Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Metsämaata on kansallisen määritelmän eli valtakunnan 10. metsien inventoinnin mukaan (2004-2008) 20,1 miljoonaa hehtaaria.
Hirvitiheys 2-4/1000ha tarkoittaa 40 000-80 000 kantaa. Katsotaan Luken tuottamaa käyrää alla.Vuodesta 1980 lähtien kanta on käytännössä ollut koko ajan yli 80 000, eli yli 4 / 1000ha.
Hirvikannan hoitosuunnitelmasta:
”Maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitä.”
Kun 2012 paikkeilla hirvikanta oli laskemassa 4/1000ha alle päätettiin pyyntilupia vähentää kolmeksi vuodeksi lähes 50%. Ei kai kukaan voi väittää, ettei tällöin tahallisesti rikottaisi alla olevia lakipykäliä?
Metsästyslaki, 26 §
Hirvieläimen pyyntilupa
Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla.Riistahallintolaki, 14 §
Suomen riistakeskuksen muut tehtävät ovat:
5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminenKyllä Anton on siinä valitettavasti oikeassa, että väärä puulaji on suurin ongelma.Olin tänään tekemässä taimikonhoitoa. Kuvio on istutettu männylle -99. Se oli juurikäävän saaastuttamaa ja osin liian kuivaa kuuselle.
Enää ei ole kuin muutama yksittäinen mänty. Koko 2000-luvun jatkuneen hirviongelman vuoksi ne on vähitellen syöty pois, samoin jättämäni koivut.Taimikko on nyt suurelta osin luontaisesti syntynyttä kuusta.
Muutama 5-6 cm kanto oli jo keskeltä laho, että se siitä. Tämä oli jo neljäs vuosi, kun olin taimikossa raivaussahan kanssa ja 17 vuotta on jo mennyt hukkaan!Nyt otetaan vastaan neuvoja, raivaanko kaikki pois ja katan joka vuosi uuden mänty-ruokapöydän?
Lisäksi olisin kiitollinen, jos nykyisen tai suuremman hirvikannan puolestapuhujat voisivat listata tähän viestiketjuun perustelut miksi Suomen talvihirvikanta pitäisi olla suurempi kuin esimerkiksi 50 000.
Rautalanka alkaa tosiaan olla loppu, että vääntäisi jälleen mallin miksi ei vahinkoja ilmoiteta.
”Vuonna 2013 maksettiin noin 870 000 euroa korvausta hirvien aiheuttamista metsätalousvahingoista.”
Totean vaan, että taimikkotuhoja on noin miljoonalla hehtaarilla, eli korvausta maksettiin 0,87€ /ha. Luulisi tulevan jossain mieleen, että systeemissä on jotain vikaa.
Jos korvaukset olisivat samaa luokkaa kuin suurpetovahingoissa, uskon, että vahingoista tulisi ilmoituksia ihan eri tahtiin.
suurpedot.fi sivustolta:
Suurpetovahingoissa erityisesti koiran menetys aiheuttaa paljon mielipahaa, joten koiravahinkojen korvaukset määritellään erilailla kuin tuotantoeläinten. Korvauksissa huomioidaan esimerkiksi koiran saavuttama menestys. Tässä yksi laskentaesimerkki:Puhdasrotuisen koiran perusarvo on 1600 euroa, jonka päälle tulee seuraavia korvauksia:
-vähintään 1,5 vuotta vanhalle metsästyskoiraksi koulutetulle (+2500 euroa),
-jolle on tehty terveystutkimus (+500 euroa),
-joka on saanut näyttelyssä H-arvostelun (+100 euroa),
-ja suorittanut karhunhaukun taipumuskokeen (+500 euroa)
-sekä saanut käyttövalion arvon (+3000 euroa).
–Tällaisen koiran käypä arvo on 8200 euroa.Suurpedon tappama aikuinen poro tai siitosvasa korvataan käyvältä arvoltaan puolitoistakertaisena.
Korvataanko hirvijahdissa sorkilla keihästetty koira samoin kuin karhujahdissa? Niitä lienee enemmän?
Metsälain 10 §:n mukaisten elinympäristöjen tuhoamisesta on vedetty metsänomistajia oikeuteen, liito-oravan pesäpuuun kaatamisesta, samoin uudistusvelvoitteen laiminlyönneistä. Sitä kyllä seurataan tarkoin, että metsänomistajat noudattavat lakia.
Mutta en ole kuullut, että koskaan olisi vedetty riistahallintoa oikeuteen vaikka aloituksessa mainittuja lakipykäliä rikotaan ihan julkisesti.
