Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
”Paikallisten ilmoituksen mukaan alue on ollut hirvien talvilaidunaluetta jo vuosia mutta männyt taimikoissa ei ollut havaittavissa hirven syömiä taimia. Itsekkin yllätyin moisesta ja uskoin että varmaan niitä jostain löytyy. Kysyin asiaa isännältä ja hän totesi ettei muuta lääkettä ole hirville keksinyt, kun hirviä tulee muualta, niin hän on puhdistanut taimikot totaalisesti lehtipuusta.”
Yllä aihe väitöskirjalle:
Mäntytaimikko on siis puhdistettu lehtipuista, siinä on vain mäntyä. Se on ollut vuosia hirvien talvilaitumena. Taimikossa ei ollut havaittavissa hirven syömiä taimia. Väitöskirjassa voisi tutkia, mitä hirvet syövät talvella talvilaitumella, kun tarjolla ei ole kuin mäntyä, eivätkä ne syö mäntyä?
Tämäkö on se palsta johonka vertaat kaikkia mäntytaimikoita ja hirvien tekemiä tuhoja ja niistä sitten teet koko valtakuntaa koskevia johtopäätöksiä ?
Enpä usko, että Antonin palsta on ainoa hirvituhotaimikko. Suomesssa on noin miljoona hehtaaria hirvituhotaimikoita. En tosin tiedä, mutta arvelen, ettei Anton omista niitä kaikkia?
Minäkin tiedän tällä seudulla kaksi mäntytaimikkoa, joissa ei ole hirvituhoja, mutta ei sen perusteella voi yleistää, ettei tuhoja ole.
”Avauksessa keskitytään vain männyn tyvitukin laatuongelmiin.
Kuitenkin saman aikajakson kuusikoissakin on melkoisia laadullisia puutteita”Samalla logiikalla:
Moton hydrauliikkajärjestelmässä on valmistusvirhe, se puskee öljyt pihalle. Ei kuitenkaan kannata valittaa asiasta ja korjata, sillä ajokoneessakin on samantapainen vika.
Uudesta hirvivahinkokorvaus asetusluonnoksesta: Nyt luokkien määrää aiotaan vähentää kahteen:ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista. Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta. (näistä ei siis saa korvausta)
Metlan Vilppula/Lapinjärvi katkontakokeista, joissa jäljitelty hirven syönnöstä:
1= Katkaisu 1. vuosikasvain
2= Katkaisu 1. vuosikasvain + puolet ylimmäisestä oksakiehkurasta
3= Katkaisu 1. vuosikasvain + koko ylin oksakiehkuraKäsittelytapa 1 ja käsittelytapa 3 heikensivät puun laatua eniten. Huomioitavaa on, että käsittelytavasta 2 ei seurannut haaraisuutta lainkaan. Ranganvaihdos tapahtui käsittelyssä jätettyyn sivuoksaan, josta syntyi uusi pääranka, näin runkovaurio jäi ainakin ulkoisesti vähäisemmäksi.
Katkontakokeessa tehty latvavaurio aiheutti lähes aina puun laatua alentavan runkovaurion. Viimeisen vuosikasvaimen ja koko oksakiehkuran katkonta aiheutti vakavimman vaurion.
Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös. Asetukset tarkentavat lakia, mutta eivät muuta sen sisältöä
”Riistavahinkolaki 3 §
HirvieläinvahingotMetsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.”
Nyt uudella asetuksella tarkennetaan, että kokeissa todetut vakavimmat vauriot jätetään korvauksen ulkopuolelle. Meneekö oikein?
Puuntuottajat ovat kynnysmatto, johon pyyhitään jalat ja jonka yli kävellään! Mistään ei välitetä mitään!
Olisiko Jonkalle asiaa?
Takaisin otsikon aiheeseen. Röntgen on kyllä käytössä jo monilla sahoilla.Tukkeja lajitellaan laatuluokkiin, että asiakkaille saadaan sahattua oikeanlaista tavaraa.
