ensimmäisenä. Se mitä saadaan saaliksi on toisarvoista . Metsään mennään rentoutumaan , ei keräämään paineita .”
Voisiko siis ajatella, että kantaa vähän pienennettäisiin, olisiko kokeilun arvoinen ensiksi esim. 50 000-60 000 talvikanta? Uskoisin, että tuhot pienenisivät merkittävästi ja metsästettävää riittäisi. Eikö metsästämisen kuulukin olla hieman haasteellista. Kuka vastustaa tätä?
Kivikauden mies metsästi perheelleen hirviä ruoaksi pelkällä puukeihäällä ja suksien keksimisen jälkeen hiihti lumessa hirven uuvuksiin.
Nykyisin on kiväärit ties millä herkuilla, maastoautot, mönkijät, puhelimet, GPässät eiköhän näillä onnistu?
Miksi metsästäjiä ei syytellä rikollisiksi lahden toisella puolella ?
Ei kai kukaan rikolliseksi ole syytellyt vaikka ollaan asioista jyrkästi eri mieltä? Minä ainakin olen erittäin hyvissä väleissä paikallisen metsästysseuran muutaman jäsenen kanssa. Ovat muuten sitä mieltä, että hirvikanta on päässyt liian suureksi ja pahoittelivat etteivät pysty auttamaan, kun lupia on liian vähän.
Seuran tilaisuudessa kehuivat meitä metsänomistajia, jotka mahdollistavat heille tämän harrastuksen.
Kun tuskailin heille taimikkotuhoista, ei kukaan sanonut, että oma syysi, kun et ole hoitanut pusikkojasi. Mainitsipa eräs, että minulla on paikkakunnan parhaiten hoidetut metsät.
Minusta ongelma on hirvikkannan säätelyjärjestelmässä.
Metsätieteen aikakauskirja 2/2007
Runsaasta hirvikannastaan jo pitkään maailman kuulussa läntisessä naapurimaassa ovat puustojen piilevät laatuviat alkaneet tulla esiin huolestuttaen teollisuutta. Jo kertaluonteisen, ulospäin lievältä
näyttävän rankavaurion jäljiltä on arvioitu parhaan sahatavaralaadun saannon voivan vähentyä noin 30 %.
