Lueskelin joululukemistona hirvisidosryhmäkuulemisien pöytäkirjoja. Tässä oman ”reviirin” pöytäkirjasta:

ML 26 § mukainen hirvisidosryhmäkuuleminen kevät 2016

• ELY, Liikennevastuualue: Hirvionnettomuudet alueella ovat hienoisessa noususuunnassa. Ongelmana on myös se, ettei poliisi enää kirjaa kolareita kattavasti eli todellista tietoa tilannekehityksestä ei ole.Ehdotus :2,5 hirveä/1000ha metsämaata.
• MTK metsälinja:Toteaa, että hirvikanta on nousussa lähes jokaisen metsästysseuran alueella. Valtakunnallinen metsäinventointi tehty 2009 ja tuolloin todettiin, että maakunnassa 30%:ssa taimikoita on hirvien aiheuttamia vahinkoja.Vahinkotilanne ei saa lähteä nousuun nykyisestään. Kaikki tuhot eivät näy korvattuina vahinkoina, koska tuhot eivät keskity. Hirvikulukorvausjärjestelmä ei myöskään kannusta korvausten hakemiseen. Metsänomistajat ovat vaihtaneet osin kasvatettavaa puulajia vahinkojen estämiseksi. Tavoite-ehdotus on sama kuin viime vuonna 2,5 hirveä / 1000ha kokonaishehtaareille.
• Seudun metsänomistajat:Hirvikantaa on saatava leikattua.
• Seudun riistahoitoyhdistyksen maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovin peltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon.
• MTK:Totesi, että viljapelloille tapahtuneita hirvivahinkoja/peuravahinkoja ei ilmoiteta Metsästäjissä on havaittu väsymystä: kytätään peuralaumoja, mutta ei saa ampua kaikkia tavattavia eläimiä. Kertoi laskennassa havaitun 8-9 hirveä / 1000ha keskittymiä talvehtimisalueilla.
• MHY: Metsässä, maastotöissä tavataan nykyisin hurjasti hirvieläinten jälkiä. Hirvikannan koetaan olevan vahvassa nousussa, tuhojen näkyessä tilastoissa ollaan verotuksen osalta jo myöhässä. Maanomistajien viesti on muistettava, kun tavoitteita asetetaan.
• Maanomistajat: Hirvitilanne huolettaa, mutta vhp tilanne vieläkin huolettavampi. Peurojen makauksia tavataan pelloissa, eikä näiden määrä näy missään, koska vahingoista ei haeta korvauksia.
• Metsänomistajat: Kaikissa metsätaimikoissa havaittu taimituhoa, korvausjärjestelmä on ongelmallinen.
• Riistanhoitoyhdistyksen metsänomistajajäsen: Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.
• Rhy:n maanomistajajäsen: Esittää riistaneuvostolle, että yhdellä hirvieläimen luvalla ammuttaisiin 3 vasaa.
• Piirin rhy:n maanomistajajäsen: Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä.

Riistaneuvosto:
Lupapankkien perustaminen ja käyttöönotto on kulttuurihaaste. Pankkeja on pyritty lanseeraamaan yhteislupiin, mutta pankkijärjestelmään siirtyminen ei onnistu aivan vaikeuksitta. Pankkia tullaan edelleen
painottamaan vahinkojen estämisvälineenä. HT-aluetarkastelulla tavoitellaan hirvikannan tasaisuutta, mutta toisena asiana tulisi edelleen tavoitella kannan rakenteellista paranemista. Peuran tulevaisuus huolettaa hirveä enemmän.

Kukaan ei puoltanut nykyistä tai suurempaa kantaa. Lopputulos oli kuitenkin, että alueen hirvitiheystavoitetta nostettiin vuosille 2016/2017 noin 20%.

Tässähän oli kysymys siitä, että sahalla päätyy tukkeja, joissa on pahoja vikoja, jotka eivät näy päälle päin. Viat tulevat näkyviin vasta sahausvaiheessa. Tietysti motomies poimii hakkuuvaiheessa pois lengot, mutkikkaat, kolhiintuneet ja koroiset. Ne menevät heti kuitu-tai lumppikasaan. Sisäisiä vikoja motomies ei pysty näkemään, koska hänellä ei ole röntgenkatsetta.