En ole nähnyt yhtäkään tutkimusta, jossa todettaisiin, että hirvitiheys 5/1000ha tai suurempi olisi metsätalouden kannalta kestävä. Siitä huolimatta perustetaan ”hirvitalousalueita”, joissa eräissä on LUKEn arvion mukaan tiheys on 5-6 /1000 ha. Alueellisen riistaneuvoston tavoite on nostaa kantaa. Jos näitä lukuja ja tavoitteita katsoo aloituksessa mainittujen lakipykälien valossa, niin mielestäni toiminta on yksiselitteisesti laitonta.
Ymmärtääkseni lakipykälät ovat olemassa sen vuoksi, että niillä suojataan Suomelle tärkeän metsäteollisuuden/metsätalouden harjoittamista. Jos MTK on metsänomistajien etujärjestö, niin se voisi ottaa tästä laintulkinnasta oikeuden päätöksen.
Jos valtiovalta/oikeuslaitos ovat sitä mieltä, että metsäteolliuus/metsätalous ovat auringonlaskun ala, eikä sillä ole enää Suomelle juurikaan merkitystä, niin tyydyn päätökseen.
Metsälain 10 §
Rauhoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat:
Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;
Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:
lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;
yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus; letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;
vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus; Rehevät lehtolaikut, joiden ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus; Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana;
Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään kymmenen metriä syvät rotkot ja kurut, joiden ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus;
Pääosiltaan vähintään kymmenen metriä korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät;
Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto.Metsälakikohteet erottuvat selvästi ympäristöstään ja ovat pienialaisia ja usein metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Kasvillisuus, maaston muodot tai esimerkiksi puusto poikkeavat ympäröivästä metsästä. Luonnontilaisuudesta kielivät järeät vanhat puut tai runsas lahopuusto. Metsälakikohteita saattaa tyypillisesti löytyä purojen läheisyydestä tai hakkuiden ulkopuolelle jääneiltä soilta ja kallioilta. Ominaisuuksiltaan äärimmäisillä kohteilla elää vaateliasta lajistoa.
Vastuu metsälakikohteiden säilyttämisestä on metsänomistajalla.
>
Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston vuosiksi 2016–2017 asettamia hirvikantatavoitteita on muutettava, vaativat MTK-Varsinais-Suomi sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
Niiden mielestä hirvikannan keskimääräisiä tiheystavoitteita on laskettava ja tavoitteeksi on asetettava keskimäärin 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla koko maakunnassa hieman paikallisia olosuhteita huomioiden.MTK moittii, että riistaneuvoston tekemässä päätöksessä ei ole juuri lainkaan huomioitu maanomistajien edustajien sidosryhmätilaisuudessa tuomia näkökantoja hirvitiheyden säätelystä.
Alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Martin Hägglund on selvillä MTK:n vaatimuksesta mutta ei näe sille perustetta.”Vaatimus laskea hirvitiheys 2,5 hirveen tuhatta hehtaaria kohden koko maakunnassa on kohtuuton. Se puolittaisi pienen kannan puoleen nykyisestä.”
Riistaneuvoston linjauksen mukaan keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikkien hirvitalousalueiden osalta verrattuna vuoden 2015 tavoitteisiin.
Hirvitiheydet vaihtelevat merkittävästi Varsinais-Suomen hirvitalousalueilla, joita on viisi.
”Rannikolla on enemmän hirviä kuin peltoalueilla. Näin on aina ollut”, Hägglund sanoo.MTK:n kenttäpäällikkö Lasse Lahtinen huomauttaa, että hirvitiheyden kahtiajakoisuus rannikolla ja sisämaassa on ongelmallinen.
”Rannikon hirvet käyvät sisämaassa talviaikana laiduntamassa ja tekevät silloin tuhoa metsissä ja pelloilla.”Hirvien liikkeitä on kyllä seurattu pannoituksin. Etelän hirvet ovat pysytelleet melko pienellä alueella pannoituksista lähtien. Etelärannikolla talvet ovat melko vähälumisia, joten hirvillä ei välttämättä ole tarvetta siirtyä erikseen talvi- ja kesälaitumille. Toinen tärkeä syy hirvien vähäiselle liikkumiselle on ihmisen vaikutus. Riista-aitojen (esim Hki-Tku väli) tiestön ja asutuksen vuoksi hirvet eivät mielellään lähde seikkailemaan alueelta toiselle.
Tilanteet ilmeisesti ovat kovin erilaisia eri puolilla maata. Omassa metsässä löytyy keväisin taimikoista vasoja ja talvella pysytellään samalla alueella. Mitään erillisiä vasomisalueita ja talvilaitumia en ole huomannut. Suurin näkemäni lauma on ollut 6 yksilöä, yleensä elelevät 3-4 porukoissa. Tällainen 3-4 yksilön porukka voi havaintojeni mukaan pyöriä koko talven n. 100ha alueella.