Siitä en ole kuullut, että röntgenkuvauksen perusteella tukeista maksettaisiin puuntuottajille laadun mukaan erilaista hintaa.
Tarkemmin ajatellen se olisi sittenkin aika helppo toteuttaa:
Passiivisia RFID-tunnisteita käytetään esim. kaupoissa tuotepakkauksissa. Sellainen taitaa nykyisin maksaa jotain 10 senttiä. Jos moto tökkäisi vaikka joka tukin päähän RFID-tunnisteen, niin sahalla tiedettäisiin jokaisesta tukista kuka sen on myynyt. Tunnisteiden lukulaite ei maksa juuri mitään ja se syöttäisi asiakaskohtaiseen tietokantaan jokaisen tukin laatuluokan.
Tämäkin ketju kääntyi taas hirvikeskusteluksi. Sitä on jauhettu tälläkin palstalla vuosikaudet. Todistaa varmaan, että asia on monelle pahin ongelma metsänhoidossa. Anneli sen edellä sanoi, kyllä se viisasten nuolukivi olisi löydetty, jos sellainen olisi olemassa. Ainoa pätevä keino on pitää hirvikanta kurissa. Selitykseksi ei kelpaa, että on kovasti yritetty 40 vuotta, mutta ei onnistuta. Mitä yrittämistä se on, kun kaatolupia vähennetään heti, jos hirvitiheys laskee lähelle 4/1000ha??
Tosiasia on kuitenkin, että jos sinulla sattuu olemaan se ainoa mäntytaimikko kilometrin säteellä, niin talvella se syödään, oli hoidettu miten tahansa. Toisaalta, jos lähietäisyydellä on paljon taimikoita, hirviä kerääntyy alueelle enemmän ja taas ollaan ongelmissa.
Metsästäjä-metsänomistajat eivät tietenkään ole niin huolissaan. Heillä on ratkaisu asekaapissaan. He voivat poistaa omista taimikoistaan tuholaiset. Muilla ei ole mitään keinoa.
”Seurauksena lenkoisuutta, suuria oksia ja heikkoa kestävyyttä. Mikä näistä on hirvien syytä. Kertokaapa valittajat.”
Ei mikään, mutta kun sen lisäksi tulevat edellä mainitut hirvien aiheuttamat viat, niin jäljelle ei jää lainkaan laatupuuta.
”Kylvö- tai luontaisen uudistuksen taimikoista, jotka kasvatetaan tiheässä ja perataan ajallaan on sitä vastain mahdollisuus saada tulevina vuosikymmeninä laatupuuta hirvistä huolimatta.”
Kuivalla kankaalla saattaa onnistua, mutta kun hirviä on 10/1000ha, niin ei sielläkään.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Risto Heikkilän on perustanut vuonna 2003 Vilppulaan ja Lapin-järvelle kenttäkokeet.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää männyn taimen elpyminen hirven syönnöstä
simuloivan katkaisun jälkeen ja vertailla eri tavoilla vioitettuja taimia käsittelemättömiin taimiin sekä selvittää latvan katkaisun vaikutusta rungon laatuun. Aikanaan puut mennevät koesahaukseen, mutta väliaikatietoa on saatavissa esim. opinnäytetyöstä. Matti Poti ”Männyn taimien elpyminen hirvituhoa simuloivan käsittelyn jälkeen”5.4.1 Puun laatu jatkokehityksen kannalta
Mittausten mukaan kaikkiin katkontakokeen taimiin jää puun jatkokehityksen kannalta merkittävä vika. Taimista 76 % jää vakava mutka ja lisäksi yleisimmin poika-oksa. Loput 24 % taimista on joko kaksi- tai monihaaraisia. Keskimäärin käsittelyn aiheuttaman vian merkitys loppuu 371,2 cm:n korkeudessa.
