Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Mikan kommentti oli varsin ”tyhjentävä” 🙂
Kysymykseen:”Vaikuttaako tähän myel vakuutukseen mitenkään se jos omistaa metsän yhdessä puolison kanssa?”
Vakuutus otetaan sen puolisoista nimiin, joka metsässä työskentelee ja pinta-alana käytetään koko pinta-alaa. (näin ainakin meillä meni, siitä en tiedä, jos molemmat tekevät metsätöitä, miten silloin menetellään).
Kannattaa myös muistaa pieni verosuunnittelumahdollisuus, jos on onnistunut löytämään itseään parempituloisen puolison, pakollisen eläkevakuutusmaksun voi vähentää hänen ansiotuloistaan.
Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa
3.1.3 Puolison eläkevakuutusmaksujen vähentäminen
Lakisääteinen työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksu ovat henkilökohtaisia vähennyksiä, joita ei voi siirtää puolisolle. Pakolliset eläkevakuutusmaksut voidaan vähentää joko omassa tai puolison verotuksessa.
Verovelvollisen oman tai hänen puolisonsa eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi, että saman vakuutuksen maksuja ei ole vähennetty elinkeinotulosta tai maatalouden tulosta (TVL 96 § 2 momentti). Pakollisen eläkevakuutuksen maksut vähennetään sen puolison ansiotuloista, joka on vaatinut vähennystä. Vaatimus on esitettävä ennen vähennysvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jos vähennystä ei voida tehdä siten kuin puolisot ovat sitä vaatineet, se tehdään ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka valtionverotuksen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi (TVL 96 § 3 momentti).
Verovelvollisen ottamien vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksuja ei voi siirtää puolisolle vähennettäväksi.
Männyn kylvöjen onnistuminen Suomen metsäkeskuksen 2012 tarkastusaineiston perusteella.
Tässä tärkeimmät, jos ei jaksa lukea koko raporttia.
”Tarkastusraportin perusteella kuivahkoilla kankailla kylvömännniköistä vain 21,7%:ssa oli taimia yli 3000kpl/ha.
Tuoreilla kankailla vain 8%:ssa kylvömännniköistä oli taimia yli 3000kpl/ha.
Oksaisuutta pidetään männyn sahatavaran teknisen laadun keskeisimpänä tekijänä. Oksaisuuden vaikutus on 80–90 % sahatavaran laadusta.
Suurin laatuhyöty voidaan saavuttaa, jos männikön alkutiheys pidetään riittävänä. Hyvän tiheyden saavuttamiseksi vaaditaan vähintään 5000-6000 tainta hehtaarille, ennen kuin oksan paksuus laskee alle kahden senttimetrin.Arvosanat eteläisissä alueyksiköissä jakautuivat pääosin tyydyttäviin ja heikkoihin.
Eteläisissä alueyksiköissä epäonnistumisprosentti oli huomattavasti suurempi kuin pohjoisimmissa alueyksiköissä Arvosanat eteläisissä alueyksiköissä jakautuivat pääosin tyydyttäviin ja heikkoihin. Pirkanmaalla ei päästy yhdelläkään kuviolla hyvän arvosanaan ja Kaakkois-Suomessakin vain 3 kuviota sai hyvän arvosanan hyvä.”
Ei riitä taimia kylvömännikössäkään hirvien suuhun. Koko tutkimus löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/handle/10024/68023
”Mitähän varten on istutettu kuusta , kun olisi voinut kylvää mäntyä?”
Ratkaisuna on esitetty männyn kylvöä istutuksen sijaan, jolloin saataisiin niin tiheä taimikko, että siitä on vara syödä osa pois. Kuivilla kankailla kylvöä ja/tai siemenpuita on aina käytetty ja käytetään edelleen. Sinne voi jopa onnistua saamaan 5000 tainta/ha ja osa onnistuu ponnistamaan
hirvien ulottumattomiin.Suurin ongelma onkin tuoreet ja kuivahkot kankaat. Itselläni sattuu vielä olemaan pääosin hienojakoista kangasmaata.Hienojakoisten maalajien routimisen ja rousteen vuoksi kylvöä suositellaan vain keskikarkeille ja karkeille maalajeille. Routivilla maalajeilla syksyn rouste nostaa pienet taimet irti maaperästä.
Siitä huolimatta olen kokeillut……ja epäonnistunut. Ensin olin siis istuttanut mäntyä ja ne syötiin, sitten kokeillut kylvöä.