Jos pitää paikkansa, että jopa kolmannes mänty-tyvitukeista alkaa olla sutta ja sekundaa, niin onhan se huolestuttavaa.

Sahurien kanta oli selvä, että suurin syyllinen on hirvi. 1970-luvun alkupuolella uudistetut männiköt olivat taimikkovaiheessa ensimmäisen hirvihuipun aikoihin 1980. Niiltä alkaa nyt tulla harvennus-tukkipuuta sahoille. Tilanne jatkuu ja pahenee ainakin 2100 asti, koska silloin nykyiset taimikot ovat päätehakkuuvaiheessa, eikä hirvimäärä ole missään vaiheessa pudonnut merkittävästi  80-luvun tasosta.

Aika erikoinen ajatus, että tuottamalla mahdollisimman huonoa raaka-ainetta sahoille, saataisiin parannettua niiden kansainvälistä kilpailukykyä.

Ps. Jos on seurannut hirvien vioittaman taimikon kehitystä, niin poikaoksia syntyy valtava määrä.

Pitää paikkansa, että osa ihmisistä pitää ainakin pieniä hirvielämiä suloisina ja söpöinä, mutta nyt ovat mielipiteet alkaneet hiljalleen muuttua. Kolarit, tuhot puutarhoissa, punkkien levitys ym. muuttavat mielipiteitä. Kanta kasvaa nopeasti, tasaisesti, määrätietoisesti. Muutamat paikalliset metsästäjät kertoivat, että lupia jäänee tänä vuonna käyttämättä, kun ei ole lunta, on sumuista ja pimeää. Mihin tämä päättyy, jos kehitys jatkuu aina vaan samaan tahtiin?

Valkohäntäpeuran kannan kehitys:

Alue                            2011………………………… 2015
Kemiönsaari             504   634    747   866    948
Paimionlahti             321    343    430   417     519
Parainen                    155    166    184   194      211
Perniön seutu           243    270   359    439    497
Salon seutu               452    476   472    623     700
Turunmaan saar.     646    695   623   707    1031

Kyllä koiran menetys on aina surullinen ja koskettava tapaus. Ei kuitenkaan tuoda susikeskustelua (eikä autokeskustelua) tähän viestiketjuun. Niissä jylläävät liika tunteet. Eikä myöskään lähdetä riepottelemaan ketään yksittäistä henkilöä, vaan yritetään pysyä yleisellä tasolla.

Kun tuossa uutisessa tuli esille paikkakunta nimeltä Angelniemi, niin katsotaan esimerkkinä Varsinais-Suomesta, mikä siellä on hirvieläintilanne. Angelniemi näkyy olevan Salon kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan rajalla. Esimerkkinä talvikanta 2015. Kyseessä on siis kaksi riistanhoitoyhdistystä, ei mikään kokonainen hirvitalousalue. Lähde Riistaweb.

Salon seudun riistahoitoyhdistys:

Hirvi: 221

Valkohäntäpeura: 700

Metsäkauris:  242 (vuonna 2004)

Kemiönsaaren riistahoitoyhdistys:

Hirvi: 414

Valkohäntäpeura: 948

Metsäkauris: 159 (vuonna 2004)

Metsäkauriita ei kai enää lasketa, lienee liikaa laskettavaksi, mutta ne ovat jo valloittaneet kaupunkien puistometsätkin, että paljon on.

Tuon metsäkauriiden osalta puutteellisenkin tilaston perusteella metsästettävä hirvieläintiheys Kemiön rhy:n alueella on 22/1000ha, jos mukana olisi todellinen metsäkauriskanta, niin tiheys on vieläkin suurempi.

Esitän edelleen aiemman ihmettelyni, onko kohtuutonta, jos vastutan kannan paisuttamista edelleen, ei tässä nyt sukupuuton partaalla olla?