Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Kojootti esiintyy runsaana Yellowstonessa:
Lähtee taas hieman aiheen sivuun, mutta näytetään nyt tämä. Täällä Varsinais-Suomessa noudatetaan säntillisesti riistakeskuksen suosituksia. Uros/naaras suhteet ovat paikallaan ja lupien käyttöasteet korkealla. Ongelma on, että riistakeskus hyväksyy tavoitteksi yli 4 /1000ha hirvitiheyksiä. Valkohäntä tavoite on 30 /1000ha luokkaa ja niitä on yli 50 lisäksi tuntematon määrä metsäkauriita ainakin yli 20 / 1000ha. Kun metsän keskelle hakkaa aukon, on se täynnä sorkkaeläimiä, niitä vaan on liikaa, että pystyisi jotain järkevää uudistamista tekemään.
Muistutetaan taas, että en ole pitänyt enkä pidä Suomessa realistisena petojen käyttöä hirvieläinkannan säätelyyn. Avasin tämän ketjun vain ja ainoastaan, koska ne sudet on tuotu jokaiseen ketjuun, jonka olen avannut, olkoon omassaan kuten palstan säännöt sanovat. Edellä esittämäni petokorvaukset vs metsävahinkokorvaukset kannattaisi lukea kokonaisuudessaan ennen kommentin kirjoittamista. Onhan jossain jotain pahasti vialla. Omaisuusarvojen esittely ei myöskään kuulu tähän ketjuun.
Kiitos Tomperi.
Tukien jälkeenkin petokorvaus on keskimäärin ainakin kolminkertainen. Katso linkki pykälä 21. Ehkä tukia saa jotain muutakin, investointi , ehkä kansallista tukea ym? Vaikea kuitenkin uskoa, että yhteiskunnan tuet olisivat yli 5-kertaiset lihan tuottajahintaan verrattuna. Villa on usein lammastiloilla arvotonta jätettä. Kemeraan verrattuna lammastuet ovat aika isoja. Jos kantohintaan saisi yhteiskunnalta 5-kertaisen korotuksen alkaisi kannattaa.
Avataan hieman näitä ”asiantuntijalausuntoja”
arto: ”Kustannus kysymys. Oliko vajaa 10€ kun myyt lampaan teuraaksi. Ei niillä rahoilla aitoja rakennella ne puut Harraste. Toiselle lammas elanto.”
Suorittava porras: ”Yli 200 koti-tai tuotantoeläintä(porot ei mukana) on jo nyt päätynyt vuoden kuluessa susien saaliiksi. Susi tappaa Suomesta kotieläintalouden huomattavasti aikaisemmin ,kun se pystyisi saamaan aikaiseksi kovinkaan merkittävää lovea hirvieläinkantaan.”
Portaan suoritus perustunee tähän MT:n artikkeliin:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1653129
Katsotaan lampaita.
” Lammasvahinkoja on kirjattu 33, joissa sudet ovat tappaneet 199 lammasta. Vahinkojen korvaussumma on noin 80 000 euroa.”
Yhdestä lampaasta on siis saanut korvausta 80 000€/199 = 400€.
Lampaanlihan tuottajahinta on noin 3€/kg. Lammas saavuttaa ”päätehakkuukypsyyden” kun teuraspaino on noin 25kg. Lampaasta saa siis keskimäärin 75€. Kun susi tappaa saa 400€. Ei lampuri ole niin pölvästi, että alkaisi sudenkestävään aitaan investoida, kun suden tappamasta saa yli 5-kertaisen hinnan. Vedetään silmänlumeeksi jotain kevyttä aitaa.
Petovahinkojen todellinen taloudellinen vaikutus on ehkä prosentti-luokkaa hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista. Metsäkeskuksen joku laskelma pelkästää metsien hirvituhoista oli 50M€ vuodessa. Korvaukset petovahingoista ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna metsävahinkojen korvauksiin.
Näkyyhän tässäkin selvästi maa-ja metsätalousminiteriöksi kutsutun metsästysministeriön strategia. Ministeriö on riistakeskusvetoinen, ei siitä pääse yli ei ympäri. Metsäomistajalla on huutolaispojan asema, vaikka tälläkin hetkellä pitää yhteiskuntaa pystyssä yhdellä sen tukevimmista jaloista.
Ylläpidetään petovihaa näillä lammasuutisilla ja muilla vastaavilla, jotta saaadaan ”kannanhoidollisella” metsästyksellä tapettua kilpailijat pois. Petovahingoista maksetaan ylenpalttiset korvaukset eikä metsänomistajille oikeastaan yhtään mitään.