Päätehakkuun jälkeen merkkaisin juurikäävän saastuttamat alueet ja niille ainoa oikea puulaji on mänty, mutta mäntytaimikkoa ei saa syntymään.
Otin vielä metsäneuvojan mielipiteen, mitä pitäisi tehdä. Katseltuaan yritelmiäni, hän sanoi: Istuta kuusta, kasvata 50 vuotta ja sitten kaikki pois ennen kuin laho iskee.
Eikä aikaakaan, kun lehtiotsikoissa lukee: ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta…..”
Jos jollain on parempia neuvoja, niin otan mielellään vastaan, miten pitäisi menetellä?
Laitan vielä jotain tutkimustietoa, ettei se kylvökään ole aina ratkaisu ongelmaan.
Olen kyllä seurannut ajoittain GP, metsästäjä ym. palstoja, mutta en riviäkään kirjoittanut, sinne. Koskaan ei saa olla niin omaan poteroonsa kaivautunut, ettei suostu edes miettimään välillä ”vastapuolen” kannanottoja. Olenpa joutunut muuttaamaankin joitain käsityksiä, vaikka jääräpää olenkin.
Tälle palstalle pitää kyllä antaa kiitos, että keskustelu on täällä pääosin hyvinkin asiallista ja hyödyllistä. Jossain lentää loka sellaiseen tahtiin, ettei sinne ole mitään halua osallistua.
Jos ansiotuloja ei ole voi vähennyksen tehdä metsäveroilmoituksessa puunmyyntituloista.
Metsäveroilmoituksen 2C täyttöohjeesta:
• Merkitse kohtaan 7.3 muiden vuosimenojen yhteismäärä.Muita vuosimenoja ovat esimerkiksi:
– metsätalouden harjoittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut
Tässä on keskusteltu osittain kahdesta asiasta eläkevakuutuksesta ja tapaturmavakuutuksesta.
MYEL-eläkevakuutus kerryttää työeläkettä. Maksuprosentti riippuu iästä ja MYEL-työtulon määrästä. Alle 27000 työtuloilla se on 12,7440 prosenttia. Eli 10 000€ vuosityötulosta joutuu maksamaan 1270€,
joka on verovähennyskelpoinen, eli käytännössä noin 900€/ vuosi.Eläkettä kertyy 1,5% maksetusta työtulosta, rahaa saa takaisin 150€ vuosittain, kun siirtyy eläkkeelle. Eli eläkkeellä olessa saa maksetun rahan takaisin 900€/150€ -> 6 vuodessa, mutta eläkkeestä joutuu maksamaan
veroa, jos se on yli 1000€/kk, silloin aika pitenee. Jos aikoo pysyä hengissä eläkkeellä ainakin 10 vuotta, kannattaa ottaa MYEL, jos aikoo pysyä hengissä alle 6 vuotta ei ehkä kannata.
Jos muualta kertyy paljon eläkettä ei kannata, sillä silloin iskee raippa ja kaikki MYEL:it menee verokarhun kitaan.MYEL vakuutukseen on koplattu myös tapaturmavakuutus, josta saa korvauksia, jos jotain sattuu metsässä. Metsätyön kattava vakuutus on syytä olla ainakin nuorilla ja perheellisillä.
MYEL on kaikkein edullisin yrittäjäeläke, muun alan yrittäjänä olen maksanut 24% työtulosta. Maksaa pitäisi 10 000 – 15 000€ vuodessa, että saisi edes kohtuullisen eläkkeen.
Kyllä palkansaajakin osallituu tuleva eläkkeensä maksuun, mutta maksuprosentit ovat likimain työntekijä 6%, työnantaja 18%.
Koska vuonna 2014 vahvistetussa hirvikannan hoitosuunnitelmassa on tällainen kehotus: ”Paikallistasolla metsästysoikeuden vuokranneet metsästysseurat voivat olla yhteydessä maanomistajiin ja ilmoittaa havaitsemistaan hirvivahingoista”, niin metsästäjät voisivat myöskin raportoida suoraan tällä kaavakkeella Lukeen tuhotietoja, sillä ilmoittajana ei tarvitse olla metsänomistaja. Näin saataisiin lisää kattavuutta tuhotietoihin.
Paikkatiedoksi riittävät koordinaatit, vaikka tilatietoja ei ole. Puulajien tunnistaminenkin onnistunee metsästäjiltä, ainakin yleisimmät, mänty, koivu ja kuusi?
